Liikunnan vuosi 2024

kuva_juoksu4

Kuva Portugalin kisan juoksuosuudelta.

Aika jälleen tiivistää yhteen kuluneen vuoden liikunnalliset aspektit. Yleisesti ottaen oli tosi hyvä vuosi:

  • Ei ollut liikuntaa estäviä tai merkittävästi rajoittavia vammoja, normaaleja tuttuja kolotuksia vain. Kipeänä en ollut yhtään päivää.
  • Harjoittelu monipuolistui ja järkevöityi valmentajan kanssa tehdyn yhteistyön myötä.
  • Harjoittelua tuli myös paljon, eli ennätystunnit suhteessa viime vuosiin.
  • Osallistuin hienoihin tapahtumiin (suunnistus, pyöräily, juoksu, triathlon).
  • Onnistuin kauden pääkisassa, eli Portugalin Ironmanilla.

Seuraavassa vähän tarkemmin eri näkökulmista.

Ensin kokonaisharjoittelun määrä, joka ilmenee kuviosta 1. Näkyy, että tunteja tuli hyvin, eli kymmenen tuntia enemmän kuin aikaisempana ennätysvuonna 2021.

Kuvio 1. Kokonaisharjoittelu tunteina 2018-2024. 

harjoitustunnit 2018_2024

Harjoittelun määrä eri lajien osalta näkyy taulukoista 1 ja 2. Päähavainto on, että kaikissa triathlonin lajeissa harjoittelumäärät kasvoivat. Pyöräilykilometrejä tuli hieman alle 6000. Juoksua tuli kivasti, eli noin 1300 kilometriä ja uintiakin 230 kilometriä. Huomionarvoista on, että uinnin määrä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen nähden. Voimaharjoittelua on tehty koko vuosi suunitelman mukaan, mutta määrä on hieman laskenut.

Taulukko 1. Tuntimäärät lajeittain 2018-2024.

2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
Pyöräilyä 129 169 138 295 233 218 253
Maastopyöräilyä 64 37 134 56 72
Juoksua 79 85 84 62 50 118 153
Uintia 56 43 19 23 34 47 90
Kuntosalia 55 34 30 32 50 41 32

Taulukko 2. Kilometrimäärät lajeittain 2018-2023.

2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
Pyöräilyä 3244 4120 3221 6693 5156 5297 5914
Maastopyöräilyä 1187 697 2429 1001 131
Juoksua 748 803 780 569 595 1040 1351
Uintia 156 120 50 57 82 122 230

Pohdintaa eri lajien suhteen:

Pyöräily: Harjoittelu on monipuolistunut sekä trainerilla että ulkona. Eri mittaisia lenkkejä ja eri tehoaluilla tapahtuvia harjoitteita on kuulunut ohjelmaan. FTP-testin arvo ei vuoden aikana parantunut merkittävästi, mutta pystyin ajamaan vahvan pyöräosuuden Cascaisissa ja tein enkat Turussa ja Vierumäellä, joten kyllä sitä kehitystäkin tapahtui. Fiilis, että pyöräosuuden aikana palautui nopeasti mäistä.

Juoksu: Juoksussa tapahtui selvää kehitystä. Koko vuoden ohjelmassa oli systemaattista vauhtikestävyyden parantamista. Turun testijuoksussa tuli hyvä tulos kympillä, Vierumäellä juoksun vahvan kympin ja Portugalissa maraton meni triathlonin yhteydessä alle 4.30.

Uinti: Uintiharjoittelua on ollut paljon ja harjoitteet ovat olleet monipuolisia. Kisoissa ajat eivät kuitenkaan osoita suurta kehitystä. Voisi ajatella, että parannuksia tulisi tekniikkapuolen ohjatulla treenillä, mutta sellaisia ei nyt oikein mahtunut ohjelmaan viime vuonna. Ehkä hieman yllättäen kuitenkin uinti on lajeistani vahvin triathlonissa, eli suhteellisesti pärjään siinä parhaiten. Tämä alkoi kuitenkin tasoittumaan viime vuonna kun paransin juoksua. Uintiin liittyy myös se, että ehkä alisuoritin kisoissa uinnissa tyytyen mukavuusalueella lätkyttelyyn. Ensi vuonna sitten ahnaammin heti uinnissa!

Tapahtumiin osallistuminen

Suunnistin alkuvuonna muutamissa kisoissa, se oli ihan kivaa, mutta lopetin suunnistuksen Uudenmaan Rastipäiviin. Ei oikein mahtunut ohjelmaan sen jälkeen.

Osallistuin kahteen gravel-pyöräilytapahtumaan, eli Gravel Primaveraan Espoossa ja Falling Leaves-tapahtumaan Pajulahden ympäristössä. Mukavia tapahtumia molemmat. Falling Leavesin 144 km pyörän jälkeen oli vielä tosi hyvä kympin juoksu, joka valmisteli kivasti Portugaliin.

Yksi erillinen juoksutapahtuma oli, eli Aurajoen Yöjuoksu heti keväällä testijuoksuna. Tosi hyvä tapahtuma ja hyvä tulos.

Päälajissa triathlonissa oli kohtalaisen vilkas vuosi. Kaksi puolimatkan kisaa ensin Lahdessa kesäkuun lopussa ja sitten Turussa heinäkuussa. Nämä kisat eivät menneet kovin hyvin. Sitten oli perusmatka Vierumäellä, jossa sain ilahduttavan hyvän tuloksen ja hallitun kisasuorituksen. Kilpailukauden kruunasi täysmatkan kisa Portugalin Cascaisissa, joka oli hyvä kisa kaikin puolin. Tarkemmat kisaraportit linkeissä.

Näkymät ensi kauteen

Hyvin sujuneen kauden jälkeen on mukava kääntää katseet seuraavaan vuoteen. Kauden päätavoite on täysmatka Hampurissa jo kesäkuun alussa. Sieltä pitäisi muutamassa viikossa toipua Finntriathlonin Vierumäen kisaan ja sitten heinäkuun Challenge Turkuun. Koska Hampurissa reitti on hyvin tasainen, on tavoitteena lähteä hakemaan selkeästi kaikkien aikojen nopeinta täysmatkan suoritusta. Keväisen testijuoksun teen Helsinki Spring Marathonissa (10 km) ja varmaan tulee osallistuttua pariin gravel-kisaankin (Primavera Porvoon suuntaan ja ehkä Falling Leaves syksyllä).

Ironman Portugal Cascais 2024

Untitled

Tämän kauden urheilullinen päätavoite oli 19.10.2024 Portugalin Cascaisissa järjestetty täyden matkan kisa. Tämä on kisaraportti tapahtumasta.

Harjoittelusta sen verran, että kyseiseen tapahtumaan valmistautuminen oli vuoden projekti valmentajan (Otto Loukkalahti) ohjauksessa. Harjoittelussa oli luonnollisesti erilaisia periodeja, mutta kokonaisharjoittelun määrä lokakuun alusta 2024 kisaan oli seuraava:

  • Uintia  103 tuntia, 264 km
  • Pyöräilyä 276 tuntia, 6493 km
  • Juoksua 167 tuntia, 1478 km
  • Kuntosalia 35 tuntia
  • Yhteensä 596 tuntia, 8376 km  

Harjoituskausi sujui hyvin, merkittäviä katkoksia sairauksien tai vammojen vuoksi ei ollut. Ainoastaan yksi muutaman päivän juoksutauko polvivaivan vuoksi häiritsi treenaamista. Nollasta ei mitenkään lähdetty, sillä pohjia oli paljon pitkäaikaisesta kestävyysurheiluharrastuksesta johtuen. Olen kirjoittanut treenaamisesta valmentajan ohjauksessa täällä.

Vaikka vuoden jakson harjoittelumäärä oli kokokonaisuudessaan kohtalaisen tavallinen minulle, erityistä oli se, että valmennuksesta johtuen harjoitteet olivat monipuolisia ja periodisaatiossa ideaa.

Triathlonin suhteen ensimmäinen täpäri tuli tehtyä vuonna 2019 (Tallinna). Sen jälkeen täysmatkoja on tullut suoritettua kaksi kertaa Tahkolla, kerran Kööpenhaminassa ja kerran Almeressa. Kisaraportit löytyvät tästä blogista.

Tämän kauden muut kisat tänä vuonna olivat puolimatkat Lahdessa ja Turussa sekä olympiamatka Vierumäellä. Puolimatkat eivät olleet kovin erityisiä menestyksiä, lähinnä energiaan liittyvistä ongelmista johtuen, Vierumäki oli kuitenkin positiivinen yllätys.

Niille, jotka suunnittelevat kisareissua Cascaisiin kerron matkajärjestelyistä seuraavaa. Kisapaikalle pääsi helposti Finnairin lennolla Lissaboniin, lentokentälle oli varattu jo etukäteen tilataksi, jonne pyörälaukku ja muut kamat hyvin mahtuivat. Ruuhkaisessa liikenteessä matka Cascaisiin kesti vajaan tunnin ja maksoi noin 70 eur.

Untitled

Untitled

Untitled

Cascais on kohtalaisen kokoinen paikka, mutta 4500 kilpailijaa näkyivät ja kuuluivat kaupungissa. Autoliikenne menee sekaisin suljettujen teiden vuoksi ja ravintolat ovat täynnä kilpailijoita tukijoukkoineen. Kaikki toimi kuitenkin oikein hyvin.

Ison kisan vuoksi myös Ironman tuo paikalle parastaan, eli IM tavaraa ja vaatetta sekä muiden brändien triathlon-varusteita on tarjolla runsaasti. Kilpailukeskuksen tunnelmaa kohotti myös live-bändi.

Kilpailuun valmistautuminen

Rekisteröityminen oli sujuvaa, tein sen jo torstaina. T1 ja T2 olivat “Hippodromella”, jossa oli nurmipohja ja täten miellyttävää juosta myös paljain varpain.

Untitled

Untitled

Untitled

Pyörän vaihteista kuului testiajossa pientä rohinaa, joten hakeuduin huoltoon perjantaina. Siellä oli pitkähkö jono kilpailijoita jonottamassa. Mekaanikko kävi jonoa läpi ja tuli kohdelle kysyen “What is the problem with the bike?” Kuullessaan, että vaihteissa oli ongelmaa, hän pyöritti kampea muutaman kierroksen, sääti vaijeria puoli kierrosta ja pyöritti taas. “Now it’s OK”, sanoi mies ja jatkoi seuraavan kilpailijan kohdalle. Kilpailija vieressäni katsoi minua ja sanoi “Magic”.

Kilpailu

Ikäryhmien startti oli 8.30, eli ei ihan aikaisin. Hotelli (meren rannalla oleva Farol) oli mukana hengessä niin, että tarjosi aamupalaa jo kello 6.00 lähtien. Näin kilpailijat saivat kunnon aamupalaa, eikä tarvinnut säätää puuropussien, banaanien ja vedenkeittimen kanssa huoneessa.

Uinti

Uinnissa oli tarjolla veteen totuttautuminen, mutta aika tiukalla aikatululla, eli 7.00-7.20. Päätin jättää sen väliin, koska muuten olisi tullut liian kiire aamupalan ja vaihtopaikalla käynnin kanssa. Yleensä kuitenkin käyn totuttautumassa veteen, koska olen kerran kokenut hengitykseen liittyviä ongelmia kilpailussa kun vesi oli kylmää. Tuohon niukkaan ja kaukana lähtöajasta olevaan aikaan vaikutti varmaan se, että tapahtumassa oli mukana myös puolimatka, joka starttasi ennen täysmatkaa.

kuva_yleiskuva2

kuva_yleiskuva3

kuva_yleiskuva

Startissa oli tavanomaista hieman vahvemmat hengennostatukset triathlonin lajihistorian kertaamisen, tsemppibiisien ja täysmatkaan valmistautumisen haasteiden, yhteisöllisyyden, lähiyhteisön tuen ym. esiintuomisen muodossa. “Triathlonissa suurin haaste on päästä lähtöviivalle”. Thunderstruckin soidessa alettiin sitten juosta rivi kerrallaan veteen.

kuva_uinti

Vesi oli noin 18 asteista ja suolaista. Vaikka muuten Cascaisin rannalla tyrskyt jyskyivät rannan kalliojyrkänteisiin, uintireitti oli suojaisa. Pientä aallokkoa oli, eikä aallon pohjassa ollessa pystynyt näkemään poijua. Tämä ei kuitenkaan uintia haitannut. Reitti oli selkeä ja helposti suunnistettava. Ruuhkaakaan ei juuri ollut, joten uinti oli helppo suorittaa. Loppusuoralla oli hienoa katsella kaupunkia ja sen lähentymistä. Uinti toteutui ehkä vähän liiankin mukavissa olosuhteissa ja mukavuusalueella, sillä aika oli pieni pettymys, eli 1.22. Olisi ehkä pitänyt purista hieman kovempaa. Toisaalta uinti oli hallittu hyvä avaus kisalle, eikä uinnin minuuteilla ole kokonaissuorituksessa suurta roolia.

kuva_uinti2

T1. 

Siirtymä vaihtopaikalle, oli pitkä, eli 600 metriä. Punaista mattoa oli koko matka, jota oli paljain jaloin mukavampi juosta kuin asvalttia. Olen viime aikoina ottanut vaihdot ihan lunkisti, niinpä pitkän siirtymän ja rauhallisen tahdin vuoksi vaihtoaika oli peräti 10.32.

Pyörä 

Pyöräreitillä oli tavallaan kaksi osuutta. Sintraan mennessä oli korkeuseroja. Rataprofiilissä ennakkoon nousu näytti kovaltakin, mutta ei siinä käytännössä mitään mahdotonta ollut. Hidasta tunkkausta kuitenkin. Etenkin toisella kierroksella reisissä tuntui. Kun nousu oli hitaampaa ja ilmavirta pieni, myös hiki nousi pintaan. Palauduin nousuista hyvin.

Sintraan noustua reitti muuttui nopeammaksi. Molemmilla kierroksilla ajettiin Estorilin moottoriradalla kierros. Rata oli selvästi vanhemman sukupolven formula-rata. Radan varrella oli myös huoltopiste.

kuva_bike2

kuva_bike

Sitten jatkettiin rantatielle, joka vei kohti Lissabonia. Tässä oli pari nousua, mutta muuten oli hyvin nopeaa. Myötätuuli Lissaboniin päin ja hyvät vauhdit. Radan täsmäyttämiseksi oli vielä pari pistoa tieltä ja kääntöpaikka. Lissabonissa käännettiin takaisin vastatuuleen ja toiselle kierrokselle.

Pyöräilyssä oli myös vaaranpaikkoja. Lissabonin kääntöpaikan lähellä oli ratikkakiskoja, joista oli etukäteen varoitettu. Näin, kuinka joku oli juuri kaatunut ja makasi tiedottomana poski asvaltissa. Facebookista luin myöhemmin, että joku totesi 4-5 kilpailijan olleen maassa. Reitillä oli myös kohtalaisen paljon hidastepomppuja, mutta niiden kanssa ei ollut suurta ongelmaa. Sintran lähellä olevasta pompusta alamäen alla varoitettiin, mutta en pitänyt sitä pahana paikkana.

Tärkeässä roolissa kisassani oli energian ja nesteen saaminen. Pyöräilyssä minulla oli urheilujuomapullo täynnä High5 Berryä. Toinen pullo pyörässä oli urheilujuomaa ja kolmas vettä. Otin siivun geeliä pullosta vartin välein. Vaihtelun vuoksi otin välillä yksittäisiä Maurten-geelejä sekä Maurtenin patukkaa. Vielä salaisena aseena oli viimeisen kääntöpaikan jälkeen ihka-aito Snickers-patukka, jotta sain vähän vaihtelua. Juoman suhteen tein niin, että siemailin vettä ja urheilujuomaa aina kun söin. Lisäksi otin pitkät siivut vettä huoltopaikoilta ja heitin pullon pois. Raikkaan veden juomiseen on suuri halu kun ahtaa geelejä ja urheilujuomaa.

Näillä eväillä tunsin, että tulin erittäin hyvässä ja aikaisempiin kisoihin nähden poikkeuksellisessa energiatilanteessa vaihtoon! Pyöräosuus 6.17, johon olin tyytyväinen, koska reitillä oli tuo hidas osuus ja myös vastatuulta.

T2. 

Rauhallisesti taas. Otin kouraan muutaman Maurtenin geelin, jotta saisin geeliä aina kun tarvitsin. Aika 7.14.

Juoksu

Kuten sanottu, energiatilanne oli hyvä. Samoin jalat tuntuivat toimivan. Juoksin aluksi sellaista 5.40 vauhtia. Juoksureitti ei ollut hirveän vaativa, mutta se sisälsi pari pitkää hivuttavaa nousua, jotka juostiin kolmeen kertaan. Lisäksi satamassa oli terävämmät nousut ja syheröt. Huoltoja oli paljon ja niillä oli hyvä kattava tarjoilu.

Juoksu oli hallinnassa koko ajan. Vauhti hieman hiipui matkan edistyessä, mutta ei siten, että suoritus olisi mennyt pilalle. Otin geeliä tasaiseen tahtiin ja huoltopisteillä vettä ja urheilujuomaa. Oli hieno fiilis kun tiesi, että nyt tämä hoituu.

kuva_juoksu

kuva_juoksu2

kuva_juoksu3

kuva_juoksu4

Matka eteni hyvin, pientä vääntelyä oli mahassa ja kolmannella kierroksella etureisissä oli kipua. Matkan varrella oli paljon yleisöä ja parissa kohtaa DJ soitti biisejä. Ilta pimeni, joillakin juoksijoilla oli otsalamput. Joitakin katuvaloja puuttui, joten oi oikeasti pimeää. Kääntöpaikalla kilpailukeskuksessa oli tunnelma katossa.

Satama-alueella oli vähän syheröistä kieputusta. Siellä oli pimeässä myös jonkinlainen kuoppa asvaltissa. Astuin siihen, mutta onneksi ei käynyt mitenkään.

Sitten oli aika tulla Abban tahtiin maaliin. Siinä tuli vähän tunteetkin pintaan. Kuuluttajia oli kaksi ja he ilmeisesti arpoivat keskenään kumman homma on todeta minun olevan Ironman. Pienen empimisen jälkeen se julistus sieltä sitten tuli ja kuudes täysmatka oli tosiasia. Maraton taittui aikaan 4.29, joka oli samaa luokkaa kuin vuonna 2019 Kööpenhaminassa juoksemani aika. Olin juoksusuoritukseen tosi tyytyväinen. Kokonaisaika oli 12.27, joka myös oli ei niin tasaisella reitillä kelpo tulos.

maali

Untitled

No monesko olin?

Sijoitus miehet 50-54 vuotiaissa oli 69 (121 sai hyväksytyn suorituksen. Uinnissa olin 89:s, pyörässä 69:s ja juoksussa 60:s. Eli suoritus vai parani kisan kuluessa! Yleensä minulla on ollut tekemistä siinä, että saan pidettyä uinnissa saavutetun sijan. Sijoitus kaikista kilpailijoista oli 702 kun kilpailijoita oli 1325

Kaiken kaikkiaan kisa Cascaisissa oli todella kiva: Logistiikka, kisakylä, kisafiilis, reitti ja järjestelyt. Pyöräilyn vaarat hieman harmillisia, toivottavasti kenellekään ei käynyt kovin vakavasti. Kisamatkakin oli kiva vaimon kanssa vrt. yksin matkaaminen.

Syksyyn ajoittuvalla pääkisalla on puolensa. Kesällä ja alkusyksystä on hyvä harjoitella. Toisaalta treenikaudesta tulee pitkä ja “kisa on pitkään edessä”. Vaikka valmennuksessa treenaaminen oli tuloksellista, työohjelman ja treeniohjelman yhteensovittaminen oli välillä vaikeaa.

Olinkin jo vähän väsynyt treeniin kisan alla. Nyt kisan jälkeen on hyvä pitää pari kuukautta offaria, treenailla ylläpitävästi ja aloittaa sitten taas määrätietoisempi harjoittelu vuoden vaihteessa.

Seuraavat tavoitteet onkin jo asetettu ja nyt kokeillaan alkukesän kisaa 1.6.2025 Hampurissa (kisa on loppuunmyyty). Luvassa on erittäin flatit reitit, joten ennätyksen tavoitteleminen on mahdollista! Alustavasti tavoite voisi olla alle 12 h suoritus! Vaihdan myös sarjaa, eli kilpailen 55-59 vuotiaiden sarjassa.

Challenge Turku 2024

Turun Challenge-brändin alla järjestettävä kilpailu on jo pitkään ollut keskeinen osa kotimaista triathlonin kilpailukalenteria. Ensi vuonna on juhlavuosi, kun kilpailu järjestetään jo kymmenennen kerran. Tarjolla on sprinttimatkoja yksilöille ja joukkueille. Pisin matka on puolimatka.

Kilpailun reitillisiä erityispiirteitä ovat uinti Aurajoessa, nopea pyöräosuus moottoritiellä ja juoksu Aurajoen rannoilla.

Osallistuin kilpailuun nyt toista kertaa. Logistiikka Turussa on helppoa. Tällä kertaa olimme Airbnb majoituksessa parin kivenheiton päästä kilpailukeskuksesta. Sieltä oli viime vuoden tapaan helppo siirtyä kisapäivän aamuna starttiin sähköpotkulaudalla kulkien.

aamulla

Hississä matkalla kilpailupaikalle.

rannalla

Salakuva kun odottelen starttia.

Uinti

Aurajoessa uinti on suunnistamisen puolesta helppoa: riittää kun seurailee joen penkkaa ja laivoja. Vesi oli mukavan lämpöistä. Aika pitkältä tuntui taas takasuora ja viimeinen sivu Suomen Joutsenen ohi. Vedessä oli jotain humusta tai muuta sen sellaista, koska kilpailijoilla oli hieman tummaa väriä kasvoissaan vedestä nousun jälkeen.

uimasta

Uinnin aika 39.53. Melko tavanomainen aika, ei mitään erikoista. Parannusta kuitenkin viime vuoteen, jolloin aika oli 42.47.

Pyörä 

Pyöräosuuden pääosa sijoittui siis moottoritielle. Siirtymä sinne oli hieman erilainen kuin viime vuonna. Oli vähän mutkikasta syheröä ja sitten päästiin ajamaan rautatieaseman ohi moottoritien suuntaan.

pyörä

pyörä2

Pyörä kulki ihan hyvin moottoritiellä, tarkkailin keskinopeutta, joka pysytteli hieman siinä kolmenkympin paremmalla puolella.

Pyörässä aika 2.51, keskinopeus 30.8 km/h. Viime vuonna aika oli 2.53 ja keskari 31.30 km/h. Saattoi mennä ero ihan tämän erilaisen siirtymäosuuden piikkiin.

Juoksu

Juoksuosuus on Turussa hyvin tasainen, pientä hivutusta on. Energiataso juoksussa oli vähän alakanttiin ja eteneminen kävi välillä vähän hitaaksi. Lämmintäkin oli.

juoksu

juoksu2

maaliin

maaliin2

maalissa

Juoksun aika 2.10. Olisi saanut olla noin 10 minuuttia nopeampi. Pientä pettymyksen tunnetta siis. Viime vuonna juoksun aika 2.04.

Kokonaisaika 5.50, vuonna 2023 oli kokonaisaika 5.47. Melko tasaisia suorituksia siis.

Turun kisa on mukava kilpailu keskellä kesää, johon tulee varmasti jatkossakin osallistuttua aikataulujen salliessa.

Olen aina vähän varovainen antamaan palautetta tapahtumissa, joissa järjestelyt perustuvat voimakkaasti vapaaehtoistyöhön. Nyt kuitenkin pari huomiota, joihin voisi tulevina vuosina kiinnittää huomiota, jotta osallistujakokemus olisi hyvällä tasolla.

  • Vaihtopaikalla ei ollut telineitä eikä laatikoita varustepusseille. Pussit lojuivat parkkihallin lattialla. Homma kuitenkin toimi omalla kohdallani. Mutta periaatteessa erilaisia epäselvyyksiä olisi voinut tapahtua,
  • Kun tulin pyöräilyosuudella viimeisen kerran kääntöpaikalle, järjestäjät siivosivat jo paikkaa. Tarjolla ei ollut energiaa eikä juomaa. Tästä oli vielä 20 km maaliin. Toivottavasti kenelläkään ei mennyt tästä pasmat ihan sekaisin. Itselläni oli onneksi vielä jonkin verran juomaa pullossa.
  • Juoksuosuudella geeliä ei ollut tarjolla kaikilla paikoilla. Olisi pitänyt varata omat geelit mukaan.
  • Huoltopaikoilla ei ollut merkintöjä, missä kohdassa mitäkin oli tarjolla. Tämä johti sekavuuteen ja hämminkiin kun järjestäjät huusivat keskenään kilpaa, mitä oli tarjolla.

Challenge Turun merkitys vain korostuu, kun Lahden Ironman 70.3 on jäänyt pois ohjelmasta. Siksi Turkuun tulee varmasti lähdettyä myös ensi vuonna, jos yleiset kesän aikataulut sen sallivat.

Ironman 70.3. Lahti 2024

Kuva3

Kyseessä oli minulle viides puolimatkan kisa ja neljäs kerta Lahdessa.

Uinti – 42.48

Oli kova aallokko vasemman käden puolelta kun lähdettiin. Joskus on Lahdessa ollut aaltoja aikaisemminkin, mutta nyt taisi olla ennätys. Kuulin jälkeenpäin, että uintiosuudella keskeyttäneitä oli aika monta. Suuria vaikeuksia suorituksessa ei kuitenkaan ollut, yritin vain pysyä mahdollisimman hyvin suunnassa ja hengitettyä kunnolla. Hieman mietin, mahtaako toiseen suuntaan uidessa olla vaikea hengittää “paremmalta puolelta”. Hyvin sekin kuitenkin sujui. Loppua kohti aallot vähenivät ja yritin pitää hyvää vauhtia. Koko matkan sai uida melko rauhassa.

uinti

Pyörä – 3.04; 29.24 km/h

Tavoite oli pitää sellaista kolmenkympin keskaria. Garminiin olin laittanut syömishälytyksen 20 min välein. Geeliä pullossa. Syöminen meni suunnitelman mukaan, juomaa otin vielä väleissä. Watteja katselin ja tavoitekeskivauhti pysyi alussa mukavasti.  Sitten alkoi tippumaan ja oli raskasta vastatuulen ja ylämäkien vuoksi. Tuulenpuuskat taisivat aukeilla paikoilla vähän heilautella pyörää. Kärkölän jälkeen kun käännyttiin kohti Hollolaa oli hyvä tie ja sopiva tuuli, siinä oli hyvä pätkä mennä noin 35 km/h. Lopussa Messilän nousu meni aika hyvin, mäki ei tuntunut pitkältä.

379063325

Juoksu – 2.15 

Jalat olivat melko hyvät, mutta juoksuosuus meni kyllä heikosti. Vatsassa oli epämiellyttävä olo ja energiataso oli alhainen. Juoksin koko matkan, mutta eteneminen meni hiipimiseksi. Lopussa sain energiaa ja vauhti kasvoi merkittävästi. Kuten tavallista, menin kahdella kokiksella ja yhdellä vedellä per juottoasema. Mysteeriksi jäi huono energiataso, koska syömissuunnitelma pyöräilyssä toteutui ihan täysin. Seuraavassa kisassa täytyy vain yrittää ottaa geeliä kunnolla myös juoksussa.

juoksu

maali

Vaihdot T1 ja T2

Rauhassa otin, laitoin mukavuudenhaluisena pyöräänkin sukat jalkaan. T2:lla kävin vessassa ja otin yhden geelin juoksuun lähtiessä.

Sijoitus sarjassa 50-54 meni johdonmukaisesti tuntemusten mukaan, eli sijoitus oli 27 uinnissa, 39 pyöräilyssä ja 48 juoksussa. Kokonaisuudessaan sijoitus 42/59.

Olin Lahdessa ensimmäisen kerran vuonna 2018 ja silloin suoritukset olivat tällaiset:

Uinti 1900m: 00:38:29
Pyöräily 90 km: 02:55:28
Juoksu 21,1 km: 01:59:27
Kokonaisaika: 5:40:56

Kelit toki vaihtelevat, mutta huomiona se, että vuonna 2018 joka lajissa kulki vähän nopeammin. Olisiko tämä sitä ikääntymistä? Laitetaan tähän vielä kaikkien Lahden kisojen kokonaisajat:

2018: 5.40

2019: 6.09

2021: 6.16

2024: 6.11

Suoritus oli tänä vuonna osin ok, osin pettymys (juoksu). Vähän harmi, että juoksussa romahdin, koska tänä vuonna on tullut treenattua hyvin. Tästä onkin hyvä lähteä parantamaan puolikkaalle Turkuun heinäkuun lopussa ja täysmatkalle Portugaliin lokakuussa!

Kuva1

Kuva4

Kuva5

Kuva6

Miten löytää aikaa treeniin?

Takana uinti Tampereen uintikeskuksessa työmatkan yhteydessä.

Olen harrastanut erilaista kestävyysurheilua lähes koko ikäni. Kilometrejä ja tunteja on takana kohtalaisen paljon. Strava on tilastoinut liikkumistani vuodesta 2017 ja tässä ajassa tähän päivään mennessä juoksua on tullut 8000 km, pyöräilyä 37 000 km ja uintia 850 km.

Olen osallistunut hienoihin urheilutapahtumiin, kuten yli kymmeneen maratoniin, Pirkan hiihtoon, Vasaloppettiin, Jukolanviestiin ja viiteen täyden matkan triathlonkisaan. Tärkeitä elementtejä harrastuksessani ovat olleet paitsi puhdas halu liikkua ja harrastaa, elämyksellisyys tapahtumien kautta.

Olen pitkään treenannut tyylillä, jossa harjoitellaan mitä harjoitellaan sen mukaan, mitä muuhun viikko-ohjelmaan mahtuu. Viime vuoden lopulla aloitin uudenlaisen vaiheen, kun aloin harjoittelemaan valmentajan ohjauksessa. Tämä on tarkoittanut myös viikko-ohjelmia treenin suhteen.

Työssä käyvällä ihmisellä ohjelman mukaan treenaaminen tarkoittaa ainakin kahden viikko-ohjelman yhteensovittamista. Lisäksi on muuta elämää. Kuten Joe Friel toteaa kirjassaan The Triathletes Training Bible (Velo Press 2016):

Most of your day is undoubtedly spent focused on stuff other than swimming, biking and running such as your family, friends, home and career. All of these and more have to be balanced along with training (mts. 13).

Mitä on tapahtunut valmentajan ohjauksessa?

  • Harjoittelu on monipuolistunut. Aikaisemmin omaan tahtiin treenatessa tuli junnattua samoja harjoituksia viikosta toiseen. Myöskin harjoittelun jaksotus oli hukassa. Kaikissa triathlonin lajeissa ja voimaharjoittelussa on tullut paljon uusia harjoitteita, joilla kaikilla on tarkoitus.
  • Harjoittelu on lisääntynyt. Viikkoon on tullut lisää harjoituksia. Kun ennen tuli yli 10 tunnin harjoitusviikkoja tuli lähinnä sulaan aikaan pitkien pyörälenkkien kautta, viikkotunnit menevät useinkin yli 10 tunnin jo syksyllä ja talvella.
  • Harjoittelu tehoaa. Tästä kertovat testit ja subjektiiviset tuntemukset suorituksissa.

Näyttää siis siltä, että ohjelmoitu harjoittelu on kovasti hyödyllistä! Mitä tämä sitten tarkoittaa muun elämän rytmittämisen kannalta?

Kun viikkotunteja on enemmän ja päivittäisiä harjoituksia saattaa myös viikolla olla kaksi, joutuu viikkosuunnitelmaa miettimään ihan eri tavalla kuin omaan tahtiin treenatessa.

Omalla kohdallani yhteensovittamiseen vaikuttavia plussia ovat seuraavat:

  • Lapset ovat kasvaneet. Ei ole enää samanlaista ruljanssia kuskaamisesta treeneihin ym. kuin takavuosina.
  • Työpaikallani on joustava hybridityön malli, joka mahdollistaa etätyön. Työpaikalla on myös kuntosali.
  • Lähiyhteisö tukee urheiluharrastusta.
  • Raaseporissa on hienot mahdollisuudet liikkua, Karjaalla kuntosali Alexia Fitness Club ja ruuhkaton uimahalli Tammisaaressa, rauhalliset pyörätiet, hyvät hiihto-olosuhteet.

Haasteita ajan suhteen ovat:

  • Viikkokalenteri on kohtalaisen täynnä.
  • Työmatka toimistolle on pitkä, eli aikaa kuluu tunti suuntaansa.
  • On myös jonkin verran työmatkoja ja iltatilaisuuksia.
  • Tähän vuodenaikaan haasteena on myös talven tuoma liukkaus, pimeys ja kylmyys.

Miten sitten näillä pelimerkeillä onnistun löytämään treeniaikaa?

  • Priorisointi. Jos oikeasti haluaa treenata, on aika vähän asioita, jotka ovat tärkeämpiä kuin treenaaminen. Esimerkiksi television katsominen on aivan turhaa. En katso uutisia tai ajankohtaisohjelmia ja katson elokuvia ja sarjoja vain viikonloppuisin.
  • Joustavuuden hyödyntäminen. Jos aikataulu sallii, treenaan aamulla, lounasaikaan tai illalla. Viikonloppuisin on enemmän aikaa ja etäpäivät tuovat pari lisätuntia päivään.
  • Jos olen työmatkalla, käyn treenaamassa, esimerkiksi uimassa, kuten tällä viikolla Tampereella.

Aina treeniä ei pysty sovittamaan päiväohjelmaan. Valmentajan ohjaus näissä tilanteissa on: kevennetään, lyhennetään ja vasta viimeiseksi jätetään treeni kokonaan välistä. Tässä ohjeessa on paljon merkityksiä ja kannattaa pysähtyä miettimään sitä ihan kunnolla.

Tässä olen pohtinut treeniasioita omasta näkökulmastani. Tilanne ajankäytön ja puitteiden osalta on kaikilla erilainen. Uskon kuitenkin vahvasti, että vaikka liikuntaharrastuksen tavoite olisi toisenlainen ja määrät erilaisia, edellä olevat ajatukset ovat olennaisia asian kannalta. Useimmiten on mahdollista löytää liikuntaharrastukselle aikaa, mutta eri elämänvaiheissa sitä on toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän. Muistan senkin ajan, kun tein omia harjoituksia lasten jalkapalloharjoitusten aikaan.

Mitä ehdottomasti suosittelen, on valmennuksen hankkiminen muodossa tai toisessa. Saa ohjausta ja uusia virikkeitä ja sitä kautta motivaatiota.

Yllä olevalla omakohtaisella pohdinnalla on myös laajempia merkityksiä. Suomalaisten olisi tunnetusti tarpeen liikkua enemmän. Asiaan vaikuttaa oma motivaatio, lähiyhteisö ja elämäntilanne, työpaikan toimintatavat sekä yhteiskunnan infrastuktuuri. Näillä tekijöillä on merkitystä siinä, miten Suomi saadaan liikkeelle.