Pyöräilykauden avaus 2021

Muutaman kuukauden ja muutaman kymmenen tunnin sisäpyöräilykauden jälkeen pyöräilykausi alkoi maaliskuun lopulla myös ulkona. Ennen kauden avausta kalustoon oli tarvetta tehdä pientä päivitystä.

Ensinnäkin vanha uskollinen Bianchi maantiepyörä sai uuden ohjaustangon. Vanha ohjaustanko oli hapertunut vuosien käytössä ja meni yksinkertaisesti poikki eräässä talven Zwift-sessiossa.

Uusi tanko ja tankonauha oli muutaman kympin investointi Bikesteristä. Tankonauha meni hienosti paikalleen Velogin ohjeilla. Bianchi sai alleen myös vanhasta triathlon-pyörästä vapautuneet aerommat kiekot. Maantiepyörä on näillä päivityksillä hyvässä kunnossa.

Koska vanha triathlonpyörä on myyty, tarvittiin uusi. Valinta kohdistui Canyonin Speedmax 8.0 Disc-malliin. Pyörä tuli netistä tilattuna kotiovelle noin viikossa. Canyonin kasaaminen oli helppoa ja ensituntuma uudesta pyörästä on todella positiivinen. Kunnollinen kokeilu odottaa vielä parempia kelejä. Ehkä pyörän kokeilusta voisi kirjoitella blogiin oman juttunsa tuonnempana.

Safety first! Pyöräilijä on tunnetusti teillä alakynnessä autoihin nähden. Koska eräillä tieosuuksilla Länsi-Uudellamaallakin pyörälle on tarjolla vain kapeaa piennarta, on pyörätutka ehdoton apuväline. En tiedä onko paljon muuta tarjontaakaan, mutta Garmin Variaan oli helppo päätyä. Se löytyi erittäin nopealla toimitusajalla Bikeplanetista.

Ensikokeilu tutkasta oli todella myönteinen. Äänimerkki ja pyörätietokoneen näytön symbolit varoittivat hienosti takaa lähestyvistä autoista. Varia toimii myös hienosti Wahoon pyörätietokoneen kanssa. (Vaikka Garminin laitteet noin muuten ovat hyviä, en ole Garminin Edge-pyörätietokoneista oikein koskaan perustanut.) Myös tutkan kirkas punainen valo ohjasi ainakin joitakin autoilijoita pitämään hieman reilummin etäisyyttä.

Näin olikin sitten tarvittavat kaluston päivitykset tehty ja oli aika siirtyä baanalle. Koska pienemmillä metsäteillä oli vielä lunta, joutui vakioreittejä aluksi hieman soveltamaan. Toisinaan on myös ollut pakko palata samoja reittejä takaisin kun edessä on pitkiä lumisia osuuksia. Roudan poistuessa teistä on myös tullut varsin pehmeitä ja watteja joutuu tuottamaan normaalia enemmän.

Pyöräilyssä hienoa on maisemien vaihtuminen melko nopeaan tahtiin, hienot maastot ja monipuoliset reitit. Parissa kolmessa tunnissa kerkiää tekemään lenkin, jossa näkee jo kaikenlaista maisemaa.

Seuraavassa muutama hieno reitti mitä on tullut viime aikoina ajeltua.

Etelän suuntaan hyvä reitti kulkee Rejbölen ja Fagervikin kautta Båsaan ja tulee sieltä Snappertunan ja Antbyn kautta takaisin.

Maantiepyörällä hieno perusreitti kulkee Karjaalta Fiskarin kautta Mustiolle ja takaisin.

Tähän mennessä pisin maastopyörällä tehty lenkki kulki Pohjan kautta Mörbyhyn, sieltä Österbyhyn, Tammisaareen ja Ekeröön kautta Karjaalle.

Noin muuten urheilutilanne näyttää vähän samalta kuin viime vuonna. Ei voi uida, koska on tämä korona. Samasta syystä kesän kisat ovat epävarmalla pohjalla. Varmaan kuitenkin jotakin kisoja pystytään järjestämään, esimerkiksi Vantaa Triathlon. Jos oikein hyvin menee, elokuussa olisi Tahkolla täysmatka. Lahden puolimatka on todennäköisesti vähän liian aikaisin koronan näkökulmasta.

Myös juoksu on jäänyt vähiin, koska on vähän jalkaongelmia. Toivottavasti ne haasteet menevät ohi tai edessä on pelkkää pyöräilyä koko kausi.

Kuvia kevään lenkeiltä:

01/01/202128/12/2022

Liikunnan vuosi 2020

Kauden ainoan kisan pyöräilyosuus menossa Vierumäellä.

Vuoden vaihtuessa on aika vetää yhteen menneen vuoden liikuntaharrastukset. Samalla teen yhden merkittävän muutoksen omissa blogialustoissani, eli alan julkaisemaan myös liikunta-aiheisia kirjoituksia Rantaradan varrelta-blogissa. Aikaisemminhan nämä liikunta-aiheiset postaukset olivat täällä.

Vuotta 2020 leimasi tunnetusti korona ja sillä oli merkittäviä vaikutuksia liikuntaharrastuksiin. Isot kisat peruttiin. Olin alun perin viime vuonna menossa täydelle matkalle Barcelonaan. Siirsin tämän ilmoittautumisen Tahkolle erään työmatkan vuoksi (joka sekin peruuntui). Lahden kisa peruuntui myös samoin kuin Tahkokin ja lopulta käteen jäi yksi kisa, eli FinnTriathlonin järjestämä Vierumäen perusmatka.

Liikuntaa tuli silti harrastettua! Kokonaistuntimäärä oli vuoden aikana 450. Määrä on varsin hyvä, koska kokonaistuntimäärät olivat vuonna 2018 400 ja vuonna 2019 380 tuntia!

Lajikohtaiset kilometrimäärät ja tunnit ilmenevät taulukoista 1 ja 2. Niistä näkyy, että vuoden 2020 juttu on ollut erityisesti maastopyöräily, jossa nakutin ennätyskilometrit. Kilometrejä kertyi hyvin, koska poikkeuksellisesti ajoin maastopyörällä jo keväällä normaalin syyskauden lisäksi.

Taulukko 1: Lajikohtaiset kilometrimäärät 2018, 2019 ja 2020.

	2018	2019	2020
Pyöräily	3244	4120	3221
Maastopyöräily	1187	697	2429
Juoksu	748	803	780
Uinti	156	120	50
Kävely			204

Uinnin osuus on laskutrendissä. Viime vuonna uinnin vähäisyyteen vaikutti luonnollisesti se, että uimahalli oli kiinni koronan vuoksi. Toisaalta kisojen peruuntumisen vuoksi uintitreeneistä oli helppo luistaa.

Maantiepyöräilyn kilometrit ovat ihan hyvät. Juoksun osalta kilometrit ovat hämmentävän samalla tasolla vuodesta toiseen.

Kuntosalia tuli hieman vähemmän, tässäkin huomiona se, että koronataukoa tuli keväällä reippaasti. Syksyllä olen käynyt pienellä ei-ruuhkaisella salilla varovaisuutta noudattaen. Salilla olen käynyt melko uskollisesti kerran viikossa.

Kävely on uusi musta! Etätyöpainotteisen työvuoden oheen otin kävelyn selkeästi ohjelmaan, joko yksin tai vaimon kanssa. Ja aloin mittaamaan näiden lenkkien tunnit ja kilometrit. Kävely on kaikin puolin erittäin hyvä laji, hyvä palauttavan päivän aktiviteetti tai muuten vain. Kävelyä tuli mittariin yli 200 km.

Taulukko 2: Lajikohtaiset tuntimäärät 2018, 2019 ja 2020.

	2018	2019	2020
Pyöräily	129	169	138
Maastopyöräily	64	37	134
Juoksu	79	85	84
Uinti	56	43	19
Kuntosali	55	34	30
Kävely			43

Kaiken kaikkiaan siis varsin hyvä vuosi liikunnassa. Koska pääkisa peruuntui, liikunta oli varsin rentoa ilman kovaa rypistystä. Tuli niitä satasen pyörälenkkejä kuitenkin aika paljon ja yksi kaksisatanenkin. Liikunnan merkitys kokonaishyvinvoinnissa vuonna 2020 oli iso, koska vuosi oli töiden vuoksi tiivis ja etätyöpainotteinen.

Tämän vuoden tavoitteet ovat määrällisesti samalla tasolla. Toivottavasti koronatilanne sallii Lahden ja Tahkon Ironman-kisojen pitämisen. Jos ja kun nämä kisat järjestetään (ilmoittautumiset ovat jo sisällä), pitää kunnonkin olla vähän parempi, joten vähän määrätietoisempaa harjoittelua on syytä ottaa ohjelmaan. Uintiinkin pitää taas keskittyä vakavammin.

Ehkä jonkinlaisena “kevennyksenä” voisi harkita myös 300 kilometrin pyörälenkkiä sopivana ajankohtana.

Maastopyöräkausi alkoi jo varhain keväällä.

Vakiouintipaikka Skogängsgölen Karjaalla.

Kuva Hangosta Neljän tuulen tuvalta kesän pisimmältä lenkiltä.

30/08/202030/08/2020

Finntriathlon Vierumäki 2020 ja kauden tunnelmat

Keväällä olin väärässä. Kirjoitin edellisessä urheilupostauksessa koronatunnelmissa, että tänä vuonna ei järjestettäisi triathlon-kisoja. Niin vain Suomessakin kisailtiin eri tapahtumissa, vaikka monen kisan kohtaloksi koitui peruuntuminen.

Minunkin piti tänä vuonna mennä ensin Barcelonaan, sitten vaihdoin ajankohdan sopimattomuuden vuoksi ilmoittautumisen Tahkolle. Vielä yritin päästä Lahteen puolimatkalle, mutta sekin peruttiin. Lopulta kauden ainoaksi kisaksi jäi Finntriathlon Vierumäki, josta kisaraportti alempana.

Mutta pohdiskellaan ensin kauden treenauksia tähän saakka. Kun kisat peruuntuivat, motivaatiotaso treenaamiseen jäi hieman alemmalle tasolle. Ei ollut tarvetta tavoitella täysmatkan edellyttämää kuntoa. Peruslenkkeilu riitti.

Onhan niitä treenitunteja ja -kilsoja silti tullut, tähän päivään mennessä yhteensä 295 tuntia.

Pyöräilyä 2727 km maantiepyörällä ja 1116 km maastopyörällä. Maantiepyörällä ajoin jonkin verran yli 100 km lenkkejä ja yksi yli 200 km lenkkikin tuli tehtyä. Toisin kuin aiempina kesinä, monet pyörälenkit sisälsivät kahvitaukoja kakkupaloineen.

Kuva 200 km lenkiltä Hangosta.

Juoksua 608 km. Lenkit ovat olleet sellaisia 6-8 km lenkkejä.

Uinnissa olen laiskotellut. Koronan vuoksi keväällä tuli totaalista taukoa hallissa uimisesta ja kesälläkin uin vain 1-2 kertaa viikossa järvessä 1300-1500 metrin pituisia lenkkejä.

Kuva sumuiselta aamu-uinnilta.

Aamu-uinnin maisemaa.

Kuntosali oli niinikään tauolla keväällä, mutta kesällä aloin taas käydä salilla ja tunteja nyt mittarissa 16. Lisääntyneiden etätöiden vastapainoksi olen myös käynyt kävelemässä ja kävelykilsoja on nyt yhteensä 100.

No miten näillä treeneillä sitten sujui Vierumäellä?

Vaihdoin ulkokumit pyörään ennen Vierumäen kisaa (Continential GP5000).

Vierumäellä ohjelmassa oli perusmatka, eli 1500 m uintia, 40 km pyöräilyä ja 10 km juoksua.

Keli oli happirikas ja sateinen. Oman suorituksen aikana sade kuitenkin oli aika vähäistä.

Uinnin spesialiteetti oli, että uitiin kahdessa eri järvessä. Ensimmäisen järven jälkeen ylitettiin kapea kaistale maata ja jatkettiin toisessa. Koronan vuoksi erillisiä lähtöryhmiä oli tavallista enemmän.

Uinti lähti hyvin käyntiin, ympärillä oli tilaa ja poijut näkyivät hyvin. Lyhyen uinnin jälkeen rantautuminen ja uinti jatkui toisessa järvessä, jossa uitiin pidempi lenkki. Pari kilpailijaa ui melko samaa vauhtia ja rinta rinnan edettiin. Toisen järven lenkki tuli uitua, taas rannan kautta ensimmäiseen järveen ja kohta loppusuoralle.

Vierumäen uintireitti.

Ottaen huomioon kauden uintireenit, uinti sujui tosi hyvin. Pystyin uimaan samanlaista kisavauhtia kuin vuosi sitten Kööpenhaminassa.

Vaihtopaikalle noustiin tiukkaa ylämäkeä, kävelin suosiolla.

Pyöräilyssä alku oli alamäkeen, kunnes saavuttiin isommalle tielle, jota kierrettiin kolme kierrosta. Reitti oli kumpuileva, isoimmassa mäessä nopeus oli 65 km/h. Pyöräily sujui ihan hyvin ja sitten mentiinkin taas kohti vaihtopaikkaa.

Vierumäen pyöräilyosuus käynnissä. (kuva: Finntriathlon).

Reitti kulki Vierumäen golf-kentän ympäri ja lenkki kierrettiin kaksi kertaa. Katselin sykemittaria ja sovitin vauhdin niin, että anaerobinen kynnys ei ylittyisi. Juoksussa sitten viimeistään kesän löysäilyt tulivat vastaan, eli kulku ei ollut kovinkaan erikoista. Perusjuoksulla ja vähän irvistäen sitten vain maaliin.

Maalissa Vierumäellä. Mitali unohtui ottaa.

Kaiken kaikkiaan oli kiva päästä yhteen kisaan kauden aikana. Vierumäen tapahtuma oli hyvin järjestetty, koronan vuoksi oli tehty paljon erityisjärjestelyjä, mm. porrastuksia ja tarjolla oli myös maskeja ja käsidesiä.

Kausi kääntyy syksyyn ja keskeiseksi lajiksi nousee maastopyöräily. Ainakin pari hyvää maastopyöräilykuukautta on edessä ja kilometrejä ehtii vielä hyvin kerryttää ennen sisäpyöräilykauden alkamista. Ohjelmassa varmasti myös uintia, kuntosalia ja juoksua.

Mitkä ovat suunnitelmat ensi vuotta koskien?

Ajattelin uusia pyöräilykalustoa, koska nykyisellä kalustolla (maantiepyörä ja triathlonpyörä) on tullut ajeltua jo aika pitkään. Maastopyörällä voi vielä jatkaa. Kiikarissa olevat merkit ovat maantiepyörän kohdalla Rosebikes ja triathlonpyörän osalta Canyon.

Lahden ja Tahkon osallistumiset siirtyivät ensi kaudelle. Eli kisakalenterin runkokin on siten valmis. Koronatilanne on ensi kesänäkin vielä sumun peitossa, mutta ainakin nykyisillä näkymillä kisat kotimaassa toteutuvat todennäköisemmin kuin kisat monessa muussa maassa. Olisihan se hienoa, jos ensi vuonna pääsisi viivalle täysmatkalle!

Loppusyksy menee rennosti liikkuessa ja harjoittelu sitten tiivistyy taas ensi keväänä kisakauden alla.

18/04/202018/04/2020

Koronakauden treeniä

Koronan ja lock-downin vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Vaikutukset harrastuksiin ovat tietenkin terveys- ja talousvaikutusten rinnalla vakavuudeltaan pieniä.

Koronakevät on kuitenkin muuttanut monen liikuntalajin harrastajan suunnitelmia. Vaikutukset myös esimerkiksi junioriurheiluun ovat suuret.

Omalla kohdalla kirpaisee, kun uimahallit ovat kiinni ja viimeisestä uintikerrasta alkaa olla aikaa. Vesien lämpeneminen ja avovesikauden alkaminen on edessä vasta viikkojen päästä.

Kuntosalillakaan ei ole iljennyt käydä moneen viikkoon. Kotijumppaa ei ole tullut tehtyä.

Koska ulkonaliikkumiskieltoa ei ole, juoksua ja pyöräilyä on ollut mahdollista harrastaa ihan hyvin. Juoksua on takana satoja kilometrejä ja pyöräilyäkin on ensimmäinen tuhat kilsaa täynnä.

Hieman kuraisilla alkukauden keleillä on ollut mukavaa ajaa maastopyörällä, välillä vielä lumisilla ja jäisillä reitellä.

Investointejakin on tehty. Ostin uuden pyörätietokoneen. Aikaisempana laitteena oli Garmin Edge 520, jonka insinöörimäistä käyttölogiikkaa en koskaan täysin sisäistänyt. Nyt hankin Wahoo Element Boltin (kuvassa yllä), joka on ollut todella hyvä. Heti käyttöönotto sujui muutamalla hipaisulla ja käyttö on sen jälkeen ollut helppoa.

Mutta ne tapahtumat.

Tällä kaudella piti suunnistaa. Kaikki alkukauden ja myös kesän kisat on peruttu ja Jukolan viestikin siirretty.

Samoin on käynyt triathlon-kisojen kohdalla. Alkukesän kisat on peruttu tai siirretty toiveikkaasti myöhempään aikaan.

Itse olin menossa tällä kaudella triathlonin täysmatkalle ensin Barcelonaan, mutta siirsin sitten ilmoittautumisen 8.8.2020 Tahkolle. En kyllä usko pätkääkään, että Tahkon kisaakaan voidaan tänä vuonna järjestää.

Kisat on siis tältä kaudelta taputeltu.

Ilman kunnon tavoitetta treenin intensiteettiä on vähän vaikea pitää. Motivaatiota ei välttämättä löydy puristaa harjoituksissa hieman kovempaa tai pidempään.

Mutta ei se mitään, treeniä voi harrastaa tänä vuonna vähän rennommin. Jos sunnuntaina piti pyöräillä neljä tuntia niin kolme tuntia riittää tänä kesänä. Jos lauantaina piti juosta 20 kilsaa niin kymppi riittää nyt. Ja voihan joskus pitkäkin lenkki maittaa ihan hyvin.

Sinällään ainakin tässä vuoden alussa tunteja ja kilometrejä on tullut ihan hyvin. Taidan jopa olla hieman edellä viime vuoden treenejä.

Sellaisen muutoksen olen tehnyt, johtuuko ehkä ikääntymisestä, että olen alkanut merkata kävelyt harjoituspäiväkirjaan. Kävely on ohjelmassa silloin, kun ei ole muita treenejä, eli 1-2 päivänä viikossa. Ei kyllä vähään aikaan ole ollut sellaista päivää, ettei vähintään kävelyä olisi ollut ohjelmassa.

Liikkuminen on tärkeää ja mukavaa, kun on viettänyt työpäivän Teams-kokouksissa ilman erikoisia taukoja.

Uskon, että tästä tulee ihan hyvä liikuntavuosi vaikka kisoja ei olekaan.

Asetin jokin aika sitten tavoitteeksi, että olisi kymmenen täysmatkaa 60-vuotiaana suoritettuna. Kun pari täpäriä on jo alla niin on varaa pitää parikin välivuotta vaikka sitten pandemian takia.

01/01/202001/01/2020

Liikunnan vuosi 2019

Tässä perinteinen vuodenvaihteen katsaus viime vuoden liikuntaharrastuksiin. Ensin tarkastellaan liikuntaa määrällisesti, sitten laadullisesti ja lopuksi pohditaan ensi vuoden tavoitteita.

Paljonko tunteja ja kilometrejä?

Tunnit ja kilometrit lajeittain vuosina 2018 ja 2019 ilmenevät oheisesta taulukosta.

	h 2019 (2018)	km 2019 (2018)
Pyöräily	169 (129)	4120 (3244)
Juoksu	85 (79)	803 (748)
Uinti	43 (56)	120 (156)
Sali	33 (54(	– (-)
MTB	37 (64)	697 (1187)
Hiihto	10 (15)	129 (184)

Kokonaistuntimäärä oli vuonna 2018 400 tuntia ja 2019 380 tuntia. Vähenemistä on tapahtunut saliharjoittelun, maastopyöräilyn sekä uinnin kohdalla. Kiintoisasti samaan aikaan pyöräilyä on tullut hieman enemmän samoin kuin myös juoksua jonkin verran.

Saliharjoittelua olen tehnyt ehkä hieman nopeammalla tahdilla ja näin vähemmän aikaa kuluttaen kuin ennen. Olen kuitenkin käynyt salilla suunnitelman mukaan kerran viikossa.

Kelien vuoksi siirryin ehkä maastopyöräilystä sisäpyöräilyyn tänä vuonna hivenen aikaisemmmin. Uintitreenit ovat olleet hieman edellistä vuotta lyhyempiä erityisesti nyt syksyllä.

Kokonaisuudessaan treeni oli tavoitteiden mukaista.

Miten meni ja mikä oli fiilis?

Kauden päätavoite oli Kööpenhaminan täysmatka. Kisaan tähtäsin edellisen vuoden ensimmäisen täysmatkan kokemuksella ja siitä muodostuneella näkemyksellä.

Harjoittelun peruskaava oli kaksi kertaa viikossa jokaista triathlonin osalajia ja lisäksi yksi kuntosaliharjoitus. Viikossa lisäksi yksi lepopäivä, yleensä maanantaina. Tätä pystyin pitämään yllä hyvin.

Tärkein harjoitusjakso ajoittui kevääseen ja kesään kun kisa oli elokuussa. Avainharjoitteena oli pitkä pyörälenkki kerran viikossa. Lenkin pituus oli yleensä hieman yli 100 km. Pitkän pyörän jälkeen tein usein muutaman kilometrin juoksulenkin päälle (=yhdistelmätreeni).

Muuten tärkeimmällä harjoitusjaksolla pyrin tekemään yhden pidemmän juoksulenkin viikossa (15 km) ja toisen sitten lyhyemmän. Juoksuharjoittelussa tärkeä näkökulma oli vammojen välttäminen.

Uinnin suhteen kävin avovedessä pari kertaa viikossa. Uin aika mielikuvituksettomasti vain järveä päästä päähän perusvauhdilla. Uinnissa olin kyllä selvästi laiska. Silti sain hyvän suorituksen Kööpenhaminassa uinnista.

Näillä treeneillä tein kokonaisuudessaan ihan tavoitteiden mukaisen suorituksen Kööpenhaminassa, eli loppuaika hieman yli 12 tuntia.

Onnistunut suoritus Köpiksessä oli seurausta paitsi treenistä, onnistuneesta tankkauksesta kisaa ennen ja sen aikana.

Köpiksen jälkeen palauduin aika nopeasti treenikuntoon, mutta otin selkeää ylimenokautta vuoden vaihteeseen. Eli tein vain ylläpitävää (eikä niin ylläpitävääkään) harjoittelua 5-6 kertaa viikossa. Uintia olen ottanut vain kerran viikossa. Näillä treeneillä kunto laski aika merkittävästi kisakunnosta. Tätä havainnollistaa myös oheinen kuva TrainingPeaksista.

Kuviossa esitetään karkeistaen kumulatiivinen harjoituskuorma harjoitusten tehon ja kesto perusteella. Kuvio näyttää hienosti eri harjoituskaudet: syksyn ylimenokaudet sekä “reipastumisen” keväällä. Täysmatka näkyy isona kuormituspiikkinä. Kuvio näyttää myös sen, että olen löysäillyt nyt tänä syksynä enemmän kuin edellisenä syksynä.

Yksi kiintoisa näkymä vuoden treeneihin on myös Stravan heatmap pyöräilyn osalta. Siinä näkyy mitä reittejä on eniten pyöräilty vuoden 2019 aikana.

Pyörälenkit suuntautuivat useimmin reitille Karjaa-Tenhola-Tammisaari-Karjaa. Toinen usein tehty lyhyempi lenkki kulki Snappertunan kautta. Hangossa kävin muutaman kerran ja mahtuipa kesään yksi työmatkapyöräily Helsinkiinkin.

Kaiken kaikkiaan liikunnan vuosi 2019 meni melko rennosti ja tavoitteiden mukaisesti. Kauden pääkisa oli hyvä kokemus, Lahdessa tuli pieni sippaus ja Tuusulassa kauden avaus meni “peruslyönnein”.

Jotenkin kuitenkin ilmassa oli myös pientä leipääntymistä. Tämän huomasi loppukesän pyörälenkeillä kun pyöräilyä oli jo niin paljon takana. Toisaalta syksyn treeni oli myös hieman puuduttavaa. Näihin pitäisi keksiä jotakin lääkettä ensi kaudeksi.

Kausi oli myös hyvä niin, että mitään haavereita tai loukkaantumisia ei tullut.

Ensi kauden tavoitteet?

Kauden päätavoite on Tahkon Ironman. Siellä reitti on luullakseni Köpistä raskaampi, jolloin välttämättä ennätystä ei ole helppo tehdä. Tavoitteena kuitenkin saada kolmas täpäri vyölle hallitulla perussuorituksella. Aikatavoite voisi olla 12.00-12.30.

Hieman vielä emmin sitä, että menisinkö Lahden puolikkaalle alkukesästä. Toisaalta mietin, että kauden avaus voisi olla nyt jokin muu kuin Tuusula, jossa olen ollut kolme kertaa. Ehkä Vantaa tai FinnTriathlon Vanajanlinna.

Hieman olen myös ajatellut suunnistuksen pariin palaamista. Voisi kokeilla paria kisaa keväällä, esimerkiksi Billnäsin keskimatka, Silja-rastit ja niin edelleen. Tällä voisi saada hieman sitä vaihtelua ohjelmaan.

Toinen elementti vaihtelussa voisi olla se, että ottaisin keväällä maastopyörää ohjelmaan jonkin verran, eli tekisin pitkiä pyörälenkkejä sillä. Kesällä sitten ehtii ajamaan maanteillä kyllä.

Näillä mennään vuoteen 2020.

Pauli Forman blogi

Posts