Oravatonni

Tänään oltiin isolla 4 hengen joukkueella syksyn yhdessä ykköstapahtumassa, eli Oravatonnissa. Urheilijoita oli perheestä asetettu H9RR sarjaan kaksi, H11 sarjaan yksi ja vielä yksi veteraani H40-sarjaan. Ennen kisaa oltiin jo mökkeilemässä Varsinais-Suomessa ja kisaan valmistauduttiin muun muassa saunomalla ja lihasoppaa syömällä.

Kun käveltiin kilpailukeskukseen, siellä soi  Cheek. Kisoilla oli todella hyvät puitteet, parkkiin pääsi ihan kilpailukeskuksen viereen ja kilpailukeskus oli rakennettu Oravatonnimaisesti tiiviiksi. Sanon vielä kerran, että tämä kisa on erityinen muihin kansallisiin verrattuna ja siellä kannattaa käydä.

Untitled

Orava opaspaalun päässä.

Maasto oli nopeakulkuinen ja helppo, silti eksyin kaksi kertaa vielä erityisen helpoissa paikoissa ja pilasin oman suoritukseni siinä. Pojat suunnistivat oikein hyvin, joten kokonaissaldo oli varsin myönteinen. Ehdin näkemään kun yksi poika juoksi loppusuoraa.

Kisan jälkeen oltiin vielä “meidän Myllyssä”. Söin Hesellä Falafel-aterian, joka oli aika muovinen verrattuna omiin falafeleihin. Lisäksi täydennettiin palloiluvarusteita Myllyn Stadiumissa.

Jos jotain hyvää omasta suorituksesta yrittää kaivaa niin sen voi sanoa, että fyysinen suorituskyky on melkoisen hyvä.

Kausi sen kuin jatkuu huonoista suorituksista huolimatta. Huomenna olisi tarjolla yö-suunnistusta.

Kuvia kisoista (ei näy meikäläisiä)