juoksu Archives - Pauli Forman blogi

01/01/202501/01/2025

Liikunnan vuosi 2024

Kuva Portugalin kisan juoksuosuudelta.

Aika jälleen tiivistää yhteen kuluneen vuoden liikunnalliset aspektit. Yleisesti ottaen oli tosi hyvä vuosi:

Ei ollut liikuntaa estäviä tai merkittävästi rajoittavia vammoja, normaaleja tuttuja kolotuksia vain. Kipeänä en ollut yhtään päivää.
Harjoittelu monipuolistui ja järkevöityi valmentajan kanssa tehdyn yhteistyön myötä.
Harjoittelua tuli myös paljon, eli ennätystunnit suhteessa viime vuosiin.
Osallistuin hienoihin tapahtumiin (suunnistus, pyöräily, juoksu, triathlon).
Onnistuin kauden pääkisassa, eli Portugalin Ironmanilla.

Seuraavassa vähän tarkemmin eri näkökulmista.

Ensin kokonaisharjoittelun määrä, joka ilmenee kuviosta 1. Näkyy, että tunteja tuli hyvin, eli kymmenen tuntia enemmän kuin aikaisempana ennätysvuonna 2021.

Kuvio 1. Kokonaisharjoittelu tunteina 2018-2024.

Harjoittelun määrä eri lajien osalta näkyy taulukoista 1 ja 2. Päähavainto on, että kaikissa triathlonin lajeissa harjoittelumäärät kasvoivat. Pyöräilykilometrejä tuli hieman alle 6000. Juoksua tuli kivasti, eli noin 1300 kilometriä ja uintiakin 230 kilometriä. Huomionarvoista on, että uinnin määrä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen nähden. Voimaharjoittelua on tehty koko vuosi suunitelman mukaan, mutta määrä on hieman laskenut.

Taulukko 1. Tuntimäärät lajeittain 2018-2024.

	2018	2019	2020	2021	2022	2023	2024
Pyöräilyä	129	169	138	295	233	218	253
Maastopyöräilyä	64	37	134	56	72	–	–
Juoksua	79	85	84	62	50	118	153
Uintia	56	43	19	23	34	47	90
Kuntosalia	55	34	30	32	50	41	32

Taulukko 2. Kilometrimäärät lajeittain 2018-2023.

	2018	2019	2020	2021	2022	2023	2024
Pyöräilyä	3244	4120	3221	6693	5156	5297	5914
Maastopyöräilyä	1187	697	2429	1001	131	–	–
Juoksua	748	803	780	569	595	1040	1351
Uintia	156	120	50	57	82	122	230

Pohdintaa eri lajien suhteen:

Pyöräily: Harjoittelu on monipuolistunut sekä trainerilla että ulkona. Eri mittaisia lenkkejä ja eri tehoaluilla tapahtuvia harjoitteita on kuulunut ohjelmaan. FTP-testin arvo ei vuoden aikana parantunut merkittävästi, mutta pystyin ajamaan vahvan pyöräosuuden Cascaisissa ja tein enkat Turussa ja Vierumäellä, joten kyllä sitä kehitystäkin tapahtui. Fiilis, että pyöräosuuden aikana palautui nopeasti mäistä.

Juoksu: Juoksussa tapahtui selvää kehitystä. Koko vuoden ohjelmassa oli systemaattista vauhtikestävyyden parantamista. Turun testijuoksussa tuli hyvä tulos kympillä, Vierumäellä juoksun vahvan kympin ja Portugalissa maraton meni triathlonin yhteydessä alle 4.30.

Uinti: Uintiharjoittelua on ollut paljon ja harjoitteet ovat olleet monipuolisia. Kisoissa ajat eivät kuitenkaan osoita suurta kehitystä. Voisi ajatella, että parannuksia tulisi tekniikkapuolen ohjatulla treenillä, mutta sellaisia ei nyt oikein mahtunut ohjelmaan viime vuonna. Ehkä hieman yllättäen kuitenkin uinti on lajeistani vahvin triathlonissa, eli suhteellisesti pärjään siinä parhaiten. Tämä alkoi kuitenkin tasoittumaan viime vuonna kun paransin juoksua. Uintiin liittyy myös se, että ehkä alisuoritin kisoissa uinnissa tyytyen mukavuusalueella lätkyttelyyn. Ensi vuonna sitten ahnaammin heti uinnissa!

Tapahtumiin osallistuminen

Suunnistin alkuvuonna muutamissa kisoissa, se oli ihan kivaa, mutta lopetin suunnistuksen Uudenmaan Rastipäiviin. Ei oikein mahtunut ohjelmaan sen jälkeen.

Osallistuin kahteen gravel-pyöräilytapahtumaan, eli Gravel Primaveraan Espoossa ja Falling Leaves-tapahtumaan Pajulahden ympäristössä. Mukavia tapahtumia molemmat. Falling Leavesin 144 km pyörän jälkeen oli vielä tosi hyvä kympin juoksu, joka valmisteli kivasti Portugaliin.

Yksi erillinen juoksutapahtuma oli, eli Aurajoen Yöjuoksu heti keväällä testijuoksuna. Tosi hyvä tapahtuma ja hyvä tulos.

Päälajissa triathlonissa oli kohtalaisen vilkas vuosi. Kaksi puolimatkan kisaa ensin Lahdessa kesäkuun lopussa ja sitten Turussa heinäkuussa. Nämä kisat eivät menneet kovin hyvin. Sitten oli perusmatka Vierumäellä, jossa sain ilahduttavan hyvän tuloksen ja hallitun kisasuorituksen. Kilpailukauden kruunasi täysmatkan kisa Portugalin Cascaisissa, joka oli hyvä kisa kaikin puolin. Tarkemmat kisaraportit linkeissä.

Näkymät ensi kauteen

Hyvin sujuneen kauden jälkeen on mukava kääntää katseet seuraavaan vuoteen. Kauden päätavoite on täysmatka Hampurissa jo kesäkuun alussa. Sieltä pitäisi muutamassa viikossa toipua Finntriathlonin Vierumäen kisaan ja sitten heinäkuun Challenge Turkuun. Koska Hampurissa reitti on hyvin tasainen, on tavoitteena lähteä hakemaan selkeästi kaikkien aikojen nopeinta täysmatkan suoritusta. Keväisen testijuoksun teen Helsinki Spring Marathonissa (10 km) ja varmaan tulee osallistuttua pariin gravel-kisaankin (Primavera Porvoon suuntaan ja ehkä Falling Leaves syksyllä).

26/04/202422/12/2024

Aurajoen Yöjuoksu 2024

Keväällä kun lähestytään kilpailukautta, on hyvä käydä testaamassa vauhtia. Valitsin testijuoksuksi Turun Urheiluliiton keväisin järjestämän juoksutapahtuman, Aurajoen Yöjuoksun.

Tapahtumalla on pitkät perinteet ja tarjolla on kaksi matkaa, 5 km ja 10 km. Näistä valitsin jälkimmäisen.

Kilpailukeskus on vaatimattomasti Turun Linnalla. Reitti kulkee Aurajoen Rantoja. Kympillä joustaan vitosen lenkki kahteen kertaan.

Olin hyvissä ajoin paikalla, hain numerolapun ja verryttelin linnan maastossa. Keli oli hieman kostea ja keväisen viileä. Päivämäärä oli 26. huhtikuuta.

Lähtö oli linnan edestä. Koko Turkua ei oltu tapahtuman takia suljettu, niinpä lähtö ajoitettiin siihen hetkeen, kun bussi oli ohittanut lähtöviivalla odottavat juoksijat. Kun kuuntelin lähtöviivalla muiden puheita, huomasin, että paikalla oli tosi koviakin juoksijoita.

Startti oli alamäkeen kohti föriä, jonka kohdalla taitettiin joen rantaan. Heti aluksi huomasin, että nyt kulkee hyvin. Alamäki ja nopea asvaltti antoivat vauhdikkaan fiiliksen.

Katselin kello ja pyrin juoksemaan sellaista viiden minuutin kilometrivauhtia. Harmittavasti sykemittaus ranteesti petti juuri ratkaisevalla hetkellä ja sykkeen osalta mentiin siis fiiliksen perusteella.

Ilta oli tummunut ja oli sellaista oikeanlaista yöjuoksun fiilistä. Reitin varrella oli kannustusta. Ilma oli sateisella kelillä happirikas.

Ensimmäinen kierros meni hyvin ja voimia oli. Kohti toista kierrosta sitten. Vauhti pysyi yllä hyvin. Ympärillä oli samaa vauhtia juoksevia ja sellaisia, joilla vauhtia oli pari napsua enemmän. Lopussa kun alkoi olla hieman tekemistä vauhdin ylläpidon kannalta, sain hyvin peesiapua muilta.

Sitten vaan maaliin ja aika oli tavoitteen mukainen 49.08. Vauhti molemmilla kierroksilla sama, eli 4.55 min/km. Olin tosi tyytyväinen tasaiseen vetoon.

Tapahtuma oli kaikin puolin kiva ja hyvin järjestetty. Ehkä hieman pitkä reissu Karjaalta kympin juoksun takia, mutta kiva oli käydä kerran katsomassa tämä tapahtuma.

01/01/202302/01/2023

Liikunnan vuosi 2022

Vuosi on vaihtunut ja on aika perinteisellä tavalla vetää yhteen viime vuosi liikunnan harrastamisen näkökulmasta. Kokonaismäärä tunteina ilmenee kuviosta 1. Määrä oli yhteensä 461 tuntia, hiukan laski viime vuoden huippulukemista, mutta oli ihan hyvällä tasolla verrattuna vuosiin 2018-2020.

Kuvio 1. Liikunnan kokonaismäärä tunteina 2018-2022.

Tarkemmat lajikohtaiset kilometri- ja tuntimäärät ilmenevät taulukoista 1 ja 2. Lukemat paljastavat, että kokonaistuntimäärän taustalla on erityisesti pyöräilyn määrän väheneminen. Kilometrejä tuli vuoden aikana vain hieman yli 5000 ja maastopyöräily jäi tosi minimaaliseksi. Juoksua oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna ja ilahduttavasti myös salia ja uintia. Kävelyä tuli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Taulukko 1. Kilometrimäärät lajeittain 2018-2022.

	2018	2019	2020	2021	2022
Pyöräilyä	3244	4120	3221	6693	5156
Maastopyöräilyä	1187	697	2429	1001	131
Juoksua	748	803	780	569	595
Uintia	156	120	50	57	82
Kävelyä			204	218	140

Taulukko 2. Tuntimäärät lajeittain 2018-2022.

	2018	2019	2020	2021	2022
Pyöräilyä	129	169	138	295	233
Maastopyöräilyä	64	37	134	56	72
Juoksua	79	85	84	62	50
Uintia	56	43	19	23	34
Kuntosalia	55	34	30	32	50
Kävelyä			43	45	30

Entä sitten kvalitatiivisempi arvio vuodesta? Seuraavassa merkittävimmät huomiot.

Ensinnäkin oli hienoa, että suunnistusharrastus jatkui monen vuoden tauon jälkeen. Kävin Paimiossa kauden avauksessa, Tuusulassa Vappurasteilla, Salmen ulkoilualueella Helsinki Gamesissa ja HPV:n kisoissa, sekä Varsinais-Suomessa Oravatonnissa Mynämäellä ja V-S Rastipäivillä Lokalahdella, Karjaa-rasteilla Fagervikissa ja E-Gamesissa Nuuksiossa. Yhteensä siis kahdeksan kisaa, jotka kaikki kohtalaisen matkan päässä kotoa, eli ei mitään pitkiä kisareissuja. Kisat menivät vaihtelevasti, helpot radat olivat helppoja ja vaikeat vaikeita. Rankkaa se on metsässä juokseminen.

Toinen merkittävä juttu oli keväällä sairastettu korona, joka itsessään oli lievä, mutta vei kyllä kunnon alas. Seurasin tarkasti ohjeistusta liikunnan pariin palaamisen suhteen ja treenistä tuli taukoa ja sitä piti myös keventää. Pohjilta oli sitten vaikea rakentaa huippukuntoa elokuun kisaan, eli Ironman täysmatkaan Tahkolla. Suoritus tuli tehtyä, mutta aikaa meni paljon ja olin hidas. Mutta, mikä tärkeintä, neljäs täysmatka tuli suoritettua.

Kolmas merkittävä juttu oli uusi näkökulma pyöräilyyn, eli tile hunting. Siinä ideana on “metsästää tiiliä”, eli ruutuja kartalta. Tavoitteena on gps:n avulla maalata karttaa niin, että karttaan syntyy mahdollisimman suuri neliö (square) tai klusteri (cluster), joka siis on yhtenäinen väritetty alue. Niinpä ajelin aika paljon erityisesti syksyn ajoista uusilla alueilla ja pyrin näin laajentamaan kattamaani aluetta. Kartasta näkyy, että Karjaan alue on kohtalaisen hyvin peitetty ja laajemmaltikin. Mitä keltaisempaa väriä kartassa on, sen enemmän ruudussa olen käynyt. Tiilien metsästys oli todella hauskaa ja monipuolisti reittejä. Erityisesti rannikolla etelässä on hienoja paikkoja, toisinaan matka katkesi private-kyltteihin. Ruskan aika oli hienoa pyöräilyaikaa. Tästä jatkuu sitten keväällä!

Kuvio 2. Ruutukaappaus Veloviewer-palvelusta.

Neljäntena asiana voisi mainita uuden lajin, eli crossfitin. Eli viime vuonna aloin käymään ohjatuissa crossfit-treeneissä paikallisella salilla. Hyviä treenejä ja ennenkaikkea olen saanut monipuolistettua salilla tehtävää harjoittelua. Eli omatoimiseenkin treeniin on tullut uusia liikkeitä.

Vammojen näkökulmasta oli positiivinen vuosi, hiukan jalkavaivoja tuli kun juoksin pikkaisen liikaa kesällä. Mitään sairastelua ei ollut koronan lisäksi.

Kaiken kaikkiaan hyvä vuosi siis.

Mitkä ovat näkymät vuoteen 2023?

Suunnistus varmasti jatkuu samalla tavalla kuin tänäkin vuonna. Lähikisoissa olisi tarkoitus käydä aktiivisesti.

Monipuolinen triathlon-treeni jatkuu, koska olen ilmoittautunut syyskuussa Almeressa, Amsterdamin naapurissa järjestettävään täysmatkan kisaan. Tahkon jälkeen mietin, että pitäisikö välivuotta, mutta kyllä se kisakuume sieltä nousi. Kyseessä on vanha eurooppalainen klassikkokisa nopealla reitillä. Toinen kisa olisi tätä ennen Turussa järjestettävä puolimatka, joka on tähän mennessä jäänyt aina väliin. Täytyy pitää peukkuja, että ei tulisi koronaa tai muuta isompaa sairastelua ennen kisaa.

Syksymmällä erityisesti varmaan gravel-kaudella tulee erityisesti näitä tiiliä kerättyä.

21/06/201802/07/2018

Vantaa Triathlon 2018 ja lenkkeilyä Madeiralla

Voiko triathlonkisan kisaraportin kirjoittaa jollakin muulla tavalla, kuin käymällä kronologisessa järjestyksessä eri osuudet läpi?

Jo muutaman kisaraportin kirjoittamisen jälkeen tuntuu siltä, että raporttini ovat identtisiä, toistaen samaa kaavaa ja sisältäen vain pienen pieniä eroja.

Todetaan siis Vantaa Triathlonin tapahtumat lyhyemmän kaavan mukaan, kuitenkin raportoinnin perusrakenne perinteisessä säilyttäen.

Vantaa Triathlon on suosittu ja hyvin järjestetty tapahtuma, jossa on paljon matkoja ja sarjoja.

Kuusijärvi on pääkaupunkiseudulla the paikka avovesiuimareille ja triathlonisteille.

Pyöräilyosuus on tässä tapahtumassa melko monotoninen, samaa suoraa kelataan edes takaisin.

Juoksuosuudella on yksi isompi mäki ja pari pienempää.

Kisasää oli hyvä, lämpöä riitti, joskin pyöräilyssä oli tuulta. Kuusijärven vesi oli todella lämmintä.

Uinti meni hyvin, ei merkittävää ruuhkaa ja pysyin suunnassa hyvin.

Pyöräilyssä alamäkeen ja myötätuuleen vauhti oli todella kova, mutta kääntöpaikan jälkeen realiteetit iskivät kun väännettiin vastatuuleen..

Realiteetit iskivät sikälikin, että vauhti hiipui kohden pyöräilyn loppua ja edelleen juoksuosuudella.

Ilmeisesti oli nestehukkaa ja energian vähyyttä, sen verran hankalalta eteneminen tuntui.

Virallinen maaliintulokuva.

Kaiken kaikkiaan suoritus oli selvästi takkuisempi kuin viikko sitten Tuusulanjärvellä.

Kisan jälkeisenä päivänä oli lähtö lomamatkalle Madeiralle. Etukäteen mietin, että suurten korkeuserojen ja syheröisen kaupungin vuoksi lenkkeilymahdollisuudet olisivat melko vaatimattomat.

Toisin kuitenkin oli, sillä lähes rantaviivaa noudattaen löytyi monipuolinen ja hyvinjuostava baana. Strava-segmenttien määrästä voi päätellä, että kyse on aika suositusta reitistä.

Lenkkikuvien ohella galleriassa kuva CR7-museon edustalta.

Lomalta paluun jälkeen on edessä hetikohta Lahden Ironman puolimatka. Pari harjoitusta ehtii tekemään ennen sitä. Tämä kisa tulee antamaan osviittaa reilun kuukauden päästä kisattavalle Tallinnan kisalle.

15/04/201802/07/2018

Puuduttavasta talvitreenistä kohti kesää

Kevät on jo kohtalaisen pitkällä Länsi-Uudellamaalla ja se lisää liikunnallisia mahdollisuuksia. Treenaaminen saa uusia miellyttäviä muotoja ja katse kohdistuu kohti kauden avausta. On siis hyvä aika vetää yhteen talvikautta.

Kesäkuussa 2017 tapahtuneen solisluun murtumiseen johtaneen kaatumisen jälkeen harjoittelu lähti syksyllä pikku hiljaa käyntiin. Talvikauden harjoittelun voi hyvin pitkälle tiivistää näin:

Kuntosalia 1-2 kertaa viikossa.
Uintia 2 kertaa viikossa.
Pyöräilyä trainerilla 2 kertaa viikossa
Lisäksi juoksua/hiihtoa 1-2 kertaa viikossa.

Kuntosali maistui aika hyvin ja lihaskunto parani huomattavasti. Yritän jatkaa salilla käymistä kerran viikossa, jotta lihaskunto pysyy yllä.

Uintitreenejä olen tehnyt läpi talven niin, että toinen uintikerta on käsittänyt eri pituisia vetoja ja toinen kerta on ollut pidempi kelaus, tyypillisesti 2000 m.

Otin myös pari uintiopetustuntia, jotka olivat todella hyviä. Oppien siirtäminen normiuintiin ei ole kuitenkaan sujunut kovin tehokkaasti ja siksi uintivauhti on jotakuinkin samanlaista kuin viime vuonna.

Pyörää olen polkenut uskollisesti varastoon luomassani “man cavessa”. Treenit ovat olleet erilaisia intervalleja vastuksia vaihdellen ja toisaalta tasaisempia lenkkejä. Trainerin polkeminen on tylsää kuin mikä, onneksi Netflix on tuonut vähän viihdykettä. Treenien pituus on ollut 1-1.5 tuntia.

Talvikautena juoksin todella vähän. Vammojen välttämiseksi en halunnut liukastella ulkona kylmässä, enkä myöskään halunnut jyskyttää pitkiä harjoituksia juoksumatolla.

Hiihtokilometrejäkin tuli vain pari sataa, koska lumitilanne oli pitkään epäselvä, enkä ollut motivoitunut ajamaan pitkiä matkoja lumen perässä. Muutamia hyviä pidempiä hiihtolenkkejä kuitenkin tein.

Synkimpinä syksyn talven kuukausina kelien ollessa huonot treenaaminen oli aika puuduttavaa, raskasta ja rutiininomaista. Pystyin kuitenkin maaliskuussa lisäämään treenin määrää.

Viime viikkoina harjoittelua on tullut 7-8 tuntia viikossa, jota pidän ihan hyvänä määränä töiden, pendelöinnin ja muun ohjelman lomassa. Tällä viikolla taidetaan olla jo noin 10 viikkotunnissa pitkän pyörälenkin ansiosta. Samaa tahtia on tarkoitus jatkaa tulevina viikkoina.

Kaikessa tekemisessä on tarpeen pitää maltti mukana, sen verran haavoittuvassa kunnossa ovat jalat. Juoksemisen määrä on syytä pitää kohtuullisena ja alustat mahdollisimman pehmeinä, jotta vammat vältetään.

Talvi oli siis puurtamista pimeässä ja loskassa. Nyt parin viime viikon aikana harjoitteluun on tullut uutta virtaa, koska kelit ulkona ovat mahdollistaneet pyöräilyn ja tietenkin myös juoksun paremmin.

Olen nyt kolmena viime viikonloppuna tehnyt pidemmän pyörälenkin (60, 75 ja eilen 100 km). Samaa kaavaa on tarkoitus jatkaa, eli tehdä näitä pitkiä lenkkejä viikonloppuisin.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana voi todeta sen, että viime vuonna tein ensimmäisen (ja sattuneesta syystä myös viimeisen) 100 km lenkin toukokuun 20. päivä). Olen siis noin kuukauden edellä pyöräilytreenejä tänä vuonna. Vertaileva data osoittaa, että myös kunnon suhteen ollaan edellä viime vuotta.

Hieman tuonnempana on edessä avovesiuintikauden avaus, joka lisää treenin monipuolisuutta ja mielekkyyttä entisestään.

Kisakalenterissa on neljä kisaa:

TuusulanjärviTriathlon
Vantaa Triathlon
Ironman 70.3. Lahdessa
Ironman Tallinna elokuussa

Kaksi ensimmäistä kisaa ovat hyviä mahdollisuuksia kisakokemuksen kartuttamiseen. Puolimatka Lahdessa on jo vaativampi juttu. Tallinnan täysmatka tulee olemaan kokemus, jonka vaativuutta en todennäköisesti vielä osaa edes ajatella.

Näillä mennään. Toivon vain, että harjoittelu kohti kesän koitoksia saa jatkua ilman vammoja tai loukkaantumisia.