Hiihtolomailua

Suunnistajien leireillessä näinä viikkoina Portugalissa, Espanjassa ja Afrikan maissa suuntasin hiihtolomalla leireilemään Honkajoelle. Leirin aikana tuli tehtyä pari harjoitusta päivässä, hiihtoa ja juoksua. Lisäksi pelailtiin kaukalolla jääkiekkoa. Erinomaiset oli urheiluolosuhteet siellä, eikä ladulla eikä kaukalossa ollut ruuhkaa.

Hiihdellessä tapasin myös tuttuja. Nojailtiin siellä sauvoihin lähellä Sämpäkkiläntietä ja käytiin läpi Honkajoen pesäpallo- ja suunnistusasiat sekä Pirkan hiihtoon liittyvät nyanssit eilen ja tänään.

Yksi leirin kohokohta oli jääkiekko-ottelu Ässät-Kärpät Porin Isomäen jäähallissa. Pelissä kotijoukkue aloitti hyvin, johti 2-0 mutta lopetti pelaamisen ja “kaveri” teki kolme maalia ja vei voiton. Lopussa tapeltiin ja tuli parikin suihkukomennusta. Kotiyleisö ei kauaa jaksanut kannustaa, kun omien peli ei enää kulkenut.

Kotiin palattua heti paikalliseen erikoistapahtumaan. Eli BK-46 käsipallo vastaan BK-46 jalkapallo. Ensin pelattiin käsipalloa 20 min, sitten jalkapalloa 20 min ja lopuksi sählyä sama aika. Leikkimielistä peliä oli, yksi pahalta näyttänyt loukkaantuminen taisi silti tulla. En tiedä oliko vakavaa. Tapahtuma oli hieno ja taustabändi hyvä. Joukkueet voittivat “omat” lajinsa, sählyssä oli tasaisempaa. Aika hienoja kuvioita esitti käsipallojoukkue. Tällaiset tapahtumat ovat hyviä. Milloin jalkapalloilijat ja suunnistajat kokeilevat toistensa lajeja?

Pirkan hiihto on sitten viikon päästä. Numero jo tuli postissa. Sellaiset 380 km on hiihtoa, siinä yli 300 km pertsaa ja loput vapaata. Viime vuonna kun lumi tuli aikaisin, kilometreja taisi olla melkein 800 jo tässä vaiheessa. No, ei tässä muuta ole voinut ja täytyy ehkä mennä rauhallisemmin tänä vuonna kuin viime vuonna. Paljon riippuu kelistä tietty. Vesikeli alusta loppuun olisi kyllä aika raaka.

Lomalla luin myös Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan, joka oli oikein hyvä kirja. Niin paljon minä mieleni pahoitin… Kyllä on niin.

Jeeransiemeniä ja jääkiekkoa

Taas on merkittäviä asioita tapahtunut viimeisen viikon aikana. Ensinnäkin tein ekskursion Hakaniemen etniseen ruokakauppaan. Sipulinsiemeniä ja kokonaisia jeeroja on niin vaikea saada S-kaupasta. Mutta sieltä löytyi. Kahmaisin kaikenlaista vähän mukaan. Pitää mennä joskus toisten vielä paremmalla suunnitelmalla. Sen verran oli autenttinen paikka, että myyjä ei osannut edes moroa sanoa.

Kokeilin uusia mausteita eilen tekemällä jeerakanaa. Erittäin hyvin onnistui. Tein vielä naan-leipiä kyytipojaksi ja virittelin vanhaa reseptiä ripottelemalla jeesan ja seesamin siemeniä pinnalle. Erinomaisia olivat.

Lauantaina oltiin vanhimpien poikien kanssa Helsingin jäähallissa katsomassa IFK-JYP. Tiukka matsi päättyi Ville Peltosen ratkaisumaalilla kotijoukkueen voittoon. Oli varsin viihdyttävä peli. Paikkamme olivat IFK:n vaihtoaition takana ja siitä näki hyvin tunnelmia penkillä. Vastustajan maalit vetivät ilmeet vakaviksi. Onnistunut tasoitus levitti leveät hymyt. Huulilta luin tiettyjä urheilevan nuorison avainsanoja epäonnistumisten jälkeen. Viime sekunnit olivat tiukkaa taistelua vierasjoukkueen yrittäessä tasoitusta ilman maalivahtia.

Jääkiekkokausi jatkuu meidän osalta lähipäivinä Porissa Isometsän hallissa. Isolla sukulaismiesten porukalla mennään.

Urheilusta puheellen luin viime viikolla Tuomas Kyrön Urheilukirjan. Hyvä kirja, mutta ei maaginen. Eniten kolahduttivat ne kohdat, jossa puhuttiin huippu-urheilijoiden vaikeuksista siirtyä “tavalliseen” elämään. Kirjan kerronnassa on samaa tyyliä kuin Raimo Summasen ja Kaarina Hazardin Lätkä-kirjassa. Parhaillaan on menossa Kyrön Mielensäpahoittaja joka tuntuu kerrassaan hyvältä.

Itsekin olen tietty urheillut. Eilen piti hiihtää pitkä hiihto, mutta oli sellainen lumimyrsky, että kaikki ladut olivat vuorenvarmasti ummessa. Juoksentelin sitten vain tuiskussa kympin verran.

Tänään aloitin Petteri Muukkosen tuulillä, eli hyötyurheilulla. Auto huoltoon ja juosten takaisin. Lounas ja sitten Lohjalle hiihtämään. Hiihtelin 2 x pitkän lenkin, eli kävin Virkkalassa kääntymässä ja sieltä sitten Gunnarlan majalle ja Urheilukeskukseen. Yhteensä matkaa tul 48 km. Aikaa kului nelisen tuntia. Tankkaukset oli vähän heikot. Tavallinen lounas alla ja puolessa välissä join vettä. Sen verran hifistelin, että energiageeliä oli mukana 1 kpl. Mielenkiintoista tulee olemaan kahden viikon päästä Pirkassa miten menee.

Roti-leipää

Aika kiireistä taas ollut. Viikolla hätäiset urheilut parina iltana, kuntopiiri sentään täysimittainen.

Perjantaina olin tarkastamassa yhtä lisensiaatin tutkielmaa. Taas sain kuulla sen yhden tietyn kysymyksen, joka aina kysytään kun näen tutkijoita, eli “ehditkö kirjoittamaan julkaisuja?”. Sanoin että en ole viiteen vuoteen varmaan julkaisuluetteloa täydentänyt. Jotain nimikkeitä on tullutkin, mutta ei sen listan täydentäminen enää anna elämään sisältöä. Tutkijoiden on vaikea ymmärtää, että joku tutkija vaihtaa hommia toisenlaisiin, julkaisee vähemmän, ja on ihan tyytyväinen.

Eilen hiihtelin Lohjalla vähän pidempään. Kolme tuntia ja 35 km. Ihan ok, vähän kädet oli veltot ja pikkasen alkoi kropassa tuntumaan pidempi lenkki. Ihan hyvältä näyttää Pirkkaa ajatellen.

On muuten Alexander Stubb ilmoittautunut Pirkkaan. Toivottavasti ei peru kuten viime vuonna.

Tänään aamulla kävin ensin pikaisella 5 km tv reippaalla juoksulenkillä. Iltapäivällä kävin vielä hiihtelemässä tunnin verran vapaata kun pojat olivat laskettelurinteessä. Sitten uimahallit päällle.

Yli 9 h liikuntaa tälle viikolle, ei paha kun on töitäkin ja muuta tekemistä.

Ruokarintamalla tein viikonloppuna kahta intialaista. Kanaa lauantaina ja kasvista tänään. Eilen tein vielä Roti-leipää kylkeen. Maailman yksinkertaisin leipä varmaan, mutta oikein hyvää  ja harjoituksella vielä paranee.

Miika Nousiainen: Metsäjätti

Eilen sain luettua otsikossa mainitun kirjan. Olin aloittanut jo aikaisemmin, sitten kirja kävi kirjastossa, kun en ehtinyt lukea ja nyt luin loppuun.

Ihan kelpo kirja ja kekseliäs idea. Liikutaan kahdessa ajassa, kahden kaveruksen lapsuudessa ja nuoruudessa sekä nykyhetkessä. Siellä nuoruudessa esiintyy aika tutun oloisia asioita (yhtyeet Iron Maiden, Metallica ym.) sekä tietenkin Commodore 64. Toisaalta nykyhetkessä kyse on tehtaan saneeraamisesta ja lopulta sulkemisesta. Ja miten siinä sitten käy kahdelle kaverukselle.

Netti pursuaa kiittäviä arvosteluja tästä kirjasta. Jostain syystä en kuitenkaan päässyt samalle aaltopituudelle. Globaalista markkinataloudesta ei tule esiin mitään yllättävää. Ja siitä, mitä vaikutuksia sillä on paikallisesti, on riittänyt uutisia viime vuosina. Ja jos pienten paikkakuntien elämä 1970-1980-luvuilla on tuttua, niin ei tämäkään puoli kirjasta tuo hirveästi elämyksiä.

Ajankohta lukemiselle olikin sinällään sattuva sillä tänään kun lueskelin lehdistä salolaisten kommentteja eilen julkistetuista irtisanomisista, niin lähes samoja lauseita siellä esiintyi kuin Törmälän porukoilla kirjassa.

Eniten olen pitänyt Nousiaisen Maaninkavaarasta. Sitten tulee Vadelmavenepakolainen ja sitten tämä.

Hiihtoa lumisateessa ja piip-testi

Västerbyn hiihtostadion Tammisaaressa, taustalla jalkapallohalli.

Tänään pystyin hiihtämään vähän pidemmän lenkin. Vein pojat partioon ja suuntasin Västerbyhyn. Ilma oli aluksi kylmä, mutta lämpeni nopeasti. Samalla alkoi sataa sakeasti lunta. Lumisade kesti aika kauan. Latu pysyi juuri ja juuri auki kun oli hiihtäjiä. Reitit eivät olleet kokonaisvaltaisesti vielä auki. Yhtä metsäautotietä sitten hiihdin pari kertaa edes takaisin. Reitin varrella oli monta tuttua yösuunnistuspaikkaa. Keli oli todella nihkeä ja vauhti hidas. Hyvä harjoitus kaiken kaikkiaan. Reitti tässä.

Hiihdon jälkeen kävin kahvilla ja runebergon tortulla paikallisella Nesteen huoltoasemalla. Oli yllättävän hyvä kahvi ja mehukas torttu.

Pirkan hiihtoon on aika lyhyt aika. Ei kovin montaa hiihtolenkkiä ehdi ennen sitä. Toivottavasti vaan pysyn terveenä. Muutaman päivän flunssa tähän väliin romuttaisi koko hiihdon. Ei ole tullut otettua influenssarokotustakaan, ja sen hommaaminen tuntui vähän vaikealta kun perjantaina selvittelin. Joten antaa olla. Pirkasta puheenollen, tänään huomasin, että Pirkan hiihdon sivut ovat uudistuneet.

Aikaisemmin tällä viikolla urheileminen oli aika kylmää puuhaa. Keskiviikkona urheilukentällä kiersin puoliväkisin 4 kierrosta poikien ollessa luistelemassa.

Perjantaina olin Inkoossa pojan jalkapalloharjoitusten aikaan. Siellä hienon monitoimihallin vieressä oli 2.5 km rata jota hiihtelin. Latua ei oltu ajettu lumisateen jälkeen. Pito oli kuin seinä (pohjassa fluoripitoa), mutta luisto olematon. Radalla oli myös inkoolaismies, jolla oli nanosukset jalassa. Pitoa ei ollut yhtään, mutta luisto kuulemma mieletön.

Lauantaina emmin pitkään, menisinkö juoksemaan vai hiihtämään. Päädyin sitten juoksemaan ja heitin 11 km vakiolenkin suurinpiirtein 5.30 vauhdilla. Pakkasta oli noin 20 astetta ja vähän ehkä hengitys oli vaikeaa sen takia. Mukava oli mennä uimahalliin sen jälkeen lämmittelemään.

Tiistaina kuntopiirissä ns. “piip-testi”. Juostiin 20 m matkaa edestakaisin. Piippi määritti vauhdin niin, että koko se koko ajan kiristyi. 10 min kohdalle juoksin ja sitten lopetin. Ehkä 1-2 min olisi pystynyt vielä pinnistelemään.  

Ruokarintamalla sellaista, että eilen tein Kanabaltia, joka oli varsin onnistunutta. Tänään sitten Perunapinaatticurryä josta kuva alla. Erittäin hyvää tämäkin. Tosin tunnustan, että paistoin vähän pippuripihviä vierelle, kun oli tuota hiihtoakin aika rutkasti takana.