Urheilu on useimmiten välineurheilua ja välineiden pitää olla kunnossa. Ostin keväällä uudet suunnistuskengät. Päädyin hankkimaan uudistuneet VJ:n Integraattorit. Kengät ovat aivan erinomaiset jalassa, juoksutuntuma on hyvä. Mutta mutta… kun kengillä on juostu 119 km, toinen niistä alkaa olla pahasti rikki. Onko kyseessä ns. maanantaikappale vai näinkö vähän kengät kestävät?
Kärjen liimaus on irronnut.
Näilläkö pitäisi juosta Fin-5?
Maanantaina olin vanhimman ja nuorimman pojan kanssa Uran maanantairasteilla Fagerstenin kartalla. Koska piti mennä pienimmän vauhdin mukaan, panostettiin kartanlukuun ja sen harjoittelemiseen. Eli vanhin poika meni itsenäisesti edellä ja muut perässä. Hyvin sujui ja harjoitus oli yksi parhaimmista pitkään aikaan.
Olen sitä ennenkin sanonut, mutta on tavallaan tyhmää ottaa aikaa lasten harjoituksissa, kun se menee sitten usein sellaiseksi koheltamiseksi. Ääritapauksissa vanhemmat vetävät lapsia perässään radalla, jotta saadaan hyvä aika. Ilman ajanottoa tulee keskityttyä paremmin siihen pääasiaan, eli treeniin.
Sama tietty pätee aikuisten harjoitteluun. Yleensä iltarasteilla käydään suunnistamassa rataa (mahdollisimman nopeasti) tai sitten suunnistetaan vain sitä omaa vauhtia. Vaikka olisi hyvä mahdollisuus harjoitella suunnistuksen eri osa-alueita. Rastinottoa, reitinvalintaa jne. Itsekin syyllistyn tähän, vaikka lupasin talvella, että ensi vuonna suunnistusharjoituksissa keskityn taitoon.
Tiistaina kävin Espoorasteilla Kirkkonummella Aavarannassa. Espoorasteilla on hyvät palvelut. Tulospalvelu toimii nopeasti (saman illan aikana) ja on jopa reittihärveli. Rasteilla käy paljon porukkaa. Maastot ovat toisinaan vähän urbaanit, mutta sellaista se on Espoossa ja lähiseudulla.
Viikon aikana sain vihdoin katsottua Jukolan viestin TV-lähetyksen loppuun. Televisiointi oli oikein hyvä ei siinä mitään. Sitä voisi joskus vähän miettiä, saisiko lähetykseen vähän enemmän actionia kuvauspaikkojen valinnalla. Nyt TV-rastit olivat aika pliisuja paikkoja. Entä jos kuvattaisiin enemmän jyrkänteiltä alas tulemista tai ojien ja soiden ylityksiä, jossa rapa roiskuu? Ymmärrän toki, että kaluston vieminen maastoon on vaativaa, mutta kuitenkin.
Katselin myös tätä kuuluisaa NORT-turneeta, eli Göteborgin osakilpailua. Kilpailuformaatti oli aivan kammottava. Sprinttiä yhteislähdöllä, ei hajontoja. Porukat juoksivat ryhmässä pitkin jalkakäytäviä ja puistoja. Tällaista ei kyllä tarvita enempää.
Toki muutakin on tapahtunut kuin tätä suunnistusta.
Eilen oltiin perinteisellä vähintään kerran kesässä toteutettavalla Hangon retkellä. Kuvassa bloginpitäjä uimassa meressä. Olen muuten tässä viime aikoina treenannut hiukan Photoshopin käyttöä..
Savustus kiinnostaa edelleen. Eilen kokeilin ahvenfileiden savustamista. Lopputulos oli ihan ok, kenties vähän vähemmän savua seuraavalla kerralla…
Savustettua ahventa.
Fin-5 rastiviikko on joka tapauksessa edessä. Suunnistusta ma, ti, to, pe ja la. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon ehjää suunnistusta ja viikko läpi kokonaisuudessaan. Keleistä näyttäisi tulevan kohtuulliset, eli ei tolkutonta hellettä. Helteeseen varauduin jo hankkimalla uuden Camelbak-ratkaisun, sille varmasti tulee käyttöä myöhemminkin jos ei nyt. Viikon tapahtumiin kuuluu myös vanhimman pojan Helsinki Cup, jonne ennätän rastiviikon välipäivänä.