Huomaatko kuvassa jotakin erikoista? Uudet aurinkolasit.
Vappuviikonlopun keskeisin urheilutapahtuma on ollut eittämättä Botkyrkassa juostu Tiomila. Jo pitkin viikkoa Suomen tärkeimmäksi urheilumediaksi noussut Hevoskuuri julkaisi erinomaisia kisaennakkoja, joiden avulla oli mahdollista virittäytyä kisatunnelmaan. Toki asiaa käsiteltiin myös suunnistajien blogeissa ja Suunnistus.netin pesupaikalla.
Seurasin kisaa lähinnä webtv:n kautta, joka pelittikin ihan mainiosti. Kenties suunnistuksen kannattaisi panostaa tällaiseen tv-tarjontaan pikemmin kuin muuttaa itse lajia siinä toivossa, että se sopisi paremmin massojen tv-kanaville. Tiomilan webtv:ssä oli kaikki tarvittavat elementit, tulosseuranta, gps, haastatteluja, taustajuttuja. Kisan tulospalvelu sen sijaan toimi aika huterasti, systeemit olivat vähän väliä alhaalla.
No itse kilpailusta sen verran, että Pyrinnön naisten voitto oli tietty hieno. Samat sanat Kalevan rastin voitosta. Hyvä Suomi, suunnistuksen suurvalta!
Kansallisuusasioista onkin hyvä loikata käsittelemään ajankohtaisia suunnistusmaailman puheenaiheita. Yksi puheenaihe on ollut tietty se, että onko se hyvä juttu, jos viestijoukkueessa on ulkomaalaisia huippusuunnistajia. Em. Pyrinnön joukkueessa ei ulkomaanvahvistuksia ollut. Kalevan Rastilla vahvistuksia oli kuusi kymmenestä. Ja niin on lähes kaikilla huippujoukkueilla ja vähän huonommillakin. Suon ulkomaanvahvistukset joukkueille, jotka tavoittelevat suurten viestien voittoja. Samalla arvostan kuitenkin sitä, jos seura onnistuu kasvattamaan omista junioreistaan tekijöitä, jotka kelpaavat näihin joukkueisiin.
Suunnistuspiireissä on ollut kireät tunnelmat myös muuten. Ensin sosiaalisessa mediassa rutistiin FinnSpringin järjestelyistä. Nettisivut olivat huonot, makkara liian mustaa ja kuulutuskaan ei miellyttänyt. Noh, varmaan oli kritiikki myös osuvaa. Esimerkiksi verkkosivut olivat vähän old school-typpiset, mutta mitäpä noista, kisat Yläneellä olivat kyllä hienot.
Sitten se isoin jytky, eli Siljarasteilla oli rasti väärässä paikassa. Se oli tietty ikävä juttu. Samalla kun ymmärtää, että virheitä sattuu, täytyy sanoa, että ei saisi. Silti sympatiat ovat kyllä järjestäjien puolella. Suunnistuskisojen järjestäminen on työlästä hommaa, jossa on pitkä lista asioita, joissa ei voi hutiloida. Kartta, radat, kisainfra, tulospalvelu. Vrt. menet jalkapallokentälle ja vihellät pilliin. Hieman kärjistäen siis. Suosittelen kaikille rutisijoille talkootöihin osallistumista.
Urheilullisesti viikko on ollut hyvä muutenkin. Viikolla tein vähän Pilatesta ja juoksin yhden 12 km lenkin. Loppuviikosta sitten perjantaina oli ohjelmassa pyörälenkki 27 km. Lauantaina kävin vähän suunnistamassa. Billnäsin keskimatkan H40-rata ilman rasteja. Siellä menin ihan hissuksiin ja katselin karttaa ja maastoa. Erityispiirre: näin kyyn.
Tänään aamulla vähän pidempi pyörälenkki. Eli kävin Fiskarsissa tuon normilenkin päälle. Erityispiirre: näin valkoisen jäniksen. Ihan ok lenkki tämäkin, aamulla vähän paleli sormet, muuten oli mukavaa. Kokonaisuudessaan ihan ok harjoitusviikko, melkein 8 h harjoittelua.
Yritän saada ensi viikosta hyvän harjoitusviikon myös. Seuraavalla viikolla ollaan sitten taas lähtökarsinassa ja vieläpä kaksi kertaa kun osallistun Karhurastien kaksipäiväiseen kilpailuun Porissa.
Viikonloppu oli jalkapallopainoitteinen. Vanhimmalla pojalla oli kahden päivän turnaus Kirkkonummella ja keskimmäisellä yhden päivän turnaus lauantaina Karjaalla. Molemmissa tuli oltua. Havaitsin, että juniorijalkapallossa intensiteetti ja innostus on kovalla tasolla ja 8-9 vuotiaat pelaavat kovaa ja taitavasti. Yhden vierasjoukkueen valmentaja tarjoasi huutamisellaan esimerkin siitä, minkälaiselta valmentamisen ei minun mielestäni soisi kuulostavan.
