Turun Challenge-brändin alla järjestettävä kilpailu on jo pitkään ollut keskeinen osa kotimaista triathlonin kilpailukalenteria. Ensi vuonna on juhlavuosi, kun kilpailu järjestetään jo kymmenennen kerran. Tarjolla on sprinttimatkoja yksilöille ja joukkueille. Pisin matka on puolimatka.
Kilpailun reitillisiä erityispiirteitä ovat uinti Aurajoessa, nopea pyöräosuus moottoritiellä ja juoksu Aurajoen rannoilla.
Osallistuin kilpailuun nyt toista kertaa. Logistiikka Turussa on helppoa. Tällä kertaa olimme Airbnb majoituksessa parin kivenheiton päästä kilpailukeskuksesta. Sieltä oli viime vuoden tapaan helppo siirtyä kisapäivän aamuna starttiin sähköpotkulaudalla kulkien.
Hississä matkalla kilpailupaikalle.
Salakuva kun odottelen starttia.
Uinti
Aurajoessa uinti on suunnistamisen puolesta helppoa: riittää kun seurailee joen penkkaa ja laivoja. Vesi oli mukavan lämpöistä. Aika pitkältä tuntui taas takasuora ja viimeinen sivu Suomen Joutsenen ohi. Vedessä oli jotain humusta tai muuta sen sellaista, koska kilpailijoilla oli hieman tummaa väriä kasvoissaan vedestä nousun jälkeen.
Uinnin aika 39.53. Melko tavanomainen aika, ei mitään erikoista. Parannusta kuitenkin viime vuoteen, jolloin aika oli 42.47.
Pyörä
Pyöräosuuden pääosa sijoittui siis moottoritielle. Siirtymä sinne oli hieman erilainen kuin viime vuonna. Oli vähän mutkikasta syheröä ja sitten päästiin ajamaan rautatieaseman ohi moottoritien suuntaan.
Pyörä kulki ihan hyvin moottoritiellä, tarkkailin keskinopeutta, joka pysytteli hieman siinä kolmenkympin paremmalla puolella.
Pyörässä aika 2.51, keskinopeus 30.8 km/h. Viime vuonna aika oli 2.53 ja keskari 31.30 km/h. Saattoi mennä ero ihan tämän erilaisen siirtymäosuuden piikkiin.
Juoksu
Juoksuosuus on Turussa hyvin tasainen, pientä hivutusta on. Energiataso juoksussa oli vähän alakanttiin ja eteneminen kävi välillä vähän hitaaksi. Lämmintäkin oli.
Juoksun aika 2.10. Olisi saanut olla noin 10 minuuttia nopeampi. Pientä pettymyksen tunnetta siis. Viime vuonna juoksun aika 2.04.
Kokonaisaika 5.50, vuonna 2023 oli kokonaisaika 5.47. Melko tasaisia suorituksia siis.
Turun kisa on mukava kilpailu keskellä kesää, johon tulee varmasti jatkossakin osallistuttua aikataulujen salliessa.
Olen aina vähän varovainen antamaan palautetta tapahtumissa, joissa järjestelyt perustuvat voimakkaasti vapaaehtoistyöhön. Nyt kuitenkin pari huomiota, joihin voisi tulevina vuosina kiinnittää huomiota, jotta osallistujakokemus olisi hyvällä tasolla.
- Vaihtopaikalla ei ollut telineitä eikä laatikoita varustepusseille. Pussit lojuivat parkkihallin lattialla. Homma kuitenkin toimi omalla kohdallani. Mutta periaatteessa erilaisia epäselvyyksiä olisi voinut tapahtua,
- Kun tulin pyöräilyosuudella viimeisen kerran kääntöpaikalle, järjestäjät siivosivat jo paikkaa. Tarjolla ei ollut energiaa eikä juomaa. Tästä oli vielä 20 km maaliin. Toivottavasti kenelläkään ei mennyt tästä pasmat ihan sekaisin. Itselläni oli onneksi vielä jonkin verran juomaa pullossa.
- Juoksuosuudella geeliä ei ollut tarjolla kaikilla paikoilla. Olisi pitänyt varata omat geelit mukaan.
- Huoltopaikoilla ei ollut merkintöjä, missä kohdassa mitäkin oli tarjolla. Tämä johti sekavuuteen ja hämminkiin kun järjestäjät huusivat keskenään kilpaa, mitä oli tarjolla.
Challenge Turun merkitys vain korostuu, kun Lahden Ironman 70.3 on jäänyt pois ohjelmasta. Siksi Turkuun tulee varmasti lähdettyä myös ensi vuonna, jos yleiset kesän aikataulut sen sallivat.