Tag: kisaraportit

Eduskuntavaalien ohella eilinen päivä oli merkityksellinen Ankkurirastien merkeissä alkaneen suunnistuskauden vuoksi. Yli 1000 suunnistajaa osallistui pääosin yhteislähtöinä ja perhoslenkkeinä toteutettuun kisaan. Maastossa oli lunta, mutta ei haitaksi asti. No miten meni?

Suunnistus sopii kaiken ikäisille.

Yhteislähdöstä mukavasti matkaan lumihankeen ylämäkeen ja suoraan ykköselle. Kausi alkoi siis hyvin kun eka ykkönen löytyi. Kakkonen heti perään hyvin. Seuraavaksi oltiinkin jo ensimmäisen kerran keskusrastilla. Leimaus siellä ja juoksin ensimmäiselle perhoslenkille. Lenkin kolme rastia löytyivät kaikki erinomaisesti ja siitä sitten takaisin keskusrastille.

Uusi perhoslenkki, pidempi väli, suoraan rastille. Sitten taisi tulla hyvän olon tunne. Seuraavalle rastille suoraan mentäessä oli tiheikkö, joka oli vielä notkossa. Päättelin, että siellä olisi lunta ja lähdin kiertämään ylempää kallioiden kautta. No, lähtösuunta oli ihan hyvä, mutta jousipyssyn kaari ei taittunut kohtia rastia vaan jatkoin suoraan ja paha pummi oli tosiasia. Hyvän olon tunne mureni hetkessä.

Yli puolet rasteista oli jäljellä. Jotkut löytyivät hyvin, toiset huonommin, pari todella huonosti. Tallustin kuitenkin harjoitusmielessä loppuun, enkä keskeyttänyt. Mitä tuosta nyt sitten voi sanoa? Alku meni asiallisesti. Olin todella hyvin kiinni kartassa ja suunnistus oli sujuvaa. Sitten annoin mennä autopilotilla sinne päin ja heti karahti, eikä paluuta sujuvaan suoritukseen ollut. Yksinkertaisesti en käyttänyt järjestäjien kilpailijoille jakamaa apuvälinettä. En lukenut karttaa enkä peilannut maastoa ja karttaa. Syytä on vaikea sanoa. Jonkinlaista henkistä laiskuutta se on. Eli päätelmänä se, että en ole talven aikana oppinut suunnistamaan.

Fysiikkapuoli oli ihan kunnossa, joskin lopussa pitkähköksi venähtänyt lenkki alkoi tuntua jäsenissä. Uudet Integratorit toimivat erinomaisesti. Ilman lämpösukkia olisi ollut aika jäätävää kastella varpaita ojissa, mudassa ja lumihangessa.

Henkisesti tilanne oli nollattu kotimatkan aikana. Kisojahan piisaa, lauantaina pitkän matkan uusinta Finn-Springissä ja viikon päästä maanantaina Silja Rastien keskimatka. Katsellaan sitten viikon päästä mikä tilanne.

Nastarit ovat naulassa ja näin pakkasten jo paukkuessa on aika tehdä loppuyhteenveto kuluneesta suunnistuskaudesta. Allaolevassa raportissa on käyty kauden kisat muistivaraisesti läpi. Kunkin kisan yhteydessä on linkki alkuperäiseen kisaraporttiin joista voi tarkastella detaljeja.

18.4. Ankkurirastit, Angelniemen Ankkuri, H21C

Ensimmäinen suunnistuskilpailu ikinä. Helppo rata, koska kyseessä oli ns. autonkuljettajasarja. Juoksin täysillä alusta loppuun, pummasin yhtä rastia niin, että kisa kokonaisuudessaan meni pilalle. Loppusuora lähes pystysuoraan ylämäkeen vielä, sykkeet lopussa yli 180. Ihan ok avaus kilpailu-uralle kuitenkin.

24.4. Finn-Spring, Rasti-Lukko, H40 AL

Ja toinen kisa heti perään. Ykköselle pientä epävarmuutta, mutta löytyi kuitenkin pienellä päänpyörittelyllä. Sitten yksi rasti hyvin ja sitten perään keskisuuri pummi. Ja heti perään todella iso pummi. Juoksin huolimattomasti avokalliolla ja rasti ihan hukassa. Kovalla etsimisellä löysin ja sitten eteenpäin. Loput ihan ok. Ei kuitenkaan jäänyt katkeraa makua tästäkään kisasta.

13.5. Prismarastit, Hiidenkiertäjät, keskimatka

Naapurikunnan kisat seuraavana ohjelmassa. Paha moka heti lähdössä. Kaikki samalla lähtöajalla lähteneet lähtivät eri suuntiin ja hämäännyin siitä. Lähdin juoksemaan päämäärättömästi suurin piirtein ykkösen suuntaan. Kartassa kiinni olemisesta ei hajuakaan. Iso-iso pummi ja sitten vihdoin rastille. Siitä sitten haparoiden pienia ja keskisuuria mokia tehden kisa loppuun. Kammottavan huono kisa.

30.5. OK Raseborgin kansalliset, OK Raseborg, pitkä matka

Nyt oltiin jo oman kunnan rajojen sisällä. Helppo ykkönen, mutta taas se oli pahasti hakusessa. Ja lisäksi seuraavilla  rasteilla kovaa haparointia. Pitkällä välillä ihan hukkaan. Olin keskeyttää kisan kokonaan, mutta juoksin sisulla loppuun ja lopussa alkoikin sujua ihan hyvin. Fyysisestikin rankka kisa, olin silti tyytyväinen kun pääsin maaliin ja sain hyväksytyn suorituksen.

20.6. Kytäjä-Jukola

Kauden yksi tärkeimmistä kisoista. Olin Karjaan Uran ankkurina. Kävin lauantaina treenaamassa harjoitusmaastossa ja havaitsin maaston vaikeaksi. Yhteislähdössä matkaan. Porukkaa oli metsässä paljon koko ajan. Uria oli todella paljon. Menin rauhallisesti, oikea ura alle ja koko ajan tarkkana siitä missä mennään. Maasto oli rankka, mutta ihan hyvin meni. Olin tyytyväinen kun viestissä suoritus pysyi hanskassa.

31.7. Kankaanpää-rastit, Kankaanpään Suunnistajat, pitkä matka

Hieno kilpailu entisellä kotiseudulla. Ensin pitkä matka lauantaina. Meni ihan hyvin, pitkillä väleillä vähän epävarmuutta ja yksi pieni haku. Lopussa herpaannus kun kuulutus jo kuului. Ihan hyvä maku jäi kuitenkin tästä kisasta.

1.8. Kankaanpää-rastit, Kankaanpään Suunnistajat, keskimatka

Seuraavana päivänä keskimatka. Oli kova yritys päällä, syöksyin ykköselle, joka löytyi ihan kohtuullisesti. Sitten täyteen vauhtiin ja pahaksi onneksi väärään lähtösuuntaan. Mikä pahinta, samaistusvirhettä päälle ja jatkoin erittäin pitkän matkaa väärään suuntaan. Menin täysin hukkaan ja pyörin siellä ties kuinka kauan. Sitten kiinni karttaan ja juoksin monta väliä täysillä ja ihan hyvin. Radan loppupuolella tuli vähän vaikeuksia rastin kanssa, moikkasin mustikanpoimijoita ja pistin pillit pussiin. Kauden ensimmäinen ja ainoa keskeytys.

8.8. Pihkarastit, Pihkaniskat, keskimatka

Todella kuuman kelin kisa. Ykkönen löytyi heti. Työskentely oli rauhallista ja olin koko ajan hyvin kiinni kartassa. Suunnistus oli sujuvaa. Tämä oli yksi kauden parhaista kisoista ja selvästi paras yksilökisa.

29.8. eGames, Espoon Suunta, keskimatka

Inkoossa ensin keskimatka. Haparointia ykköselle, mutta ei totaalista katastrofia, vielä. Kakkonen ei meinannut löytyä millään ja kisa oli pilalla siinä. Kolmonenkin oli vaikea, nelonen helppo ja taas vitosta hain. Argh. Lopussa muutama rasti taas hyvin. Kamala kisa.

30.8. eGames, Espoon Suunta, pitkä matka

Pitkä matka sateisella kelillä. Pitkähkö ykkösväli hienosti kuin telkka pönttöön.  Sitten karmea virhe. Kartta väärinpäin ja väärä lähtösuunta kakkoselle. Huomasin virheen 100 m juostuani ja lähdin etenemään suoraan kakkosta kohti. Epätarkasti valitettavasti ja seurauksena iso pummi. Loppukisassa välillä ihan ok välejä, toisaalta haparointia. Yksi iso virhe ja monta pienempää. Rankka kisa, olin tyytyväinen kun sain hyväksytyn suorituksen.

12.9. Nokia-Rastit, Rastinokia, keskimatka

Nokialla kisa oli kivisessä ja välillä melko peitteisessä maastossa. Ykköselle pientä tupeksimista, kakkonen ok ja sitten kolmoselle iso virhe. Kisa pilalla. Sitten monta rastia hyvin ja loppupuolella toiseksi viimeisellä rastilla taas iso virhe.  Ei siitä sen enempää, kiva tapahtuma kuitenkin.

26.9. Oravatonni, Mynämäen suunnistajat 52, keski-matka

Nousiaisissa oli sitten taas ongelmia ykkösen kanssa. Huolimaton suunta ja pyörin siellä aikani ihmettelemässä. Sitten väärä reitinvalinta pitkälle kakkosvälille. Sitten yksi rasti ok ja taas virhe eli väärä lähtösuunta. Sitten olikin virheet kasassa ja loppukisa meni ok.

23.10. Halikko-viesti, Angelniemen Ankkuri

Halikko-viestissä olin Uran ankkurina. Joukkueen suoritus oli jo hylätty kun starttasin yhteislähdössä. Eli paineita ei ollut. Ykkönen varmasti ja löytyi hyvin. Kakkosella sitten ongelmaa, haeskelin jonkin aikaa, mutta en toluttoman kauan. Sitten pienellä haparoinnilla kaksi seuraavaa väliä, ja loput rastit oikein hyvin. Pieniä reitinvalintavirheitä tosin tuli. Tämä oli yksi kauden parhaimmista kisoista.

Raatojuoksu 6.11.2010, Sibbo Vargarna.

Kauden päätös Sipoossa. Yhteislähdöstä matkaan ja kohti ykköstä. Aiemmin kauden aikana olin tehnyt monia defensiivisiä tiekiertoja ja nyt lähdin menemään suoraan melko pitkää väliä. Vähän hidas oli valinta ja isohko kaarros sitten vielä päälle. Ykkönen sinällään löytyi hyvin, mutta eteneminen oli hidasta. Kaikki loputkin rastit löytyivät hyvin. Rankka kisa, mutta olin oikein tyytyväinen. Tämäkin kisa kuului kauden parhaimpien joukkoon.

Tiivistäen voidaan vielä todeta seuraavasti:

Onnistumiset, suunnistus hyvin omalla tasolla:

Ankkurirastit, Jukola, Kankaanpää-rastien pitkä matka, Pihkarastit, Halikkoviesti, Raatojuoksu.

Selkeät epäonnistumiset:

FinnSpring, Prismarastit, OK Raseborgin kansalliset, eGames molemmat matkat, Nokia-rastit, Oravatonni.

Virheanalyysi kiteytetysti:

Ongelmia tuli kauden aikana usein radan alkuosassa, usein jo ykkösellä. Virheiden syynä oli useimmiten puhdas huolimattomuus ja hosuminen. Rastinotto oli huonoa, lisäksi tuli joitakin vääriä lähtösuuntia. Kun malttoi lukea karttaa ja havainnoida maastoa kisa sujui hyvin. Karkeasti voi laskea, että noin joka kymmenennellä rastilla oli ongelmia.

Suunnistus on laji jossa yksi tai kaksi virhettä suorituksen aikana pilaa koko kisan, kuten yllä tuli monessa kohtaa ilmi. Vähän kuin ampumahiihdossa ampuu huonosti yhden kerran, formuloissa ajaisi kerran ulos radalta tai pallopelissä päästää kerran pari helpon maalin. Juuri siinä piilee yksi lajin haasteista ja hienouksista verrattuna esimerkiksi pitkämatkan juoksuun, joka sinällään on tietenkin hieno laji myös.

Lopuksi

Täytyy silti sanoa, että vaikka on tullut epäonnistumisia kilpailullisessa mielessä, hauskaa on ollut joka kisassa. Noin vuosi sitten asetin tavoitteeksi osallistua yksiin kansallisiin ja kuten edellä kävi ilmi, osallistumistaajuus ylitti asetetun tavoitteen kirkkaasti. Tuntuma on, että kauden aikana tuli opittua paljon ja suunnistustaidoissa tapahtui kehitystä. Olin myös mukana useissa keskeisissä kotimaisissa suunnistustapahtumissa kuten Jukolassa, Halikko-viestissä, Huippuliigan osakilpailun yhteydessä järjestetyissä isoissa kansallisissa ja kauden legendaarisessa päätöksessä eli Raatojuoksussa.

Rankisijoitus H40-sarjassa vuonna oli 437. Taakse jäi 53 rankattua suunnistajaa. Rankisijoitus on tietysti kehno, mutta jonkinlainen aloitus.

Ensi vuonna tavoitteena on suunnistaa paremmin ja nostaa rankisijoitusta. Pihkarastien tapaisia onnistumisia jos saisi viisi kappaletta. Talvikautena pitää nyt vain välttää uusia vammoja, parannella vammoja ja pitää kuntoa yllä.

Tässä kirjoituksessa ei ole käsitelty muuta suunnistukseen liittyvää toimintaa eli Karjaan Uran leirejä sekä kisoja ja suunnistusharjoituksia eri puolilla maata. Kenties palaan näihin vielä tässä loppuvuoden aikana.

Karjaan Uran suoritus Halikkoviestissä 2010 hylättiin parinkin leimaukseen liittyneen virheen vuoksi. Kaikki joukkueen jäsenet pääsivät kuitenkin metsään ja bloginpitäjäkin ankkuriosuudelle yhteislähdöstä.

Alla käppyrä omasta suorituksesta ja selitykset alla.

Selitykset:

Lähtö-1: Pohdiskelin kovasti mistä kohdasta uskaltaisin tuikata ykköselle ja päätin ottaa varmimman vaihtoehdon eli ison jyrkänteen jälkeen. Siitä sitten suoraan ykköselle ja suoraan rastille.

1-2: Taas otin erittäin varman päälle. En uskaltanut lähteä tieltä suoraan kakkoselle, vaan juoksin kääntöpaikalle ja sieltä suunnalla (vähän väärällä suunnalla ks. gps) kohti kakkosta. Tämä oli paha rasti, koska mitään erityisen suurta luettavaa ei ollut. Siellä sitten pummasinkin jonkun aikaa ennenkuin lippu löytyi.

2-3: Taas vähän väärä suunta, ajattelin että kalliot ja isot jyrkänteet pysäyttävät ja sieltä sitten rastille. Hyvin löytyi kuitenkin.

3-4: Pientä epävarmuutta ja pieni koukero mutta ei isoa.

4-5: Sitten rastit 5-13 kaikki kuin telkkä pönttöön.

13-14: Ajauduin vähän oikealle, mutta sieltä sitten helposti rastille.

14-15: Suoraan rastille, helppo.

15-16: Tässä teki mieli käydä varmistamassa pellolla ja sieltä sitten varmasti rastille. Tietty tämä oli turha koukero.

16-17: Pellolle oli kylvetty jotain enkä tykittänyt siitä yli vaan kiersin kiltisti. Olin lukenut kilpailuohjeet huonosti, eli pellon olisi saanut ylittää. Tämä rasti oli aika haastava, olin tyytyväinen kun rasti löytyi ihan suoraan. Välillä oli paljon hakkuujätettä.

17-18: Tieltä polkua pitkin suolle, sitten ruokintapaikan kautta rastille.

18-19: Tarkasti suunnalla vihreässä suoraan rastille.

19-20-21-maali: Tielle vaan ja rasti sieltä, sitten viimeinen rasti ja liejussa maaliin.

Summasummarum: Olin erittäin tyytyväinen omaan suoritukseen. Kilometrivauhti oli 11.24 joka on nopein vauhti tämän vuoden kisoissa! Ilman kakkosen pummia olisi ollut noin 10 min/km. Radalla oli pari haastavaa rastia, loput helpompia. Rastit löytyivät ihan hyvin kakkosen haparointia lukuunottamatta. Niin se vaan tuntuu olevan joka kisassa, että alun 1-3 ensimmäistä rastia ovat pahoja ja sitten alkaa löytymään tuntumaa.

Tapahtuma oli hieno. Angelniemen Ankkureilla on kisajärjestelyt hyvin hanskassa, nettisivutkin suunnistusgenren parhaimmistoa.

Ja tässä muutamia kuvia:

Tänään oltiin Oravatonnissa Nousiaisissa koko perheen voimalla. Vanhin poika sarjassa H9RR ja allekirjoittanut omassa sarjassaan H40. Kaksi poikaa muksulassa ja vaimo huoltojoukoissa.

Kisakoukerot ovat oheisessa kuvassa ja selitykset alla.

Ykkönen meni taas kerran huonosti. Juoksin kallion päälle ja rastin piti olla siellä kulmassa. Juoksentelin sinnepäin huolimattomasti. No, suunta oli väärä ja juoksin liian pitkälle. Siellä sitten pyörin aikani ja löysin. Kisa oli jo pilalla. Jälkikäteen on helppo sanoa, että siitä vaan hakkuuaukean reunaa ja suoraan rastille.

Sitten heti perään toinen virhe. Kakkoselle pitkä väli ja katselin tiekiertoa oikealta. Juoksin sinne suuntaan. Ja sitten muutin suunitelmaa kun näytti siltä, että joudun juoksemaan pihojen poikki. Joo tiedän, että suunnitelmaa ei saisi muuttaa. Todella heikkoa oli touhu tässä kisan alkuvaiheessa. Olisi pitänyt ykköseltä juosta suunnalla lähes viivaa pitkin, siellä olisi ollut kaikenlaista jännittävää luettavaa. Ajauduin sitten vielä liikaa vasemmalle ja sieltä sitten kakkoselle pienen koukun kautta.

Ja vielä kolmas iso virhe kolmoselta lähtiessä. Huono lähtäsuunta ja löysi itseni väärältä tieltä. Siitä sitten pusikon kautta oikealle tielle ja siitä alkoi parempi vaihe kilpailua. Loput rastit löytyivät suoraan tai pienellä koukkimisella. Ihan hyvin meni loppu.

Olin vähällä lyödä hanskat tiskiin tuossa kolmannen ison virheen jälkeen mutta luonto ei antanut periksi. Hyvä kun en keskeyttänyt, koska loppu tuli ihan hyvin.

Alku meni kyllä luokattomasti. En vain saanut riittävää keskittymistä päälle ja homma meni juoksenteluksi, eikä siitä näissä hommissa koskaan tule mitään. Loppukisasta olin ihan hyvin kiinni kartassa, alussa en lainkaan.

Vanhin poika juoksi huomattavasti paremmin omassa sarjassaan. Kuulemma nelosen kanssa oli pientä ongelmaa mutta muuten meni hyvin. Taakse jäi monia suurseurojen junioreja. Juuri ja juuri saatiin pojasta kuva maaliviivalta kun loppusuorakin sujahti niin rivakasti. Taitaa kohta allekirjoittaneella olla aika siirtyä kokonaan valmennus- ja huoltopuolelle.

Kisajärjestelyt olivat kyllä kivat ja rata hyvä vaikka kisa meni huonosti omalta kohdalta. Muutenkin kisoihin osallistuminen meni oikein erinomaisesti isommalla kokoonpanolla. Oravatonnissa oli hyvä muksula (galleriassa kahden nuoremman pojan aikaansaannokset muksulan nikkarointihommista).