Vantaalla, sauvarikkoja ja Crema Catalanaa

Aikaisemmin tuli jo ilmi, että palautuminen Pirkasta sujui kohtuullisesti. Niinpä tällä viikolla on tullut liikuttua ihan mukavasti:

ti: juoksu 46 min, 7 km

to: hiihto 51 min, 11.4. km

pe: juoksu 1 h 5 min, 10.4 km

la: hiihto 55 min, 11.4 km

su: hiihto 2 h 10 min, 32 km.

Tänään olin Lohjalla hiihtelemässä vähän pidemmän lenkin. Luistelua, ihan ok keli, ei mitään huippuluistoa kuitenkaan. Ensimmäinen kierros rauhallisesti. Toisella kierroksella joku äijä liimautui kantaan majalta – ei mennyt ohi, eikä jäänyt vaikka kiristin vauhtia. Harjulle noustessa, lähellä Marjutin lenkkiä, pitkässä ylämäessä hyökkäsin ja sain jäämään. Loppu sitten hissuttelua taas.

Toivottavasti ainakin ensi viikonloppuna vielä ehtisi tällaisen pidemmän lenkin. Näin saisi 1000 kilometriä hiihtoa täyteen tälle talvelle. Ei ole vastaavia hiihtokilsoja tullut sitten 1980-luvun.

Tämä viikko on ollut tällaista palauttelua. Ensi viikolla alkaa taas vauhtikestävyysharjoittelu 1/viikko. Juoksua vähän lisään, mutta varovasti, jotta ei tule jalkavaivoja. Sunnuntaisin yritän ehtiä pitkän lenkin juosten, hiihtäen tai pyöräillen. Selkä vaan parani Pirkassa, siksi kuntopiirit ja Pilates alkavat taas. Pitää keskustella harjoittelun yksityiskohdista myös Valmentajan kanssa.

Haavereitakin sattui harjoituksissa, nimittäin torstain lenkillä sauvan hihna katkesi ja lauantaina toinen sauva meni poikki (kuva). Onneksi Pirkassa välineet kestivät.

Ruokapuolella oli melko aktiivinen viikko. Lauantaina tein Täytettyjä munakoisoja jogurttikastikkeen kera. (Kasvisruoan kylkiäiseksi paistoin itselleni ison pihvin).

Sitten tänään hiihtolenkin päälle tein Broilerikuskusta vihannesten kera ja jälkiruoaksi Crema Catalanaa. Aika haastavaa on tehdä pääruokien lisäksi jälkiruokia (joissa on “hiukan” vaikeuskerrointa). CC oli ihan ok makuista, koostumus jäi “hiukan” tavoitteesta. Kun ei ollut kaikkia välineitä, esimerkiksi “pientä kaasupoltinta” sokerin karamellisointia varten. Next time eh..

Täytyy jossain vaiheessa kirjoitella urakalla noita reseptejä tuonne ruoka-osioon. Kuvia en viitsi enää ruoista ottaa, koska niiden ottaminen on niin haastavaa, eikä se onnistu kunnolla ilman kunnon kameraa.

Työviikko oli jälleen intensiivinen. Kävin mm. Vantaalla puhumassa eläkeläisten työhön palaamisesta eräässä tilaisuudessa (kuva Vantaalta). Torstaina panostin kulttuuripuoleen ostamalla Children of Bodomin uuden levyn. 

Suunnistuskausi sen kuin lähenee. Siljarastien kilpailukutsu on julkaistu. Kauden avaus siellä sitten.

Juoksua taas

Kun lääkäri kerran ei kieltänyt, lähdin eilen aamulla juoksulenkille. Pimeää oli vielä, siksi Mila Zenith (1000 lumenia) päässä. Juoksin ensin 2 km lämmittelyksi, sitten 4 km kiristäen loppua kohti, syke paukutti 165 siellä lopussa. Lopuksi vielä 2 km hiljaa. Ihan ok sujui. Tie oli luminen ja pito näin heikko. Alaselässä tapahtui joku pieni nitkahdus loppuvaiheessa, joka kipuili melkoisestikin.

Eilen illalla olin sitten vielä kaukalolla lämmäilemässä, kerrankin oli sen verran leuto keli ettei tarvinnut palella. Luistelun päälle vielä vähän kuntopiiriä ja Pilatesta.

Tänään oli siten jo liiankin leutoa. Vettä satoi reippaasti. Yritin ensin hiihtää pertsaa, mutta pito oli punaisella purkilla olematon. En viitsinyt alkaa sohimaan liisterin kanssa, vaan otin luistelusukset ja luistelin kympin verran. Ura oli vähän pehmeä, mutta ihan ok siinä pystui luistelemaan. Päälle vielä 3 km juoksua, eli valmentajan ehdottama yhdistelmä. Sekin tuntui mukavalta.

Pidän nyt tuon juoksun ohjelmassa kerta viikossa periaatteella, vaikka päälaji onkin nyt hiihto. Ensi viikon ohjelmassa olisi 2-3 kpl noin tunnin hiihtolenkkiä, 1 tunnin juoksu, 1 pitkä hiihto Lohjalla ja 1-2 kuntopiiriä ja sitä Pilatesta. Katsellaan miten toteutuu. Sitä seuraava viikko on töiden vuoksi sen verran haastava, että harjoittelu voi jäädä vähemmälle.

Kulttuuripuoli: olen lueskellut Nightwish-kirjaa, lukemista odottavat Riikka Pulkkisen Totta ja Raittilan Mannerheim-kirja.

Ei nyt oikein vain tunnu edistyvän lukeminen,  paitsi urheilulehtien (Juoksija, Suunnistaja, Hiihto). Urheilulehteä luen kirjastossa ja lääkärin vastaanotolla. Ison rastin muuten saa vetää seinään jos siitä lehdestä joskus löytää jotakin suunnistus-juttua. Urheilulehden skaala: jääkiekko, jalkapallo, formula 1, hiihto. Jutut ovat monasti henkilöjuttuja (valmentajasta tai urheilijasta). Juttujen tyylilaji on spekuloiva ja besserwissermäinen. Eli esimerkiksi tiedetään, miksi Schumacher ei menesty tai miksi Jarkko Niemisen peli ei kulje tai miksi jonkun jääkiekkojoukkueen valmentajavalinta on täysin epäonnistunut. Lisäksi väsätään kovasti erilaisia listoja erilaisista asioista.

Katselin muuten eilen pikkaisen Tour de Ski:n toiseksi viimeistä osakilpailua. Siinä oli tällainen uusi kilpailuformaatti: yhteislähtö, matka 20 km, kierrettiin reilun 3 km rataa. Joka kierroksella sai “kirisekunteja”. Kyllä oli tylsän oloista. Hiihdettiin isossa ryhmässä josta sitten putosi porukkaa. Kolmen porukka irtautui ja sai niitä kirisekunteja. Paljon jännittävämpi olisi se vanha perinteinen, eli väliaikalähtö ja sitten katsellaan kuka tekee pohjat ja kuka ehtii siihen. Tietty takaa-ajossa on mieltä, mutta eipä juuri yhteislähdössä, paitsi viestissä.

Kirjoista tuli mieleen, että jouluna kotitalouteen tuli Suuri intialainen keittokirja (Mridula Baljeker, Rafi Fernandez, Shehzad Husain ja Manisha Kanani 2010, ks. esittely täällä). Varsin mainio kirja, voittaa netistä erilaisten vaihtelevantasoisten ja hajanaisten reseptien googlailun. Paria ohjetta olen jo kokeillut (Kanaa korma ja tandoori Kanaa) ja molemmat olivat varsin onnistuneita. Kirjasta selviää myös erilaista tärkeää knoppitietoa: tiesittekö muun muassa sen, että tikka masala ei ole mikään perinteinen intialainen ruoka? Ehei, turistit ovat sen idean vieneet Intiaan. Että näin.

Työrintamalta vielä sellainen tieto, että sain kun sainkin sen yhden esitarkastuslausunnon tehtyä joululomalla ja jälkeisenä parilla junamatkalla. Väitöskirja käsitteli hammaslääkäripalveluja, josta tulikin mieleen, että pitääpä taas käydä hammaslääkärissä jossain vaiheessa.

Liukkaan kelin kengät ja hiihtelyä hallissa

Koska alkaa näyttää vahvasti siltä, että kelit tästä eteenpäin ovat epämääräiset tai jopa talviset, päätin hankkia keleihin sopivat kengät.

Lauantaina aamulla siis suunta kohti Lohjan Intersportia ja vertailemaan nastakenkiä. Siellä oli tarjolla Sarvaa, Icebugia ja Asicsia. Nopeasti kävi selväksi, että Icebugin iskunvaimennus on olematon ja Sarvan vielä huonompi. Nämä edellä mainitut kengät saattavat olla hyvät esimerkiksi kävelyyn, mutta eivät juoksuun. Siispä tehtiin kaupat Asics Gel Arctic WR kengistä, joissa iskunvaimennus tuntui olevan kunnossa ja kengät muutenkin hyvän oloiset. Nastat näissä kengissä ovat vaihdettavaa mallia.

Illalla sitten lähdin kokeilemaan kenkiä Sannäsin lenkille. Täytyy sanoa, että Thermosukka + nämä uudet kengät olivat aika kova yhdistelmä talvikelin juoksuun. Pito oli loistava ja jalat pysyivät lämpiminä. Heitin sitten 12 km lenkin. Sillä seurauksella, että pohje alkoi vähän oireilla. On se vaikeaa tämä kuntoilu nykyisellään, aina jostain kolottaa. Mutta näitä kenkiä tosiaan voi suositella.

Sitten illalla lenkin jälkeen pientä kokkailua. Vaihteeksi meksikolainen teema. Itse tehtyä tortillaa (kuvassa), salsaa (vaimo teki) qucamolea, kanaa ja kasviksia. Tortillan tekeminen oli aika haastavaa, käytin tällaista ohjetta:

5 dl  maissijauhoa
3 dl vehnäjauhoa
ripaus  suolaa
1/2 dl öljyä
3 dl vettä 

Jauhot sekaisin ja sitten nesteet mukaan. Tunniksi kylmään ja sitten paistelemaan ohuita lettuja. Ihan ok olivat, kenties suolaa kannattaa laittaa ihan reilusti vaikka ohjeessa on vain “ripaus”. Ja kenties kannattaa kokeilla myös pelkistä vehnäjauhoista.

Tänään sitten oltiin Ylläs-Hallissa Uran retkellä. Ihan ok paikka oli, siis erittäin hyvä. Mahdollisuudet on hiihtää 1,2 km ladulla (varsin vaihteleva), luistella ja laskea pulkalla, käydä kuntosalilla, pitää kokousta, ostaa urheilutarvikkeita ja saunoa. Ja syödä. Latu oli vähän jauhautunut, mutta hyvin luisti ja pitikin violetilla liisterillä. Paikkaa voi suositella lämpimästi (-4 C oli sisällä lämpötila). Mutta ei se tietenkään voita hiihtämistä ulkona. Karjaalla tänä aamuna urheilukentällä hiihdettiin jo ja eilen näkyi suksimisen jälkiä jo pururadallakin.

Pimeää ja liukasta

Eletään suunnistajan ylimenokautta (Salmi 2010). Keskiviikkona kävin pyöräilemässä pimeällä Backgrändin maastoissa. Ideana oli ottaa kuvia, joissa Mila Zenithin valoteho olisi tullut edustavasti esiin. No eihän niitä kuvia nyt pokkarikameralla saanut otettua. Enkä jaksanut alkaa siellä keskellä metsää pikkupakkasessa arpomaan valotusaikojen kanssa. 

Erittäin hyvin kuitenkin pyöräily sujui pikkupakkasella ja pimeässä. Keskinopeus pikipimeällä metsässä pyöräillessä on selvästi alhaisempi kuin valoisalla. Ei uskalla ajaa niin kovaa. Kerran ihmettelin mikä peto siellä tulee vastaan silmät kiiluen, mutta se olikin vain koira. Yllättävää kyllä tällä kertaa kytkettynä.

Juuri kun aloin taas innostua pyöräilystä, torstain vastaisena yönä satoi lunta ja keli muuttui kylmemmäksi. Ei näillä keleillä oikein ole terveellistä pyöräillä eikä myöskään juosta. Varsinkin kun teemana on jalkavaivojen parantelu ja uusien vammojen välttäminen.

No, jos tämä kelityyppi jatkuu, jotakin on pakko alkaa tekemään kelistä huolimatta. Tällöin pitää a) ostaa Tunturiin taaksekin nastarengas, b) hommata nastoitetut juoksukengät. Tällaisten juoksukenkien puuttuminen on selkeä puute urheiluvälinevalikoimassa. Vielä ei ole selvää, tuleeko hankittavaksi Icebugin (esim. Hiko Bugrip) vai Asicsin (esim. Gel Arctic WR Trail) kengät.

Parasta olisi tietenkin se, että kelit kääntyisivät kunnolla talvisiksi ja voisi aloittaa valmistautumisen Pirkan hiihtoon. Tänä vuonna tulee taitettavaksi koko 90 km matka ja tyylinä perinteinen.

Tänä viikonloppuna yritän kirjoittaa vihdoin katsauksen menneeseen suunnistuskauteen. Toinen tärkeä viikonlopun asia on Karjaan Uran järjestämä retki Ylläs-Halliin sunnuntaina. Siellä ei varmaankaan itse kovin paljoa pääse kilsojen makuun kun on lasten kanssa matkassa.

31 km juoksua Honkajoella

Tänä viikonloppuna oltiin Suomen Kuvalehdenkin mainostamassa paikassa, eli Honkajoella. Aika paljon tuli autoilua viikonlopun aikana, kun kävin vielä perjantaina ennen Pohjois-Satakuntaan ajelua puhekeikalla Hämeenlinnassa (Vanajanlinnassa).

Honkajoella oli ohjelmassa makkaranpaistoa laavulla ja lenkkeilyä. Launtaina juoksin vaimon kanssa 11 km lenkin latupohjia pitkin. Reitti oli varsin hyvässä kunnossa, ei ollut liian märkää ja alusta oli jalkavaivaiselle sopiva eli kimmoisa.

Sitten sunnuntaina aamulla alkaen kello 8 pidempi lenkki eli 4 kertaa vitosen latupohja ja 20 km näin mittariin kokonaisuudessaan. Vaimo oli mukana ensimmäiset 15 km. Varsin hyvin kulki, melko hiljaa mentiin. Hartsportia oli pusikossa jemmassa ja energiapatukkaakin. Noin 18 km kohdalla alkoi hiukan jalkoja kolottamaan. Gps-käyrässä alla kannattaa huomioida, että sama lenkki juostiin siis 4 kertaa.

Viikonlopun lukukokemukset jäivät lehtilinjalle, kun kaksi erittäin tärkeää uunituoretta lehteä oli mukana. Nimittäin Suunnistaja ja Juoksija. Suunnistajassa “politiikkapuolen” antia oli keskustelu siitä, mihin laji on menossa televisioinnin ja yleisen yleisönkosiskelun myötä. Ja Janne Salmi antoi vielä kerran kyytiä maajoukkuesuunnistajille lusmuilusta. Juoksijassa oli hyvää juttua harjoittelusta. Molemmissa lehdissä talvijuoksemisen varusteet (nastoitetut juoksukenkät yms.) olivat keskeisesti esillä. Nastat pitäisi kyllä saada alle kun kelit käyvät liukkaiksi. Ja nilkkoihon on tulossa villaiset säärystimet, jotta akillesjänteet eivät saa kylmää.

Se on sitten ensi lauantaina Raatojuoksu Sipoossa. Matkana “vaikea 10 km”. Sarjaan näytti ilmoittautuneen jo vajaat 200 suunnistajaa. Tavoitteena on tehdä ehjä suoritus (kaunista gps-käppyrää) tavoiteajalla noin 2 h. Varmaan tulee olemaan aika rankka reissu, mutta mikäs sen mukavampaa. Olisi vaan kuivahko keli.