Category: Juoksu

Posted on

Shai Forma

Eilen uusilla oransseilla lenkkareilla 12 km lenkki pimeässä otsalampun kanssa. Kengät toimivat erinonomaisesti. Myyjä kehuskeli niiden olevan rullaavammat kuin ne entiset. Ja olivathan ne. Pikkulamppukin riitti ihan hyvin kun juoksin tietä pitkin (Osmundsböle ja Sannäs).

Lampusta puheenollen, eilen tuli illalla viestiä Ruotsista, että lamppu on nyt postissa ja lähtee kohti Karjaata. Tackar…

Tänään sitten kuivaharjoitus, eli suunnistusta ilman rasteja SM-kisamaastossa Långsjön kartalla. Aika hankalaa oli, mutta tuli siellä tunti ja kolme varttia ulkoiltua. Aika vaikea on keskittyä suunnistukseen ilman rasteja ja ajatus karkaili välillä muualle ja tuli pientä pummia. Rasteissa on se hyvä puoli, että ainakin välillä tietää tarkasti missä on… En viitsinyt juoksennella yhtään, oli vähän louhikkoistakin. Pitää vähän varjella jalkoja.

Kuvassa kannattaa huomioida hirvenmetsästysaikaan sopiva takki.

Illalla sitten “pientä” ruuanlaittoa. Mieletön resepti täältä. Shai Kormaa. Laittamisessa meni kolmatta tuntia. Tätä ei lapsiperheiden kannata ryhtyä tekemään kun on tultu töistä ja tarhasta.

Hivenen harvinaisemmat mausteet neilikka, laakerinlehti, kaardemumma, kaneli ja fenkoli tavanomaisten inkiväärin, garam masalan ja valkosipulin ohella tekivät tästä ruoasta vivahteikkaan elämyksen. Tempaisin vielä vakkari-Naanleivät oheen. Ehdotonta etnisten ruokien parhaimmistoa mitä olen kokkaillut. Kuva ei tee oikeutta herkulle mutta laitan sen nyt tähän kuitenkin.

Posted on

Vetoja

Eilen tosiaan vedin Osmundsbölentiellä vetoja tarkasti valmentajan neuvoja noudattaen. Ensin 1 km verryttelyä. Tämä olisi voinut olla pidempikin, mutta sattui nyt olemaan aika vähän aikaa tätä harjoitusta varten. Sitten 4 x 5 min vetoa ja välissä 2 min hölkkää palautuksena. Intervallit ohjelmoin Suuntoon. Syke vedon aikana oli 150-160. Viimeisessä vedossa ylämäkeen mentiin 175 tasolla.

Ensimmäinen veto on aina kevyt ja askel lentää. Toinenkin vielä menee. Kolmannessa alkaa olla jo rasituksen tuntemuksia. Neljäs on jo osin tuskaa.

Pistin merkille, että verrattuna viimeiseen kertaan, kulki kovempaa. Viimeksi viimeinen veto samalla rytmityksellä loppui lähtöpaikkana toimineeseen tienhaaraan. Nyt oli siinä vaiheessa vielä minuutti aikaa juosta. Pitäisi vielä ehtiä koittamaan tässä syksyllä, paljonko nyt menisi Cooperissa.

Gallerian viimeisessä ruudussa uudet juoksukengät, eli Adidaksen Supernova Glidet jotka hain kaupasta tänään. Ensitesti niillä huomenna kun ohjelmassa on pitkä lenkki illalla, ehkä jopa lampun kanssa. Sunnuntaina sitten suunnistusharjoitus suunnitellusti. Kohti Halikkoviestiä ja Raatojuoksua mennään.

Posted on

Pitkä lenkki ja niin edelleen

Eilen katselin myöhään iltaan “Veteen piirrettyä viivaa” – ihan ok, mutta vähän liian filosofinen sotaelokuva. Samaan aikaan seurasin onlinea SM-yöstä Mynämäeltä.

Tänään aamun pitkä lenkki (aika pitkä, ei erikoisen pitkä) Gölen-Degersjön maastoissa, käppyrä alla (kannattaa klikata “satelliitti” – on jännittävämmän näköinen niin). Hiukan aristaa molemmat akillekset. Taitaa olla parasta ottaa parit pyörälenkit ensi viikolla.

Oli hieno syksyinen aamu juosta. Usvaista, ei liian kylmää. Suunnistajien yksi keskeinen sidosryhmä, metsästäjät, olivat paikalla myös. Kyselin, onko täällä turvallista juosta. Sanoivat, että olet jänistä isompi, ei me Sua ammuta. Hyvä niin.

Sitten pientä retkeilyä perheen kanssa syksyisessä maastossa. Sikermä kuvia alla.

Illansuussa vielä Uran suunnistusjaoston kokous. Siellä yritin houkutella edustusjoukkueen Kallea mukaan rastijahtiin. Ei vielä luvannut. Itse taidan olla menossa.

Illalla vielä “intialaista kastiketta” kera basmatiriisin. Hyvää oli.

Laitoin muuten listan tämän vuoden suunnistuksista kuntoon tänne. On sitä muutaman kerran tullut oltua metsässä sentään.

Posted on

Ei tullut kalaa

Olin parin päivän reissulla Saariselällä. Kaksi kertaa ehdin lenkille. Gepsit alla. En oikein keksinyt sopivaa lenkkiä ja päädyin juoksemaan “sinne ja takaisin”. Jälkimmäinen on ihan lyhyt saunalenkki, ensimmäisllä kerralla juoksin hieman vajaat 10 km. Latupohjia oli todella hyvä juosta.

Ehdin myös kalaan, vaikkakin jäin itse kalatta.

Huomenna Nousiaisissa kauden viimeinen henkilökohtainen kilpailu, eli Oravatonni.

Posted on

Sateinen viikonloppu Raaseporissa

Eilen kävin kokeilemassa itse järjestettyä suunnistusharjoitusta Brunkomissa. Piirtelin kartalle 10 rastia, radan pituus oli noin 5 km. Auto parkkiin Gölelle ja menoksi vesisateeseen. Kuvassa harjoitus satelliittiperspektiivistä.

Garmin piirteli viivaa suunnistuskarttaan myös (ei esitetty tässä). Ihan ok näköistä, ei mitään koukkimista.

Märkää oli metsässä ja kalliot olivat liukkaita. Nastarit märiksi suolla. “Rastit” löytyivät hyvin. Menin kokolailla kävellen metsässä, jotta ei mitään turhia loukkaantumisia ainakaan tulisi. Helppokulkuisemmassa maastossa ja tiellä sitten juoksuksi.

Varsin rauhallisesti otin siis. Siksi oli yllätys, mikä olikaan harjoitukseen kulunut aika. Pari minuuttia yli tunti. Keskimatkan kisoissa on mennyt tänä vuonna paljon kauemminkin. Eli olen koheltanut ja juossut ympyrää siellä pidempään kuin mitä erittäin hitaalla etenemisellä olisin päässyt. Tämä kannattaa yrittää pitää mielessä tulevissa kisoissa…

Sunnuntaina aamulla sitten viikonlopun toinen harjoitus. Pitkästä aikaa pitkä lenkki, pituudeltaan tänään 17 km. Hyvin kulki, keskisyke 130, aikaa meni vähän vajaa 2 h. Käppyrät alla. Mutta kyllä on tylsää hommaa tuo tasaisella juokseminen.

Sitten vähän puutöitä, eli puita pinosta varastoon sisälle. Sieltä niitä on sitten hyvä talvella käydä hakemassa takkaan.

Illemmalla vielä autonkuljettajana naapurin pojalle ja vanhimmalle pojalle jalkapalloharjoituksiin. Hyvännäköistä peliä ja innokkaita pelaajia, vaikka vettä satoi kaatamalla.

Samaan aikaan oli kai BK:n ykkösjoukkueen peli toisella kentällä. Yllättävän intensiivinen tunnelma, huutoa, torvia ja kiroilua. Karjaa johti 5-0 siinä vaiheessa kun lähdin paikalta. Ehkä se tekonurmen lämmittäminen -20 asteessa ei sittenkään ollut turhaa?

Ensi viikolla tulee sitten 40 vuotta mittariin. Juhlapäivänä olen matkoilla, eli työmatkalla pohjoisessa. Sitten sunnuntaina kilpailut eli Oravatonni Nousiaisissa. Se taitaakin olla kauden viimeinen henkilökohtainen kisa. Karjaan Uran Halikkoviesti-joukkuetta kasataan kovaa vauhtia ja kenties juoksen siellä.

Ai niin. Vielä vähän muutakin kuin ruumiinkulttuuria. Olen yrittänyt viime aikoina taas vähän lueskella – hitaasti mutta varmasti. Koska vaimo lukee koko ajan ja on erinomaisesti perillä ajankohtaisista ja tärkeistä kirjoista, olen pyytänyt häntä “suosittelemaan” ja hankkimaan kirjoja luettavakseni. Kyseessä on siis eräänlainen ulkoistus.

No, hiljan sain luettua Khaled Hosseinin “Tuhat loistavaa aurinkoa”. Koska kuulemma kaikki ovat lukeneet tämän kirjan, minun ei tarvitse kertoa, mitä siinä tapahtui. No, se kertoo kahden naisen elämästä Afganistanista. Aivan erinomainen kirja, joskaan en voi suositella kaikkein herkimmille. Sen verran kovia olivat naisten kohtalot. Samaan tematiikkaan liittyi myös kesällä lukemani Sofi Oksasen “Puhdistus”. Aivan erinomainen kirja sekin.

Nyt on menossa Joel Haahtelan “Perhoskerääjä”. Pohdiskelin mikä sana kuvaisi kerrontaa siinä ja vaimo auttoi “se on unenomainen”. Totta tosiaan. Eli siis sitä vain, että yritetään tässä lukea muitakin kirjoja kuin suunnistuskirjoja.