Karavaani kulkee ja kevään suunnistuskisoissa oli vuorossa Paimion Rastin järjestämät Silja-Rastit. Tänä vuonna kilpailuun kohdistui erityistä mielenkiintoa samalla seudulla järjestettävän LounaJukolan vuoksi. Matkana oli keskimatka. Kisa ajoittui vaalipäivään ja kävinkin kisareissulla äänestämässä, jonka jälkeen suuntasin kohti kisoja.
Tiivistunnelmainen kilpailukeskus.
Kisapaikalle tultua ostin ensimmäiseksi Keltamäeltä uudet Inovit, jotka ovat kolmannet kyseisen malliset suunnistuskengät minulla. Olen huomannut, että ne kestävät noin 250 kilometriä suunnistusta, jonka jälkeen kaikki muotoilut kengästä ovat kadonneet ja saattaapa muutama nastakin olla lähtenyt.
Tyypillinen suunnistusskene. Maatalon piha, traktori, ja taustalla peltoparkki.
Kisan kulku:
Ykköselle koukkasin vähän, mutta en hirveästi.
Kakkoselle menin aika varovaisesti pellonkulman kautta ja saatoin siinä hidastella hieman. Rasti löytyi pienellä päänpyörittelyllä kallion laella.
Kolmoselle menin kenties vähän turhan varmasti, eli peltojen kautta. Kiertoa tuli vähän, mutta varmasti rastille.
Neloselle oli pitkähkö väli, jossa etenin hyvin koko ajan kartalla pysyen. Rasti oli melko syvällä tiheikössä, rastin lähelle pääsi kuitenkin polkua pitkin, menin todella varovaisesti lopun ja tulin suoraan rastille. Tällä rastilla olisi helposti voinut tunaroida usemman hetken.
Viitoselle mennessä oli paljon metsäojia, tulin hyvin rastille.
Kuutonen oli mäen takarinteessä, suoraan rastille.
Seiskalle tulin hyvin metsäautoteiden risteykseen ja sitä suoraan rastille.
Kasi oli lyhyt väli, kartalla rasti oli tiheikössä, mutta taimikko oli niin lyhyt, että näkyvyys oli hyvä.
Ysille pidempi väli ja rasti oli tiheikössä. Alkuosa rastivälistä oli avointa maastoa ja etenin hyvin hakkuuaukean reunaan ja sitten metsään. Suunnittelin ottavani rastin hallitusti ison kiven kautta (ks. kuva).
Kympille menin varmasti takakautta seuraten kuviorajaa ja sitten kalliolta suoraan rastille (reittivaihtoehto A) (ks. kuva). Vaihtoehtoja olisi ollut enemmänkin (A, B, C, D).
Rasti 11 oli tiheikön takana jyrkässä mäessä. Nousin jyrkän mäen, luin kaikki jyrkänteet ja kapusin suoraan rastille.
Rasti 12 oli avoimessa maastossa, otin rastin jälleen suuren kiven kautta.
Viimeiselle rastille mentiin koko matka tietä pitkin. Alamäkeen oli hyvä juosta.
Kisa meni suunnistuksellisesti hyvin, yhtäkään ns. hakua ei tullut. Pari reitinvalintaa oli melko hidasta, mutta muuten parannettavaa suunnistuksen puolesta ei paljoa ollut, jos mikroreitinvalintoja ei oteta huomioon. Olin varsin tyytyväinen kisaan.
Ensi viikolla sitten FinnSpring ja vappuna tietysti Vappurastit.