Perjantaina olin pitkästä aikaa akateemisen maailman riennoissa, eli Valmentajan väitöskaronkassa Suomen Turussa. Sain päivänsankarilta “ohjaajalahjaksi” oheisen kirjan, eli Daniel Bukzspanin teoksen Heavy Metal: Raskaan musiikin pioneerit, jättiläiset ja kapinalliset. Kirja on vallan mahtava, erittäin laaja ja monipuolinen teos. Kiitosta vaan sinne Turun suuntaan.
Itse väitökseen en valitettavasti ehtinyt työkiireiden vuoksi, mutta hyvä näinkin. Väitös oli kuumenna tiukka ja hyvätasoinen keskustelu. Nykyäänhän väitösilaisuuksissa saattaa olla kaikenlaisia kummallisuuksia, kuten Power Point-sulkeisia lektiossa, epämääräistä käyttäytymistä ja ohutta osaamista joko väittelijän tai vastaväittäjän taholta.
Sen verran näitä akateemisia töitä on muuten vielä agendalla, että yksi esitarkastus pitäisi vielä ensi viikolla kirjoittaa, kenties viimeistely jää väliviikolle. Yhden toisen esitarkastuksen olen tehnyt jo tänä vuonna. Paradoksaalista kyllä, akateemiset tehtävät lisääntyivät välittömästi kun lähdin yliopistolta, eli esimerkiksi näitä erilaisia tarkastuksia on ollut melko moniakin. Tosin jostain/sattuneesta syystä ei Turun suunnalla.
Turkuun matkatessa ostin uuden Hiihto-lehden. Erittäin tasokas lehti. Monipuolinen ja laaja-alainen. On juttua harjoittelusta, välineistä ja voitelusta. Tärkeää tietoa esimerkiksi massahiihtoihin valmistautumisista ja huippujen mielitreeneistä (esimerkiksi nyt Murasen mäkijuoksut).
Toinen hyvä lehti on tietenkin Hiihto -lehden isoveli eli Juoksija. Samat sisällöt noin niinkuin teemojen puolesta, mutta juoksun näkökulmasta. Viime lehdessä oli pientä juttua myös hiihdosta, eli kumpi hiihtotyyli, vapaa vai perinteinen, sopii juoksijalle paremmin. Ja sanottakoon tässä, että siis perinteinen tietysti. Se onkin sitä oikeaa hiihtoa.
Siitä tuli mieleen, että nyt kun on tuota akillesvaivaa taas, olen pohtinut josko pitäisi vaihtaa vapaalle, eli luistelutyyliin. Se saattaisi olla parempi jalalle. Varasin ajan tammikuun alkuun urheilulääkärille, siellä sitten ihmetellään näitä vaivoja taas. En vielä ilmoittaudu Pirkkaan, jos vielä vähän miettii tuota tyyliä millä mennään.
Tänään muuten hiihdin vapaalla tyylillä kun latu oli yön aikana tuiskannut umpeen. Olin hiihtämässä sillä aikaa kun vanhin poika oli jalkapalloharjoituksissa. Ihan hyvä harjoituksen näinkin sai, umpihankeen kun luisteli. Tosin enemmän tosiaan pidän perinteisestä tyylistä. Sitten ehdin vielä vähäksi aikaa seuraamaan harjoituksia. Hyvä oli meininki jalkapalloharjoituksissa. Siellä myös sattui ja tapahtui, sillä harjoituspelissä viimeisen kymmenen minuutin aikana tuli yksi ulosajo ja yksi loukkaantuminen.
Iltapäivällä sitten vielä uimahallissa Tammisaaressa uin 1000 m kun vanhimmat pojat alkavat jo pärjäillä yksikseen, eli ovat uimataitoisia. Uinti on hyvä laji myös, parisen vuotta sitten kävin aktiivisestikin Mäkelänrinteessä uimassa ennen töitä parina päivänä viikossa. Siellä kuuli pääkaupunkiseudun äijien juorut samalla saunassa. Nyt ei ehdi, kun nykypäivän työelämä vaatii niin paljon.
Lehdistä puheenollen, sitten on vielä tietty Suunnistaja, joka luetaan kannesta kanteen heti kun se tulee. Edellä mainituissa lehdissä on enemmän painoa harjoittelussa ja kisoihin valmistautumisessa, Suunnistajassa laaja-alaisemmin lajiin liittyvistä asioista.
Suunnistaja on liiton pää-äänenkannattaja ja siksi sen painotukset ovat liiton strategian mukaiset. Eli kaikki lajit (Hisu, pyöräsuunnistus ja maastosuunnistus) ovat edustettuina. Lajin kehityksestä (houkuttelevuuden lisäämisestä uusilla kilpailumuodoilla ym.) on paljon puhetta, jonkin verran on myös juttua harjoittelusta (Lakasen seikkaperäiset jutut ovat hyviä) ja kisaraporttejakin löytyy. Viimeksi mainitut ovat tosin vähän jälkijättöisiä, koska kisat on nykyään analysoitu samana päivänä Suunnistusnetissä ja reittihärvelissä.
Mutta kuten sanottu, lehti luetaan tarkkaan. Tosin en lue lainkaan juttuja pyörä- enkä hiihtosuunnistuksesta. Ohessa on kansi syksyn lehdestä, joulukuun lehdessä oli jouluinen kansi ilman suunnistusteemaa eikä sellaista nyt tänne blogiin kannata laittaa.
Ensi viikon ohjelmassa töiden lopettelua ja jouluun valmistautumista. Joukuna saa aikaiseksi sellaisen puolentoista viikon loman. Silloin ehtii käydä vähän pidemmilläkin hiihtolenkeillä ja vähän vaihtelevammissa maastoissa kuin pelkästään tuossa urheilukentän ympäristössä.
