Yli 700 km

Tänään kun hiihtelin alla kuvatunlaisissa idyllisissä maisemissa vajaat 15 km, ohitin samalla 700 kilometrin rajapyykin tämän talven osalta. Tänä viikonloppuna on ollut aika kireät pakkaskelit hiihdellä, sellaista 10-20 astetta eri päivinä. Perjantaina hiihtelin 15 km ja eilen vähän pidemmän lenkin eli 32 km. Pitkällä lenkillä aikaa meni sellaiset 2 ja puoli tuntia. Pari kertaa joku iskeytyi kantaan, mutta ei päässyt ohi. Tarkemmat kuvaukset harjoittelusta luettavissa harjoituspäiväkirjasta.

Maisemaa Virkkalan ja Lohjan väliltä (Nokia E75).

Kolme viikkoa on Pirkan hiihtoon. Tavoiteaika on sellaiset 7 h 30 min. Keli tekee sitten varmaan ainakin puoli tuntia suuntaan ja toiseen. Lähden sellaista hiukan alle 5 min kilometrivauhtia menemään ja sitä pitäisi jaksaa se 90 km.

Kunto on ihan kohtalainen. Valmistautumista on nyt haitannut lähinnä selän nitkahtaminen viime viikolla. Puolitoista viikkoa se on jo ollut kipeä, enkä ole kovavauhtisia juoksu- tai hiihtoharjoituksia uskaltanut tehdä. Kyllä se hiihtämisen sallii, mutta pidemmillä lenkeillä alkaa olla tuntemuksia. En ole selkää erityisemmin hoitanut, enkä lääkärissä käynyt (ei siellä joka viikko voi juosta). Parempaan suuntaan selkä on kuitenkin menossa, ensimmäisinä päivinä oli “melko” vaikeaa sängystä ylöspääseminen, nyt se jo sujuu.

Ensi viikonloppuna hiihdän vielä viimeisen pidemmän lenkin, ehkä 25-30 km ja sitten vain pientä hiihtelyä ennen h-hetkeä. Uudessa Hiihto-lehdessä oli valmistautumisohjeita, keskeistä oli se, että viimeisenä kahtena viikkona ei kunnolle ehdi tehdä mitään erityistä ja pitää vain malttaa rauhoittua. Samaa sanoi Valmentajakin.

Urheilusta puheenollen. Suunnistus.netissä on hiljan julkaistu pari todella hyvää suunnistusjuttua (Talentit tulikokeessa ja Viestejä Vierumäeltä) . Niihin tietty liittyy asianmukaiset leirille osallistuneiden blogikirjoitukset (ks. esim. Jere Pajunen).

Yksi esimerkki sitoutumisesta harjoitteluun löytyy Olli-Markus Taivaisen harjoituspäiväkirjasta. Eli siellä sitä on tehty kuntopiiriä bussimatkan aikana. Sitä samaa voisi tehdä junamatkoillakin rantaradalla. Ainakin niinä kertoina kun junan myöhästyminen syö illan harjoitteluajan.

Alkuviikosta tehdystä Kuopion matkasta jo tuli raportoituakin. Toinen viikon erityistapahtuma oli luento Helsingin Yliopistossa. Ennen luentoa kun istahdin penkille odottelemaan, kuulin kuinka opiskelijat käytävällä puhelivat regressioanalyysistä, summamuuttujista ja tuloerojen kasvusta.

Ruokarintamalla kokeilin tänään uutta ja tein vanhaa. Olen aiemmin suhtautunut hivenen epäluuloisesti erilaisiin sitruunajuttuihin, mutta tämä sitruunakanaohje oli todella hyvä. Lisäksi tein falafel-pyöryköitä tämän ohjeen mukaan ja vielä omatekoista tsatsikia (näemmä kuopiolaisittain).

Se on sitten viimeinen työviikkoa ennen hiihtolomaa edessä. Kolme esitelmää olisi ohjelmassa muiden työasioiden lomassa. Tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina. Keskeisenä teemana (yllättäen) työssä jatkaminen ja sen tukeminen.