Kauden alun tunnelmat

Suunnistuskausi alkaa huomenna Ankkurirastien yhteislähdöstä. Siksi on varusteiden etsiskelyn ohella hyvä aika tehdä yhteenvetoa alkuvuoden harjoittelusta ja pohdiskella tulevaa kautta.

Alkuvuoden treeni on sujunut kohtalaisesti. Kasassa on pari tuntia alle 100 tuntia harjoittelua. Hiihto 64 tuntia, juoksu 19 tuntia, pyöräily 7 tuntia, Pilates, kuntopiiri ja muut kotkotukset 10 tuntia. Jos tarkastelee vertailevalla otteella alkuvuotta suhteessa viime vuoteen, olen huomattavasti pidemmällä. Viime vuonna treeniä oli tässä vaiheessa kasassa 64 tuntia. On ihan mahdollista, että tänä vuonna kokonaisharjoittelu yltää 300 tunnin paikkeille, joka on ihan hyvä määrä. Treeniä ei tästä oikein voi lisätä kun vapaa-aikana pakkaa olemaan muutakin tekemistä.

Viime viikonlopun leirin testijuoksun perusteella lienen hieman päälle 3000 m:n Cooper-kunnossa. Se on kohtalainen kunto, mutta ei mikään erikoinen.

Subjektiivisella mittarilla mitattuna kunto on ihan hyvä, mutta ikääntymisen myötä yleinen raihnaisuus tuntuu lisääntyvän. Suurimmat heikkoudet sijaisevat nilkoissa. Oikeassa nilkassa on edelleen tuntemuksia ja liikkuvuuden rajoitteita 2 vuoden takaisista hyperflexio ja inversio-vammoista. Toisaalta vasemman jalan akillesjänne, joka alkoi oireilemaan viime vuoden syksyllä, ei ole talven aikana parantunut yhtään vaikka päälajina on ollut hiihto. No, mikä pääasia, kumpikaan näistä nilkan seudun vammoista ei rajoita liikkumista. Akillesjänteen kanssa olen päättänyt elää niin, että juoksen vain 2 kertaa viikossa ja korvaan loput pyöräilyllä.

Uudehkona vikana esiintyy selkävaivaa. Kenties talven melko runsas hiihto (1049 km), josta pääosa perinteistä, rasitti selkää. No, selän kanssa täytyy vain olla varovainen.

Lihashuoltoa olen ottanut ohjelman sen verran, että hieronta jaloille ja selälle on ohjelmassa kerran kuukaudessa. Venyttelyä… eipä juuri.

Suunnistustaitoa en ole harjoitellut pätkääkään talven aikana. Hiihtokausi oli niin intensiivinen, että korttelirastit jäivät käymättä kokonaan. Suunnistussimulaattorista en ole koskaan perustanut, sen verran paljon täytyy työnkin puolesta tietokonetta tuijotella. Jonkin verran olen toki karttoja katsellut, mutta en paljon.

Tavoite tulevalla kaudella on parantaa tasoa suunnistuskilpailuissa. Keskeinen mahdollisuus parantaa liittyy taitopuoleen. Paradoksaalisesti juuri sitä en ole talven aikana treenannut. Viime kaudella monessakin kilpailussa oli ongelmia “sen yhden rastin kanssa”, joskus kahdenkin. Keskeistä on siis suorituksenhallinta ja sitä kautta -varmuus. Helppo se on sanoa.

Suunnistuskauden alusaikaa on leimannut kevään etenemisen herkeämätön tarkkailu. Billnäsin keskimatka siirrettiin ensimmäisenä lumitilanteen vuoksi, sitten siirrettiin Silja-rastit ja Ankkurirastit muutettiin yhteislähtönä toteutettaviksi. Finn-Springin kisasivuillakin todetaan, että lunta tai märkää tullee vielä pääsiäisenä olemaan Yläneen metsissä.

Kilpailuohjelma lähiviikkoina tulee olemaan seuraava:

17.4. Ankkurirastit
23.4. FinnSring
25.4. Silja-Rastit

Eli aika tiivis avaus on tiedossa. Sitten on hieman harjoittelutaukoa ja kisat jatkunevat Karhu-Rasteilla Porissa. Sen jälkeen alkaa olemaan Prismarastien vuoro ja sitten ollaan jo lähellä Jukolaa.

Kauden alkua ei joka tapauksessa voi enää estää. Huomenna Ankkurirasteilla jatketaan siitä, mihin Raatojuoksussa jäätiin. Yhteislähtö ja perhoslenkit edessä. Raportti siitä miten meni, viimeistään maanantaina.

Leiri Kisakeskuksessa

Tosiaan viikonloppu meni Kisakeskuksessa Karjaan Uran perinteisellä leirillä. Kaikki sujui varsin hyvin. Itsellä merkittävä osa ajasta meni harjoitusten junailuissa ja muissa, hiukan ehdin pelaamaan sählyä ja kokeilemaan jopa joogaa.

Kannattaa huomioida kuvassa sävy-sävyyn oleva kotikutoinen pipo.

Merkittävin oma urheilusuoritus oli 5 km testijuoksu joka juostiin tiellä. Data juoksusta on esitetty täällä. Lähdin vetämään joukkoa sellaista 4.10 vauhtia ja letka venähti heti jonkin verran. Vauhti oli kuitenkin hiukan liikaa ja jouduin löysäämään. Lopputulos oli 20.43, johon voi olla kohtalaisen tyytyväinen, mutta tulos ei tietenkään ole mikään huippu. Milkolla ei ollut vaikeuksia tulla ensimmäisenä maaliin ja lopussa en pystynyt vastaamaan kun Linus ja Elias juoksivat ohi.

Viikon päästä sitten ensimmäiset kisat, eli Ankkurirastit. Myöhäinen kevät on pakottanut järjestäjät yhteislähtöihin. Ei siinä mitään, hyvää treeniä tiedossa. Toivottavasti lumet vielä vähenevät maastosta.

Mukavuusalueen ulkopuolella

Perjantaisen jääkiekkomatsin jälkeen viikonloppu jatkui varsin vilkkaissa merkeissä. Käytiin katsastamassa Billnäsin keskimatkan kilpailupaikkaa alkuperäisenä kilpailupäivänä. Lunta oli tulvillaan.

 

 

Lauantaina kävin juoksemassa sellaisen pidennetyn Billnäsin lenkin, pituudeltaan noin 12 km. Vähän tahmeaa oli, sykkeet olivat korkealla ja fiilis alhaalla. Sellaiseta väkinäistä puurtamista. Juoksin asvaltilla kun oli sulaa. Sannäsin lenkillä olisi ollut loskaiset kelit ja ajattelin, että mitä turhia.

Sitten tänään oli vuorossa pyöräilykauden avaus. Ajattelin ensin ajaa edestakaisin Pohjan tietä pari tuntia mutta innostuin sitten ajamaan Fiskarsin-Anstskogin-Mustion lenkin. Reitin käppyrä ja data on täällä. Keli oli kylmä, märkä ja tuulinen, eli ulkopuolella sen mukavuusalueen. Tuli kuitenkin ajettua kunnon lenkki, eli noin 55 km ja vajaa 3 h siinä meni. Tunturi oli hyvässä virityksessä ja erityisen tyytyväinen olin uusiin Schwalben renkaisiin, jotka toimivat hienosti myös asvaltilla karkeasta kuvioinnista huolimatta.

Jatkossakin ohjelmassa tulee olemaan sunnuntain pitkä lenkki nimenomaan pyörällä, koska jalat kestävät huonosti juoksun iskutusta. Tuntuu siltä, että akillesjänne kestää kyllä parisen lenkkiä viikossa, turha sitä on sen enempää rääkätä. Valmentajan kanssa haettiin linjauksia harjoitteluperiaatteille tästä eteenpäin.

Se on sitten viikko Uran leiriin Kisakeskuksessa ja toinen kilpailukauden avaukseen Silja-rasteilla. Paimiossa on varmastikin melko haastavat kelit, lunta ja vettä.

Tuli  muuten mieleen, että tuo lumen sulaminen on ollut aika keskeisessä roolissa tässä blogissa viime aikoina. Yritän keksiä jotakin dynaamisempaa jutun aihetta tulevaisuudessa. Ehkä  myös uusi kamera (Canon EOS 550 D) syventää blogin visuaalista antia.

Playoff tunnelmaa

Eilen oltiin tosiaan Barona-Areenalla katsomassa peliä Blues-Jyp. Nyt voi sanoa, että jääkiekko tarjosi viihdettä koko rahan edestä. Maaleja tuli runsaasti ja koko ajan, peli oli tasainen ja vauhtia riitti. Ja hallissa oli tunnelma katossa kun kotijoukkue vei peliä ja voitti lopulta 4-3. Draamaa lisäsi tietty vielä se, että JYP runkosarjan ylivoimaisena voittajana on otteluparin itseoikeutettu ennakkosuosikki.

Tähän oli hyvä lopettaa jääkiekkokausi paikan päällä seuraamisen näkökulmasta. Sen verran on muuta ohjelmaa lähitulevaisuudessa ja lippujakin vaikea saada näihin peleihin.

Lajista toiseen sitten. Tänään mennään katsomaan Billnäsin keskimatkan (22.4.) kilpailukeskuksen paikkaa talkooporukan kanssa. Kilpailunhan piti alun olla tänään, mutta lumitilanne on edelleen haastava.

Pitäisi myös suunnitella ensi viikonlopun leirin ohjelmaa. Sielläkin lumi tulee edelleen haittaamaan suunnistusharjoituksia, mutta pitää yrittää keksiä muuta.

Tänään pitäisi heittää lauantain vakiojuoksulenkki 12 km ja huomenna pidempi lenkki joko pyörällä tai hiihtäen.

Talvi jatkuu talvisena

No niin. Talvi sen kun jatkuu. Lauantaina käytiin Varsinais-Suomessa ja keskeisillä suunnistuspaikkakunnilla Salossa, Paimiossa ja Mynämäellä oli hanget korkeat nietokset. Jäällä voi huoletta liikkua, metrin verran oli jäällä vahvuutta.

Hienot hankikannot on kuitenkin. Siksi tänään lounas kuitattiin makkaranpaistolla läheisellä laavulla.

Hienoa oli myös hiihdellä tänään. Kävin Västerbyssä parin tunnin aamulenkillä (ladulla jo kello 7.30 kellonsiirrosta huolimatta). Siellä sitten hiihtelin ristiin rastiin. Tuttua maastoa OK Raseborgin kansallisista. Hiihtelin myös jäällä, ks. reitti täältä. On muuten hieno tuo Attackpointin gps-härpäke. Ja ennenkaikkea käytettävyys ja toimivuus on huippuluokkaa.

Sen verran kuitenkin pitää alkaa suuntautua kesäisempiin lajehin, että hankin uudet kumit pyörään. Aikaisemmin olen ajanut Nokian renkailla, ne tuntuvat kuluvan aika nopeasti eikä pistosuojaus ole kovin hyvä. Tällä kertaa päädyin Urheiluaitan asiantuntevalla opastuksella Schwalben “Black Jack” renkaisiin. Asensin ne tänään ja tositoimet alkavat heti kun on keli antaa myöten ja hiihto on ohi.

Varusteista puheenollen, hommasin tässä jokin aika sitten maastojuoksukengät (ks. kuva). Mallii on Salomon XA Pro 3D Ultra GTX, omien kenkien väritys on hiukan erilainen kuin kuvassa. Alustavasti tuntuvat aivan erinomaisilta. En vielä ole päässyt kunnolla testailemaan kun juoksulenkit taittuvat vielä nastakengillä.

Pari juoksulenkkiä tuli tällä viikolla tehtyä. Keskiviikkona Helsingissä Töölönlahden-Stadionin ympäristössä vauhtikestävyysharjoitus. Siellä oli sen verran sulaa, että pystyi juoksemaan nastoittamattomilla Adidaksilla. Sitten eilen pimeällä pikkulampun kanssa Osmundsbölen-Sannäsin lenkki nastakengät jalassa narskuen. Molemmat erittäin hyviä lenkkejä.

Harjoitussysteemi on nyt sellainen, että 2 juoksulenkkiä juoksen viikossa, joista toinen on vauhtikestävyys-tyyppinen. Lenkkien pituus vähintään 10 km. Sitten pari lenkkiä hiihtoa ja kohta nämä vaihtuu pyöräilyyn. Välipäivät lepoa tai Pilatesta. Näin yritän säästää jalkoja. Sitten kun alkaa suunnistus niin katsellaan vähän toisella tapaa.