Author: Pauli

Perinteisesti menin jo lauantaina Honkajoelle suksia voitelemaan ja keskittymään. Suksiin tuli luistoksi kahta parafiiniä (fluori), alle pehmeämpää violettia kaksi kerrosta ja päälle yksi kovempi vihreä. Pidoksi 2 kerrosta pohjavoidetta, sitten viisi kerrosta Terva Classicia ja päälle 4 kerrosta Swixin violettia purkkia olikohan se -7 asteeseen. Testailin niitä ja hyvältä tuntui varjossa, aurinkoisisssa paikoissa ei pitänyt kovin hyvin.

Tänään aamulla sitten klo 7 lähtö. Lähtöpaikalla oli taas todella kylmä, -10 astetta ja päällä oli vain ohut kerrasto ja hiihtoasu. Lähdössä hytisin ja katselin vielä sauvaa, että ei kai remmi ole katkeamassa.

Tykin laukauksesta matkaan. Aika paha ruuhka alussa. Seisoskeluksi meni aika pitkään. Latu oli todella kova, jäinen. Tasatahtia mentiin. Alun suhteen ei erikoisempia. Jämin pitkissä mäissä huomasin, että suksissa oli suhteessa muihin varsin hyvä luisto. Vatulan mäessä kuten viime kerrallakin ensimmäistä kertaa pienet hapot. Vatulassa alkoi jo tuntua että ollaan hiihtämässä pidempää matkaa.

Hämeenkyröön saakka meni oikein hyvin. Pikku hiljaa alkoi pito kadota suksista. Päätin, että kävelyosuudella lisään pitoa. Hämeenkyrön koululla oli todella paha ruuhka kun puolipirkkalaiset olivat siellä isolla joukolla. Olisi hyvä jos siitä pöydän viereltä siirryttäisiin vähän sivummalle nauttimaan niitä antimia, että muutkin pääsevät.

Rasvasin sukset kävelyosuuden päätteeksi ja sain pidon todella hyvin kohdalleen. Sitten matkaan ja hyvin piti taas.

Rokkakosken paikkeilla alkoi painamaan ja pito alkoi taas olemaan aika hentoista. Pentinmaalla sitten lisäsin taas ja sain pitämään. Latu oli loppuvaiheissa pehmeä. Pakkasen puolella mentiin kuitenkin.

Loppupuolella tuli pientä actionia kun vaativassa laskussa kanssahiihtäjä kaatui eteen. Väistin oikealle ja siellä toinen hiihtäjä pelästyi niin paljon, että kaatui. Samaan aikaan neljäs menijä suhahtu vasemmalta ohi. No, katselin taaksepäin ja näyttivät nousevan ylös molemmat ja jatkoin matkaa.

Ilman sen suurempaa ongelmaa “Maali 10 km”-kyltti tuli näkyviin. Lisäsin vähän vauhtia ja loppu meni taas hyvin. Kuulin kun joku sanoi kellon olevan puoli kaksi (itse en katsellut kelloa kertaakaan) ja ajattelin, että samantyyppinen aika tulee kuin viime vuonna.

Sitten “maali 1 km” ja loppusuoralle. Aika 6.50, viime vuonna oli 3.5 min vähemmän. Tuo aika meni suksia toisen kerran rasvatessa melkeinpä. Sijoitus putosi toisenkymmentä pykälää.

Selvästi huomasi, että hiihtokilometrejä oli vähemmän kuin viime vuonna. Ylävartalon “hiihtolihakset” eivät tuottaneet voimaa ja meno oli pehmeää. Sama se on ollut koko vuoden hiihtelyissä. Kovempia hiihtolenkkejä kun ei ole juurikaan takana. Maksimisuoritus kuitenkin tällä kunnolla ja siihen voi olla tyytyväinen. Ensi vuonna sitten taas sen päivän kunnolla.

Reitti ja sen sellaista näkyy täällä.

Nyt sitten pientä palauttelua ja kohti suunnistuskautta.

PS. huomasin tuloksista, että Stubb oli hiihtänyt puolipirkan 45 km. Taisi vaihtaa pitkältä matkalta lyhyeen.