Sitä samaa

Aika kerrata viikon kohokohdat ja muut keskeiset tapahtumat.

Tiistaina HiKi-rastit Gårdskullassa. Ei voisi hienompi olla suunnistustapahtuman järjestämispaikka. Maasto tosin oli vähän vaatimaton. Eri ikäistä hakkuuaukeaa jossa piti rämpiä. Alkoi vielä satamaankin joka kruunasi tapahtuman. En suunnistanut kovin hyvin. Yritin pitää vähän vauhtia jotta olisi tullut vähän fyysistä harjoitusta kanssa, mutta se kostautui koukkailuna ja tuli jopa pieni pumminpoikanen. Mutta harjoitus oli hyvä ei siinä mitään.

Torstaina kävin päiväseltään Seinäjoella puhekeikalla. Valitsin kulkuvälineeksi junan. Jotenkin se on hermostuttavaa rykiä lentokentällä aamuvarhaisella ja turhan oloista lennellä noin lyhyitä matkoja. Junahan on aika tuttu väline. Siellä työt sujuvat ja on väljää istua. Rushia kuulokkeista niin matka sujuu joutuisasti. Tulomatkalla sain luettua Patricia Cornwellin uusimman. Se oli sitä samaa juonikuviota, jota taannoin kuvasin tässä blogissa.

Perjantaina illalla oli ohjelmassa pientä kuntoilua. Tapahtumapaikkana pururata, jossa on sopivan oloisia mäkiä. Verryttelin ensin 3 km suurinpiirtein ja juoksin sitten 6 kpl mäkivetoja. Eli mäki ylös, syke 170 ja sitten palauttelua niin, että syke laski alle 130. Sitten taas mäki ylös. Lopuksi juoksin vieäl sellaiset 4 km hissutellen. Hyvä harjoitus. Kenties vähän enemmän voisi rääkätä vielä itseään. Jos vaikka 10 vetoa jaksaisi seuraavan kerran. Tiedot harjoituksesta tässä.

Lauantaina ohjelmassa taas tulevien maanantairastien rastipaikkojen katselua. No, ensimmäiset paikat katselin niin, että poimin samalla mustikoita. 5 ltr tuli taas poimittua. Sitten vein marjat autoon ja vaihdoin nastarit jalkaan. Juoksin metsässä 1 h 45 min seuraillen suurinpiirtein tulevan A-radan rastipisteitä. Katselin vähän vaihtoehtoisiakin pisteitä. Putosin toisella jalalla syvälle suohon, mutta pääsin hyvin ylös. Todella hyvä harjoitus. Peurat vaan säntäsivät leposijoiltaan kun rymistelin metsässä.

Sunnuntaina aamulla herätys kello 6.30 ja Tunturin selkään. Tällä kertaa katselin paikkoja Hangontien eteläpuolella. Ei ollut karttaa mukana ja mokasin hiukan reittivalinnan. Piti mennä Tammisaareen pikkuteitä, mutta en oikein ulkomuistista osannut. Olin sitten pakotettu ajamaan edestakaisin. Aivan loistavan hienoja paikkoja näin taas. Sellaiset 60 km tuli Garminiin.

Sunnuntaina ohjelmassa myös koko perheen voimin uusi “lasten” elokuva Autot 2. Visuaalisesti varsin näyttävä. Mutta mutta… Hämmentävä lastenelokuva aikuisten jamesbond-tyyppisellä juonella. Ei tosiaankaan kovin pienille lapsille sopiva. Sen verran oli konetuliaseita, pommeja yms.

Viikon kohokohtiin voidaan myös lukea Juoksija-lehden uusi numero, jossa oli asiaa mm. suunnistuksen ja juoksun (harjoittelun ja kilpailun suhteesta) by Frank eli J. Salmi

Vielä sellaista, että VJ-Sport osoittautui aivan ensiluokkaiseksi yritykseksi mitä tulee asiakaspalvelussa kun annoin palautetta suunistuskengistä. 

Näin tällä viikolla. Sellaisen idean sain tänään, että jos joku viikonloppu ennen lumia ehtisi vähän pidemmän pyörälenkin, eli tuollaiset 100 km niin se olisi vielä mukava kokemus. Ylipäätään harjoittelu on viime aikoina sujunut aika hyvin. Vähintään 8:aa tuntia on tullut viikoittan ja se on sellainen määrä, että hiukan jo jossain tuntuukin.

Remonttia ja pyöräilyä

Sunnuntai-aamut ovat hyviä hetkiä hivenen pidemmälle lenkille. Tänään heräsin 6.30, tankkasin Camelbakin ja suuntasin Kayapon nokan kohti Pohjaa. Ideana oli ajella hivenen pidempi lenkki kuin taannoinen Pohjanlahden ympäri kiertänyt lenkki. Siksi ajoin Pohjantietä aina Persböleen saakka. Sieltä sitten Grabbskogiin ja Tenholan tielle. Sieltä Ekenäs Portin kautta Tammisaareen.

Tammisaaren jälkeen tajusin, että eihän tästä mitään pitkää lenkkiä tule. Kurvasin sitten vielä Snappertunaan ja tulin Karjaalle Antbyn tietä. Yhteensä 65 km tuli mittariin ja aikaa kului 3 h 10 min. Ihan hyvä lenkki, etenkin tuo Grabbskogin tienoo maisemineen. Matkan varrella useampikin länsiuusimaalainen kömpi parhaillaan postilaatikolle aamutakki/kalsarit päällä kun allekirjoittaneella oli jo useita kymmeniä kilometrejä takana.

Reitti:

Eilen kävin myös vähän urheilemassa tahi liikkumassa kun kävin katselemassa tulevien maanantairastien (22.8) pisteitä. 2 h ja 10 minuuttia juoksentelin rauhallisesti Backgrändin suunnalla. Pisteet löytyivät hyvin. Samoin löytyi mustikoita. Sellaisia pesäpallon kokoisia. 5 ltr olisi varmasti tullut tunnissa. Mustikoiden ohella näin peuran ja rusakon. Hieno harjoitua. Metsä oli märkä mutta ei satanut.

Viikonlopun ohjelmaan on kuulunut myös pientä remonttia. Talon sivuterassin eräät osat olivat (20 vuodessa) päässeet hivenen huonoon kuntoon. Työvaiheisiin kuului vanhan purkaminen, rautakaupassa käyminen, uusien osien asentaminen ja maalaus. Valitettavasti “ennen” kuvia ei tullut otettua, mutta alla olevassa kuvassa on valmista. Laskin, että työtunteja meni 10.

Alkuviikosta tiistaina kävin HiKi-rasteilla. Tapahtumapaikkana Kisakallio. Tutunoloinen maasto siis Fin 5:sta. Radan idea oli samansuuntainen kuin Finillä, yksi rastipistekin oli sama. Maasto oli ihan yhtä vaikea kuin kisassa. Rauhassa menin ja keskityin kartanlukuun ilman kiirettä. Maastosta kyllä huomasi, että se on toiminut suuremmanluokan urheilutapahtuman näyttömönä. Eli uria piisasi. Mutta äkkiä ne siitä häipyvät.

Suunnistuksen MM-kisat alkavat sitten viikon päästä. Saas nähdä miten suomalaiset pärjää supervaikeassa maastossa.

Vielä on pari viikko aikaa harjoitella EGamesiin ja syksyn muihin kisoihin. Ensi viikolla ohjelmassa lasten suunistusta Gölessä, itsellä HiKi-rastit. Ensi viikolla sitten vuorossa vähän eksotiikkaa, sillä pystyn yhdistämään työmatkaan Lappeen Riennon iltarastit.

Pohjanlahden ympäri

Aamulla heräsin klo. 6.30 ja läksin pienelle pyörälenkille. Tavoitteena oli kokeilla uutta reittiä (ks. tästä) jossa kierretään Pohjanlahti.

Ihan hyvä lenkki, tuo Mörbyntie oli varsin hieno. Kunnon metsää. Näin siellä peuroja mutten yhtään ihmistä. Varuskunnan kohdalla näin sauvakävelemässä olevia varusmiehiä (!). Näytti olevan hikiset paikat.

Lenkillä kului aikaa 2.30 h ja kilometrejä tuli 50. Ihan hyvä.

Sitten iltapäivällä hain vähän lisää mustikoita. Sain eilen vinkin paikasta ja nyt paikka olikin parempi kuin viime kerralla. 5 litran ämpäri tuli parissa tunnissa täyteen. Aika kuuma oli metsässä, mutta ei se mitään.

Raybanit päässä mustikassa. Oikeassa kädessä suunnistuskartta 1:15 000.

Nyt on mustikat poimittu ja palataan asiaan puolukoiden merkeissä.

Pyörä taas iskussa

Tosiaan parisen viikkoa sitten ennen matkaa pyörästä katkesi ketju kesken lenkin. Vein huoltoon ja siellä pääteltiin, että ketjun uusimisen lisäksi takapakka olisi syytä vaihtaa ja etupäähän sama homma. Osat on vaatimattomasti Deorea. Jos samaisilla osilla pärjäsi 7000 km ilman ongelmia niin kyllä ne kelpaa.

Tänään sitten vakkarilenkki Degersjölle. Pyörä toimi hyvin. Jaloille teki hyvää tehdä muuta kuin juosta. Päivällä olin hieronnassa ja pohkeita hierottiin. Pyörälenkillä näin ensin peuran ja hetikohta nuorehkon hirven.

Ja sitten takaisin Jukolan pariin. Venlat on jo katsottu ja eka osuus menossa Jukolan viestissä.

Helteinen kisa Prisma-rasteilla

Tosiaan eilen Prisma-rastit. Isot OK Raseborgin poikkeuksellisesti järjestämät kisat. Tapahtumapaikkana “Risten”. Tuttu HiKi-rasteilta ja OK Raseborgin harjoituksista. Tosin ei juuri tämä alue, jota näissä kisoissa käytettiin.

Allekirjoittanut kilpailukeskuksessa ennen omaa suoritusta.

Noh, miten meni? Ensinnäkin, pojista on polvi paranemassa. Kaksi vanhinta poikaa pistelivät RR-radalla niin, että sijoitukset olivat tulosliuskan puolessävälissä. Taakse jäi useita suurseurojen junioreja. Hienoa!

Toisekseen sitten omasta suorituksesta. Meni tavanomaisesti. Eli ihan ok suureksi osaksi, mutta taas 2,5 pummia, yhteensä varmaan vartti peräti ja sitä myöten sijoitus tulosliuskan loppupäässä. Pummit:

1) Kakkoselle mäkeen menin huolimattomasti. Eli en tiennyt tarkasti mihin kohtaan mäkeä tulin ja siinä sitten piti vähän pyöriä. Jälkeenpäin havaitsin, että siinä olisi tarjottu kivi-jyrkänne-jyrkänne-yhdistelmää viimeisiksi varmoiksi, mutta jäi sitten kisatilanteessa huomioimatta.

2) Neloselle sitten olin menossa ihan hyvin, tarkka varma paikka polkujen risteyksessä, sitten katsoin siinä välillä kivenkin ja sitten…. näin rastin, joka ei ollut oma. Sen jälkeen menin sekaisin ja meni vähän pyörimiseksi. Kurinalainen tarkkuus puuttui.

3) Rastille nro 13 iso pummi. Olin vähän jo väsyksissä ja huitaisin menemään avokallion päälle sillä mentaliteetilla, että kyllä se sieltä löytyy. No ei löytynyt. Jälkeenpäin katselin, että yläkautta olisi hyvin päässyt suota pitkin ja jyrkänteen kautta suoraan rastille. Tai kuten taitovalmentaja huomautti, alakautta polkuja ja tietä pitkin. Helppo se on jälkikäteen spekuloida..

Sellaisen virheen tein vielä, että juomarasti jäi väliin. Olin aika monta tuntia ollut huoltotouhuissa ja istuskelemassa kilpailukeskuksessa. Koko ajan join, mutta se ei riittänyt. Puolentoista tunnin jälkeen alkoi olemaan aika heikko olo. Mutta ei siinä mitään. Kyllä huomaa, että suunnistus paranee, vaikka virheitä tulee. Prisma-rastien onnistumiset ja epäonnistumiset reittihärvelissä.

Kisat olivat hienot ja hyvin järjestetyt. Täytyy laittaa kehuja, kun nykyään tuntuu, että kaikki vain rutisevat kisajärjestelyistä sosiaalisessa mediassa.

Suunnistusrintamalla seuraava tapahtuma on Salpa-Jukola.

Pyöräilyrintamalla viikko oli epäonnekas. Keskiviikkona lähdin pyöräilemään melko myöhään. Oli tarkoitus ajaa Degersjön 27 km lenkki, mutta 7 km kohdalla Gölessä pyörän ketju meni poikki. Oli työkalukin mukana, mutta en saanut korjattua. Siitä sitten taluttelin ja kickbike-tyyliin kotiin.

Tänään vein pyörän huoltoon. Päädyttiin siihen, että uuden ketjun lisäksi on paikallaan vaihtaa koko takapakka ja edestä iso ratas. Noin 7000 km on noilla osilla pyöräilyt ilman ongelmia.

Kun pyörä oli huollossa, tänään heitin melko leppoisan vajaat 12 km juosten. Ihan ok kulki vaikka eilen olin ryskinyt kisoissa.