Liikunnan vuosi 2024

kuva_juoksu4

Kuva Portugalin kisan juoksuosuudelta.

Aika jälleen tiivistää yhteen kuluneen vuoden liikunnalliset aspektit. Yleisesti ottaen oli tosi hyvä vuosi:

  • Ei ollut liikuntaa estäviä tai merkittävästi rajoittavia vammoja, normaaleja tuttuja kolotuksia vain. Kipeänä en ollut yhtään päivää.
  • Harjoittelu monipuolistui ja järkevöityi valmentajan kanssa tehdyn yhteistyön myötä.
  • Harjoittelua tuli myös paljon, eli ennätystunnit suhteessa viime vuosiin.
  • Osallistuin hienoihin tapahtumiin (suunnistus, pyöräily, juoksu, triathlon).
  • Onnistuin kauden pääkisassa, eli Portugalin Ironmanilla.

Seuraavassa vähän tarkemmin eri näkökulmista.

Ensin kokonaisharjoittelun määrä, joka ilmenee kuviosta 1. Näkyy, että tunteja tuli hyvin, eli kymmenen tuntia enemmän kuin aikaisempana ennätysvuonna 2021.

Kuvio 1. Kokonaisharjoittelu tunteina 2018-2024. 

harjoitustunnit 2018_2024

Harjoittelun määrä eri lajien osalta näkyy taulukoista 1 ja 2. Päähavainto on, että kaikissa triathlonin lajeissa harjoittelumäärät kasvoivat. Pyöräilykilometrejä tuli hieman alle 6000. Juoksua tuli kivasti, eli noin 1300 kilometriä ja uintiakin 230 kilometriä. Huomionarvoista on, että uinnin määrä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen nähden. Voimaharjoittelua on tehty koko vuosi suunitelman mukaan, mutta määrä on hieman laskenut.

Taulukko 1. Tuntimäärät lajeittain 2018-2024.

2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
Pyöräilyä 129 169 138 295 233 218 253
Maastopyöräilyä 64 37 134 56 72
Juoksua 79 85 84 62 50 118 153
Uintia 56 43 19 23 34 47 90
Kuntosalia 55 34 30 32 50 41 32

Taulukko 2. Kilometrimäärät lajeittain 2018-2023.

2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
Pyöräilyä 3244 4120 3221 6693 5156 5297 5914
Maastopyöräilyä 1187 697 2429 1001 131
Juoksua 748 803 780 569 595 1040 1351
Uintia 156 120 50 57 82 122 230

Pohdintaa eri lajien suhteen:

Pyöräily: Harjoittelu on monipuolistunut sekä trainerilla että ulkona. Eri mittaisia lenkkejä ja eri tehoaluilla tapahtuvia harjoitteita on kuulunut ohjelmaan. FTP-testin arvo ei vuoden aikana parantunut merkittävästi, mutta pystyin ajamaan vahvan pyöräosuuden Cascaisissa ja tein enkat Turussa ja Vierumäellä, joten kyllä sitä kehitystäkin tapahtui. Fiilis, että pyöräosuuden aikana palautui nopeasti mäistä.

Juoksu: Juoksussa tapahtui selvää kehitystä. Koko vuoden ohjelmassa oli systemaattista vauhtikestävyyden parantamista. Turun testijuoksussa tuli hyvä tulos kympillä, Vierumäellä juoksun vahvan kympin ja Portugalissa maraton meni triathlonin yhteydessä alle 4.30.

Uinti: Uintiharjoittelua on ollut paljon ja harjoitteet ovat olleet monipuolisia. Kisoissa ajat eivät kuitenkaan osoita suurta kehitystä. Voisi ajatella, että parannuksia tulisi tekniikkapuolen ohjatulla treenillä, mutta sellaisia ei nyt oikein mahtunut ohjelmaan viime vuonna. Ehkä hieman yllättäen kuitenkin uinti on lajeistani vahvin triathlonissa, eli suhteellisesti pärjään siinä parhaiten. Tämä alkoi kuitenkin tasoittumaan viime vuonna kun paransin juoksua. Uintiin liittyy myös se, että ehkä alisuoritin kisoissa uinnissa tyytyen mukavuusalueella lätkyttelyyn. Ensi vuonna sitten ahnaammin heti uinnissa!

Tapahtumiin osallistuminen

Suunnistin alkuvuonna muutamissa kisoissa, se oli ihan kivaa, mutta lopetin suunnistuksen Uudenmaan Rastipäiviin. Ei oikein mahtunut ohjelmaan sen jälkeen.

Osallistuin kahteen gravel-pyöräilytapahtumaan, eli Gravel Primaveraan Espoossa ja Falling Leaves-tapahtumaan Pajulahden ympäristössä. Mukavia tapahtumia molemmat. Falling Leavesin 144 km pyörän jälkeen oli vielä tosi hyvä kympin juoksu, joka valmisteli kivasti Portugaliin.

Yksi erillinen juoksutapahtuma oli, eli Aurajoen Yöjuoksu heti keväällä testijuoksuna. Tosi hyvä tapahtuma ja hyvä tulos.

Päälajissa triathlonissa oli kohtalaisen vilkas vuosi. Kaksi puolimatkan kisaa ensin Lahdessa kesäkuun lopussa ja sitten Turussa heinäkuussa. Nämä kisat eivät menneet kovin hyvin. Sitten oli perusmatka Vierumäellä, jossa sain ilahduttavan hyvän tuloksen ja hallitun kisasuorituksen. Kilpailukauden kruunasi täysmatkan kisa Portugalin Cascaisissa, joka oli hyvä kisa kaikin puolin. Tarkemmat kisaraportit linkeissä.

Näkymät ensi kauteen

Hyvin sujuneen kauden jälkeen on mukava kääntää katseet seuraavaan vuoteen. Kauden päätavoite on täysmatka Hampurissa jo kesäkuun alussa. Sieltä pitäisi muutamassa viikossa toipua Finntriathlonin Vierumäen kisaan ja sitten heinäkuun Challenge Turkuun. Koska Hampurissa reitti on hyvin tasainen, on tavoitteena lähteä hakemaan selkeästi kaikkien aikojen nopeinta täysmatkan suoritusta. Keväisen testijuoksun teen Helsinki Spring Marathonissa (10 km) ja varmaan tulee osallistuttua pariin gravel-kisaankin (Primavera Porvoon suuntaan ja ehkä Falling Leaves syksyllä).

Pyöräilyä ja muuta urheilua Mallorcalla

“Mallorca on pyöräilijän paratiisi”, kuuluu sanonta. Tänä kesänä oli mahdollisuus kokeilla, onko sanonnalle vastinetta käytännön elämässä.

Kyseessä oli viikon perheloma Alcudiassa. Treenejä oli päivittäin, mutta kyseessä ei siis ollut totaalinen urheiluleiri. Urheilun osalta ohjelmassa oli pyöräilyn lisäksi juoksua, uintia meressä sekä kuntosalia hotellin salilla.

Kaluston suhteen päädyin vuokrapyörään New Horizon-liikkeestä. Pyörä oli Trek Shimanon Di-2 sähkövaihteilla ja Ultegran osilla. Viiden päivän vuokra kustansi 225 euroa. Liikkeessä oli mukava ja asiantunteva palvelu ja pyörä oli täydellisissä säädöissä. Pyörän vuokraaminen oli todella hyvä vaihtoehto, koska oman pyörän kuljettamisessa on oma ruljanssinsa.

Pyörän olisi voinut vuokrata myös hotelliltamme, jossa oli Spezialised-pyörien vuokrauspiste ja hotellikin vuokrasi pyöriä. Hotellilla oli myös erittäin hyvä “bike room”, jonne pyörät sai lukittua säilytykseen. Pyörien vuokrauspalveluita näkyi kadunvarsilla useita.

Untitled

Pyörät olivat hyvässä järjestyksessä hotellin bike roomissa. 

Alcudia on triathlonin harrastajien suosiossa, paitsi yleisten puitteiden, myös sen vuoksi, että kaupungissa järjestetään keväällä Ironman-sarjaan kuuluva puolimatkan kilpailu (Ironman 70.3 Alcudia Mallorca). Läheinen Pollenca tarjoaa Alcudian ohella hyvät puitteet leireilyyn.

Untitled

Alcudia on triathlon-henkinen paikka!

No miten ne urheilut sitten sujuivat?

Juoksulle oli tarjolla rantabaana, jossa uimarannalla juostiin betonista ja kauempana hiekkaista tietä pitkin. Koska päivällä oli kuuma, aamusella baanalla oli kohtalaisen paljon juoksijoita. Juoksulle oli hyvät puitteet.

Untitled

Poseeraus laiturilla kesken juoksulenkin.

Meressä voi hyvin uida. Ranta oli hyvin matala, mutta kauempana pystyi hyvin uimaan rannan suuntaisesti ilman ruuhkaa. Vesi oli lämmintä, mutta äärettömän suolaista. Suolan maku tuli suuhun ilman, että otti varsinaisesti vettä suuhunsa. Meressä ui kaikenlaisia kaloja, isoja ja pieniä. Hotellissamme oli myös uintitreenit mahdollistava 25 m uima-allas, mutta näin kesällä se oli “poolina” lomailijoille.

Pyöräily onkin sitten oma lukunsa.

Alcudian kadut ovat aika vilkkaat, joten pyörällä on siellä syytä ottaa rauhallisesti. Pyörän takatutka, joka oli täällä tarpeen, hälytti jatkuvasti.  Liikennekulttuuri on kuitenkin pyöräilijöille myönteinen.  Parilla polkaisulla pääsee runsasliikenteisiltä kaduilta väljemmille teille. Isompien teiden reunoilla on hyvin tilaa pyöräilijöille ja pienemmät asvaltoidut tiet ovat mukavia pyöräillä. Asvaltin laatu on hyvä.

Merkittävin aktiivisuus pyöräilyssä suuntautui Pollencan sataman suuntaan. Pollencaan pyöräillään hienoa rantareittiä, tuulisina päivinä merellä oli vaahtopäitä ja surffareita. Pollencassa on oma beachinsa ja rantakatunsa.

Untitled

Pollencan sataman rantabulevardilla pyöräilyä palmujen alla.

Pollencan takaa alkava mäki, Coll de la Creuetes oli kuitenkin se juttu. Reilun parin kilometrin matkalla nousua oli hieman yli 200 metriä. Tie oli kapeahko ja ylös pyrkijöitä runsaasti, pyöriä, sähköpyöriä, moottoripyöriä, autoja ja linja-autoja. Vuohet pällistelivät mäkeä ylös kiipeäviä. Mäen päällä oli näköalapaikka ja kioski. Tähän monet pysähtyivätkin.

Untitled

Untitled

Coll de la Creuetan päälle oli monta menijää. 

Untitled

Älä katso alaspäin!

Untitled

Vuohi käänsi päätään juuri ratkaisevalla hetkellä eikä kaverikuvasta tullut täydellistä.

Jyrkän mäen kiipeäminen on yksi juttu ja laskeminen toinen. Pientä huimauksen tunnetta saattoi kokea, jos ajoi lähellä kuilun reunaa. Tien reunassa oli vain pieni kiveys. Itse laskin varovaisesti, mutta samaan aikaan alas meni pyöräilijöitä, jotka eivät paljon jarrutelleet ja ohittelivat hitaimpia autoja. Ensimmäisen kerran kävimme mäen päällä yhdessä vaimon kanssa, toisella kerralla kiipesin mäkitreenissä mäen kahdesti (ks. oheinen kuva) ja kolmas kerta käsitti vaimon kanssa tehdyn pyöräilyn eteenpäin Formentorin majakalle.

Mäen kapuaminen useampaankin kertaan oli hyvää harjoitusta paitsi fyysisesti, myös henkisesti, koska lokakuun Portugalin kisassa on luvassa noin 150 m nousu (kahteen kertaan). Nyt tätäkin mäkeä on helpompi lähteä kapuamaan.

Formentorin majakalle pääsi, kun jatkoi näköalapaikalta eteenpäin. Ensin laskettiin 200 metria alaspäin ja sitten alettiin nousta taas ylös. Tie kiemurteli meren lähellä, reitin varrella oli myös metsäistä taivalta ja yksi tunneli. Pari paikkaa olivat todella “Instagrammable” ja pysähdyimme ottamaan kuvia. Reitin viimeisimmälle osuudelle ei päässyt autoilla, mutta sielläkin turistibussit toki jyristivät majakalle turisteja vieden. Maisemat tällä osuudella olivat ehdottomasti reissun parhaimmat ja Formentorin majakan seutu ainutlaatuinen karuudessaan. Majakalle oli hyvä kahvila, josta pystyi ostamaan juomaa ja syötävää.

Untitled

Jylhää maisemaa matkalla majakalle.

Untitled

Maisemaa matkalla majakalle. 

Untitled

Untitled

Untitled

Tunnelissa oli viileää ja pimeää.

Untitled

Busseille kannatti antaa vähän tilaa kapeilla teillä.

Untitled

Majakka häämöttää.

Untitled

Vielä pieni kiipeäminen Majakalle edessä.

Untitled

Poseeraus majakan tasanteella.

Untitled

Majakalla.

Pyöräilin myös Alcudiasta Artan suuntaan, mutta tämä reitti ei ollut niin hyvä, koska ruuhkaista rantabulevardia joutui ajamaan pitkään ja toisaalta sen jälkeen tuli isoa ja tylsää tietä. Pientä dramatiikkaa syntyi siitä, että yhdessä mutkassa oli lasinsiruja ja pelkäsin rengasrikkoa. Sellaista ei sentään tullut. Ihan hyvää treeniä näillä teillä kyllä oli mahdollista tehdä, koska nousua alkoi olemaan, kun lähestyttiin Artaa.

Yksi suunta oli myös pyöräillä enemmän sisämaahan Pollencan kylän suuntaan. Täällä ei mitään erikoisen mainittavaa näkynyt, osa teistä oli kivoja kapeita muurien ympäröimiä kujia punaisine kukkineen.

Kaiken kaikkiaan Alcudia ja lähiympäristö tarjosi erittäin hienot ja toimivat puitteet pyöräilyyn ja muuhun urheiluun. Tästä on hyvä jatkaa suunnittelemaan seuraavaa pyöräilyhenkistä lomaa.

Aurajoen Yöjuoksu 2024

Aurajoen

Keväällä kun lähestytään kilpailukautta, on hyvä käydä testaamassa vauhtia. Valitsin testijuoksuksi Turun Urheiluliiton keväisin järjestämän juoksutapahtuman, Aurajoen Yöjuoksun.

Tapahtumalla on pitkät perinteet ja tarjolla on kaksi matkaa, 5 km ja 10 km. Näistä valitsin jälkimmäisen.

Kilpailukeskus on vaatimattomasti Turun Linnalla. Reitti kulkee Aurajoen Rantoja. Kympillä joustaan vitosen lenkki kahteen kertaan.

Olin hyvissä ajoin paikalla, hain numerolapun ja verryttelin linnan maastossa. Keli oli hieman kostea ja keväisen viileä. Päivämäärä oli 26. huhtikuuta.

Lähtö oli linnan edestä. Koko Turkua ei oltu tapahtuman takia suljettu, niinpä lähtö ajoitettiin siihen hetkeen, kun bussi oli ohittanut lähtöviivalla odottavat juoksijat. Kun kuuntelin lähtöviivalla muiden puheita, huomasin, että paikalla oli tosi koviakin juoksijoita.

Startti oli alamäkeen kohti föriä, jonka kohdalla taitettiin joen rantaan. Heti aluksi huomasin, että nyt kulkee hyvin. Alamäki ja nopea asvaltti antoivat vauhdikkaan fiiliksen.

Katselin kello ja pyrin juoksemaan sellaista viiden minuutin kilometrivauhtia. Harmittavasti sykemittaus ranteesti petti juuri ratkaisevalla hetkellä ja sykkeen osalta mentiin siis fiiliksen perusteella.

Ilta oli tummunut ja oli sellaista oikeanlaista yöjuoksun fiilistä. Reitin varrella oli kannustusta. Ilma oli sateisella kelillä happirikas.

Ensimmäinen kierros meni hyvin ja voimia oli. Kohti toista kierrosta sitten. Vauhti pysyi yllä hyvin. Ympärillä oli samaa vauhtia juoksevia ja sellaisia, joilla vauhtia oli pari napsua enemmän. Lopussa kun alkoi olla hieman tekemistä vauhdin ylläpidon kannalta, sain hyvin peesiapua muilta.

Sitten vaan maaliin ja aika oli tavoitteen mukainen 49.08. Vauhti molemmilla kierroksilla sama, eli 4.55 min/km. Olin tosi tyytyväinen tasaiseen vetoon.

Tapahtuma oli kaikin puolin kiva ja hyvin järjestetty. Ehkä hieman pitkä reissu Karjaalta kympin juoksun takia, mutta kiva oli käydä kerran katsomassa tämä tapahtuma.

Liikunnan vuosi 2023

omakuva

Kaitaisten sillalla Taivassalossa. 

On aika vetää yhteen vuoden 2023 liikuntaharrastukset määrällisesti ja laadullisesti. Kuvio 1 osoittaa, että liikunnan määrä kokonaisuudessaan oli vuonna 2023 karkeasti samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. Vuoden 2021 tuntimäärä muodostaa jonkinlaisen anomalian johtuen erityisen intensiivisestä gravel-kaudesta syksyllä.

Kuvio 1. Liikuntaan käytetyt tunnit vuosina 2018-2023. 

Kilometrit2023saakka

Taulukosta 1 näkyy kiintoisasti, että vuonna 2023 on tullut juoksua huomattavasti enemmän kuin parina viime vuonna. Myös uintituntien määrä on korkealla tasolla.

Taulukko 1. Tuntimäärät lajeittain 2018-2023.

2018 2019 2020 2021 2022 2023
Pyöräilyä 129 169 138 295 233 218
Maastopyöräilyä 64 37 134 56 72
Juoksua 79 85 84 62 50 118
Uintia 56 43 19 23 34 47
Kuntosalia 55 34 30 32 50 41

Kilometrien tarkastelu taulukossa 2 täydentää kuvaa. Pyöräilykilometrejä tuli pyöristäen 5300, juoksua 1040 ja uintiakin 122 kilometriä. Juoksukilometrit ovat koko tarkasteluajanjakson korkeimmat!

Taulukko 2. Kilometrimäärät lajeittain 2018-2023.

2018 2019 2020 2021 2022 2023
Pyöräilyä 3244 4120 3221 6693 5156 5297
Maastopyöräilyä 1187 697 2429 1001 131
Juoksua 748 803 780 569 595 1040
Uintia 156 120 50 57 82 122

Vuoteen mahtui myös suunnistusta. Kävin kevään kisoissa ja hienoa oli myös se, että ehdin loman aikana Karjaan Uran mainioille maanantairasteille. Suunnistuskausi päättyi pyhäinpäivänä Sipoon Raatojuoksuun.

Triathlonkisoja oli kaksi. Osallistuin ensimmäistä kertaa Challenge Turku kisaan (puolimatka). Kisa oli mukava, uinti oli Aurajoessa ja pyöräily nopealla reitillä moottoritiellä. Juoksureitti kulki joen rantoja ja kierrettiin myös Turun linna.

Turku

Pääkisa oli sitten Almeressa Amsterdamin naapurissa. Kisaa leimasi todella kuuma keli. Uinti meni hyvin, pyöräilyssä tuli pieni energivaje, josta kuitenkin palauduin. Juoksussa meno hieman hyytyi kuumassa kelissä. Kaiken kaikkiaan hieno tapahtuma (kisaraportti).

maalissa

Uutena kokeiluna oli Falling Leaves gravel-tapahtuma Lahden seudulla. Keli oli todella märkä ja kura lensi lähes koko 144 kilometrin matkan ajan. Tapahtuma oli vähän rennompi verrattuna triathlonkisojen sekuntipeliin, pysähdyttiin muun muassa syömään pullaa ja makkaraakin. Ajoin mukavassa porukassa koko matkan. Kisaraportti täällä.

maalissa

Yhtenä isona asiana viime vuodelta oli se, että aloitin syksyllä harjoittelemaan valmentajan ohjauksessa. Treeneihin tuli heti monipuolisuutta ja myös määrää ja motivaatiota lisää. Odotus on, että ensi kaudella ollaan kisoissa hieman viime vuotta vahvempana.

Mitkä sitten ovat suunnitelmat tälle vuodelle?

Pääkisa on Portugalissa Cascaisissa lokakuussa järjestettävä täysmatkan triahlonkisa. Tätä ennen kisataan triathlonia puolimatkan kisojen merkeissä Lahdessa ja Turussa.

Syksyllä on taas Falling Leaves gravel-kisa ja ehkä myös toukokuussa Espoossa.

Suunnistusta on myös tarkoitus harrastaa sillä tavoin kun mahtuu ohjelmaan.

Peukut pystyyn, että korona tms. ei iske ainakaan pahimmalla mahdollisella aikataululla sekoittaen mainittuja suunnitelmia.

Liikunnan vuosi 2022

virkkala

Vuosi on vaihtunut ja on aika perinteisellä tavalla vetää yhteen viime vuosi liikunnan harrastamisen näkökulmasta. Kokonaismäärä tunteina ilmenee kuviosta 1. Määrä oli yhteensä 461 tuntia, hiukan laski viime vuoden huippulukemista, mutta oli ihan hyvällä tasolla verrattuna vuosiin 2018-2020.

Kuvio 1. Liikunnan kokonaismäärä tunteina 2018-2022. 

tunnit_2018_2022l

Tarkemmat lajikohtaiset kilometri- ja tuntimäärät ilmenevät taulukoista 1 ja 2. Lukemat paljastavat, että kokonaistuntimäärän taustalla on erityisesti pyöräilyn määrän väheneminen. Kilometrejä tuli vuoden aikana vain hieman yli 5000 ja maastopyöräily jäi tosi minimaaliseksi. Juoksua oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna ja ilahduttavasti myös salia ja uintia. Kävelyä tuli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Taulukko 1. Kilometrimäärät lajeittain 2018-2022.

2018 2019 2020 2021 2022
Pyöräilyä 3244 4120 3221 6693 5156
Maastopyöräilyä 1187 697 2429 1001 131
Juoksua 748 803 780 569 595
Uintia 156 120 50 57 82
Kävelyä 204 218 140

Taulukko 2. Tuntimäärät lajeittain 2018-2022.

2018 2019 2020 2021 2022
Pyöräilyä 129 169 138 295 233
Maastopyöräilyä 64 37 134 56 72
Juoksua 79 85 84 62 50
Uintia 56 43 19 23 34
Kuntosalia 55 34 30 32 50
Kävelyä 43 45 30

Entä sitten kvalitatiivisempi arvio vuodesta? Seuraavassa merkittävimmät huomiot.

Ensinnäkin oli hienoa, että suunnistusharrastus jatkui monen vuoden tauon jälkeen. Kävin Paimiossa kauden avauksessa, Tuusulassa Vappurasteilla, Salmen ulkoilualueella Helsinki Gamesissa ja HPV:n kisoissa, sekä Varsinais-Suomessa Oravatonnissa Mynämäellä ja V-S Rastipäivillä Lokalahdella, Karjaa-rasteilla Fagervikissa ja E-Gamesissa Nuuksiossa. Yhteensä siis kahdeksan kisaa, jotka kaikki kohtalaisen matkan päässä kotoa, eli ei mitään pitkiä kisareissuja. Kisat menivät vaihtelevasti, helpot radat olivat helppoja ja vaikeat vaikeita. Rankkaa se on metsässä juokseminen.

Toinen merkittävä juttu oli keväällä sairastettu korona, joka itsessään oli lievä, mutta vei kyllä kunnon alas. Seurasin tarkasti ohjeistusta liikunnan pariin palaamisen suhteen ja treenistä tuli taukoa ja sitä piti myös keventää. Pohjilta oli sitten vaikea rakentaa huippukuntoa elokuun kisaan, eli Ironman täysmatkaan Tahkolla. Suoritus tuli tehtyä, mutta aikaa meni paljon ja olin hidas. Mutta, mikä tärkeintä, neljäs täysmatka tuli suoritettua.

finish1

Kolmas merkittävä juttu oli uusi näkökulma pyöräilyyn, eli tile hunting. Siinä ideana on “metsästää tiiliä”, eli ruutuja kartalta. Tavoitteena on gps:n avulla maalata karttaa niin, että karttaan syntyy mahdollisimman suuri neliö (square) tai klusteri (cluster), joka siis on yhtenäinen väritetty alue. Niinpä ajelin aika paljon erityisesti syksyn ajoista uusilla alueilla ja pyrin näin laajentamaan kattamaani aluetta. Kartasta näkyy, että Karjaan alue on kohtalaisen hyvin peitetty ja laajemmaltikin. Mitä keltaisempaa väriä kartassa on, sen enemmän ruudussa olen käynyt. Tiilien metsästys oli todella hauskaa ja monipuolisti reittejä. Erityisesti rannikolla etelässä on hienoja paikkoja, toisinaan matka katkesi private-kyltteihin. Ruskan aika oli hienoa pyöräilyaikaa. Tästä jatkuu sitten keväällä!

Kuvio 2. Ruutukaappaus Veloviewer-palvelusta.

tilehunting

kielletty

ruskaa

Neljäntena asiana voisi mainita uuden lajin, eli crossfitin. Eli viime vuonna aloin käymään ohjatuissa crossfit-treeneissä paikallisella salilla. Hyviä treenejä ja ennenkaikkea olen saanut monipuolistettua salilla tehtävää harjoittelua. Eli omatoimiseenkin treeniin on tullut uusia liikkeitä.

Vammojen näkökulmasta oli positiivinen vuosi, hiukan jalkavaivoja tuli kun juoksin pikkaisen liikaa kesällä. Mitään sairastelua ei ollut koronan lisäksi.

Kaiken kaikkiaan hyvä vuosi siis.

Mitkä ovat näkymät vuoteen 2023?

Suunnistus varmasti jatkuu samalla tavalla kuin tänäkin vuonna. Lähikisoissa olisi tarkoitus käydä aktiivisesti.

Monipuolinen triathlon-treeni jatkuu, koska olen ilmoittautunut syyskuussa Almeressa, Amsterdamin naapurissa järjestettävään täysmatkan kisaan. Tahkon jälkeen mietin, että pitäisikö välivuotta, mutta kyllä se kisakuume sieltä nousi.  Kyseessä on vanha eurooppalainen klassikkokisa nopealla reitillä. Toinen kisa olisi tätä ennen Turussa järjestettävä puolimatka, joka on tähän mennessä jäänyt aina väliin. Täytyy pitää peukkuja, että ei tulisi koronaa tai muuta isompaa sairastelua ennen kisaa.

Syksymmällä erityisesti varmaan gravel-kaudella tulee erityisesti näitä tiiliä kerättyä.