Author: Pauli

Jukolan jälkeisellä viikolla on ensin palauteltu ja sitten aloitettu harjoittelu kohti uusia haasteita. Alkuviikosta pieniä lenkkejä pyörällä ja juosten.

Ensimmäinen avainharjoitus oli vuorossa sitten perjantaina. Tapahtumapaikkana oli vastaremontoitu Karjaan urheilukenttä. Keli oli helteinen. Kentällä oli muutakin aktiviteettia, yleisurheilijoiden harjoitukset ja lasten yleisurheilukoulu. Mahduin siltin hyvin reenaamaan.

Ideana oli juosta 5 x 1000 metrin vetoa. Jalassa oli ensimmäistä kertaa Raision Myllystä alekorista ostetut kevyet huippukengät, eli Adizero Adiokset. Ne osoittautuivatkin todella hyviksi jalkineiksi. Verryttelyjen jälkeen vedin vedot Garminin ohjaamana. Juoksu kulki ihan hyvin. Tonnin ajat olivat 4.06-4.10 noin suurinpiirtein. Puolisen vuotta sitten kun viimeksi tein tätä harjoitusta, neljän viimeisen vedon vauhti oli selvästi hiljaisempi (4.20 jotain). Olisko kehitystä tapahtunut?

Pistin muuten merkille sen, että yleisurheilijoiden treenit olivat ainakin tuolla kerralla melko verkkaiset.

Lauantaina juhannusaattona oli sitten ohjelmassa Degersjö-juoksu. Itse olin huoltojoukoissa, eli varmistelin poika nro 2:en reitillä pysymistä. Poikien juoksut menivät hyvin, toisella tuli voitto omassa sarjassaan ja toinen oli tulosliskan keskivaiheilla. Itse juoksin pojan perässä, kannustin ja annoin ohjeita miten juosta ylä- ja alamäissä. Komeasti ohiteltiin lopun ylämäessä kilpailijoita, joilla alkoi tossu painaa.

Tapahtuma oli mukava, “ajaton”, eli fiilis oli suurinpiirtein sama kuin hölkkätapahtumissa 80-luvulla. Ainoastaan tiikeribalsamin tuoksua jäin kaipaamaan. Paikalla oli myös suunnistushuippuja (Boström, Patana, Suna), jotka pärjäsivät kisassa hyvin. Taltioin tapahtumasta video- ja kuvamateriaalia.

[embedplusvideo height=”388″ width=”640″ standard=”http://www.youtube.com/v/sG7TygXpkTo?fs=1″ vars=”ytid=sG7TygXpkTo&width=640&height=388&start=&stop=&rs=w&hd=0&react=1&chapters=&notes=” id=”ep6385″ /]

[AFG_gallery id=’14’]

Eilen lauantaina tein vesisateessa todellisen eko-suunnistuksen. Ensinnäkin käytin karttaa, jonka olin löytänyt maasta jalkapallokentän laidalta. Toisekseen ajoin pyörällä lähtöpaikalle. Harjoitus oli ihan ok, joskin suunnistus oli vähän räpellystä. Metsän eläimiä näin runsaasti: peuran, metsoja sekä pienen rusakon. Ei näihin omatoimisuunnistuksiin ilman rasteja oikein saa latausta aikaiseksi.

Tänään vuorossa oli vähän pidempi lenkki, 14 km pienessä vesisateessa, ei pahassa. Ei oikein kulkenut, raskas olo jotenkin monen päivän harjoitusputkesta.

Jukolan viesti on saatu päätökseen myös nauhoitetun lähetyksen seuraamisen osalta.

Jalkapalloa on edelleen seurattu tiiviisti nuorukaisen nukahtamista odotellessa.

Ensi viikonloppuna Karjaa-rastit. Poikia menen huoltamaan. Nuorimmainenkin pääsee kisoihin. Kai sitä 6 viikkoisena pitä jo kisoihin päästä.

Tosiaan tänä viikonloppuna suunnistajien kokoontumisajot eli Jukolan viesti. Omalla kohdalla vasta kolmas tapahtuma johon osallistuin.

Kaikki lähtee tietty joukkueista. Ilmoitin ekaksi halukkuudesta Deltan joukkueisiin, mutta siellä rivit harvenivat sen verran, että oli syytä lähteä etsimään toista seuraa. Hyvä joukkue löytyikin Hiidenkiertäjien suunnasta ja osuudeksi tuli kuudes, eli sellainen 10 km “otatus”.

Lauantaina pakkailin rinkkaa ja läksin illansuussa kisapaikalle. Lohjan kohdalla huomasin, että yhtään korvatulppaa ei tullut mukaan ja näin ollen näkymät nukkumisen suhteen synkkenivät melkoisesti. Yhtään päivystävää apteekkia ei osunut matkan varrelle. Ei ne kuulemma enää juuri päivystele.

Mietin, olisiko ruuhkaa mutta ei tosiaankaan ollut pätkääkään ruuhkaa. Kehä-kolmoselta suoraan parkkiin ja etsimään majoituspaikkaa. Kamat sinne ja tutustumaan kilpailukeskukseen. Hakeuduin paraatipaikalle katsomaan lähtöä. Sellaiset 45 minuuttia seisoskelin, jotta sain pitää paikan. Katselin huippujen verryttelyä. Lopputuloksena päivystyksestä tämä video lähdöstä:

Sitten söin eiväitä ja seurasin skriiniltä kisan etenemistä. Huippujoukkue toisensa jälkeen pummasi. Haldenkin heti ekalla osuudella ykköstä. Kisojen seuraaminen päättyi siihen kun katseli loppusuoran kaiteeseen nojaten kun Lauri Sild, Jarkko Huovila ja kumppanit jyräsivät vaihtoon.

Sitten “nukkumaan”. Muutaman tunnin pyörin makuupussissa, oli luksusluokan majoitus, peräti lämmitys teltassa.

Sitten siinä viiden jälkeen ylös. Varusteiden tsekkailua ja hakeutuminen aamupuurolle. Siitä miinusta, että puurossa ei ollut hilloa. Sitten varusteiden tsekkailua ja pohdintaa siitä, että tuleeko yhteislähtö vai ei. Ja tulihan se.

Sinne sitten kirjautumaan hyvissä ajoin sisään. Muukkonen seurasi Kokkensin kanssa kun porukka kirjautui sisään.

Sitten huolellista verryttelyä, avaavia vetoja, venyttelyjä. Juttelua Karjaan Uran yhteislähtöön osallistuvien suunnistajien kanssa.

Lähtoruutu yhteislähdössä oli vähän heikko, jouduin pussin perälle. Äkkäsin kuitenkin, että karttatelineen takana oli vapaata baanaa. Ryömin telineen alta ja pinkaisin ainakin sadan joukkueen ohi.

Tunnetusti K-pisteelle oli pitkä matka. Juoksin aika aktiivisesti alun ja ohittelin koko ajan joukkueita. Moikkasin myös tuttua kaupunginjohtajaa matkalla K-pisteelle.

K-pisteellä sitten skarppasin ja otin tarkasti kiinni kartasta. Olin hyvin kiinni, mutta rastinotossa oli silti ongelmia. Pyörin sitten vähän aikaa kunnes ykkönen löytyi. Sain taas hyvin kiinni hommasta ja pyrin juoksemaan aktiivisesti niin, että ohittelin koko ajan enkä tyytynyt juoksemaan letkassa.

Homma sujui hyvin, pari pientä pyörähdystä silti vielä tuli. Fyysisesti juoksu kulki todella hyvin, oli kimmoisa olo. Huoli polven kestämisestä oli aiheeton.

Kesken juoksun alkoi sataa todella paljon ja kalliot muuttuivat liukkaiksi.

Lopussa juoksin reippaasti loppusuoran, koska kaikki kunnon suunnistajat ottavat kunnon loppukirin. Sen verran oli säksätyksen oloinen loppu radassa, että emit-tarkistuksessa jopa hieman jännitti tuleeko vapauttava tuomi “ok”. Mutta tulihan se.

Aika hyvävauhtinen juoksu tuli joistakin virheistä huolimatta, kilometrivauhti 10.29. Tietty tässä vaikutti se, että alussa oli pitkä viitoitus jossa vauhti nousi korkeaksi.

Kaiken kaikkiaan Jukolasta jäi hyvä fiilis. Pari hyvää päänahkaa tuli myös osuudella. Maasto ei ollut ihan yhtä hieno kuin esim. Suunto Gamesissa tänä vuonna ja Finn-Springissä, mutta erittäin hyvä tapahtuma.

Sitten vaan läpimärkänä autolle ja kotiin Raasuporiin. Oli vähän väsy ajellessa.

Tästä sitten palautellaan ja harjoitellaan järkevästi. Seuraavat startit Fin-5 kisassa Pohjanmaalla, jossa maastot ovat täysin erilaiset.

Aika kauaksi aikaa muuten riittää iloa Jukolan nauhoitetuista lähetyksistäkin.

[AFG_gallery id=’13’]

Viikko on ollut urheilumielessä oikein hyvä (ja muutenkin tietty). Viikolla on tullut harjoitusta juosten, pyörällä ja suunnistaen. Jalat ovat taas kunnossa ja se on hieno juttu.

Kokonaista kaksi omatoimisuunnistusta tein viikon aikana vanhoilla kartoilla Karjaalla. Muuten meni nuo harjoitukset ihan ok, mutta  toisessa tapahtui sellainen “hauska” juttu, että otin yhdeltä rastilta väärän lähtösuunnan ja kun rasti oli kartan reunassa, pyörähdin ulos kartalta. Noh, siellä sitten vielä perään samaistusvirhe kun siellä oli järvi tai lampi kanssa mikä näkyi kartalla. Juoksin sitten kiltisti sähkölinjaa pitkin takaisin kartalle ja jatkoin harjoitusta.

Perjantaina käytiin herkistelemässä viikonlopun kisoihin pojan synttäreillä Tammissaaressa keilahallissa. Ja tankattiin ennen sitä paikallisessa KotiPizzassa. Keilaaminen oli ihan hauskaa, sitä varmaan tulee harrastettua myöhemminkin.

Tänään sitten Suunto-Gamesin ekat päivä. Hienot puitteet Solvallassa. Poika nro. 2 mukana ja meni hienosti omatoimisesti lähtöön ja maaliin ja odotteli siellä isää, onneksi tarvitsi odotella vain puolisen tuntia tällä kertaa.

Oma kisa meni “jännästi”. Oli todella hyvä olotila fyysisesti ennen starttia, hienoa metsää ja hyvä happirikas ilma. Tein avaavia vetoja metsätiellä. Piipistä sitten liikkeelle, oma eka lähti K-pisteeltä vinoon vasemmalle läpi tiheikön. Menin hiukan huonolla suunnalla läpi tiheikön ja rastin sivuun. Pyörähtelin siellä sitten  muutaman minuutin. Tyhmä alku oli, siinä olisi tarjottu tiheikössä paria kiveäkin ja sen sellaista mitä olisi voinut seurata.

Kisa lähti siitä sitten eteenpäin. Yksi toinen kilpailija juoksi samaan vauhtia ja pian oli selvä että myös samaa rataa. Siinä sitten mentiin aika yhtä matkaa vuorovedolla tai vuorokohelluksella. Ei päässyt irti eikä oikein voinut jäädä odottelemaan kannonnokkaan että toinen menisi. Eli häiriötekijän nimi oli toinen kilpailija.

Paria rastia pummasin (osin em. häiriöstä johtuen), muutama väli meni vauhdilla ja mallikkaasti. Sen pituinen se. Ei ollut häävi suoritus, mutta ei katastrofikaan. Hiukan hallitummalla otteella tulos olisi ollut muutaman minuutin ja sijan parempi.

Toisena päivänä sitten pitkää matkaa ja sama porukka kisoissa. Kilpailukeskuksessa seurattiin huippusuunnistajan valmistautumista kisaan.

Taas oli ykkösen kanssa ongelmaa, sitten pari lyhyttä hyvin. Pitkällä välillä menin haparoinniksi suunnan kanssa ja löysin itseni vähän sivusta. Parin lyhyemmän jälkeeen oli tarjolla todella pitkä väli, laskeskelin että 2.8 km peräti. Siinä ei mennyt ihan putkeen myöskään. Haahuilin taas vähän vääriin suuntiin mutta kuitenkin rastille jotenkuten. Sitten taas loput kohtuullisesti.

Kilsavauhti oli sunnuntain vähän parempi kuin lauantaina. Suhtkoht tyytyväinen olin kisoihin. Hienot järjestelyt, bussikyydit ja muut toimivat hyvin, hienot radat ja mahtava maasto. Molemmissa kisoissa oli selvästi keskittymisongelmaa. Liekö syynä se, että muutama viikko mennyt vähän hatarilla yöunilla uuden tulokkaan myötä.

Jokatapauksessa kunto on kohdallaan, parempi kuin aikaisemmin tänä keväänä. Paremmat suoritukset odottavat lähitulevaisuudessa kun suoritus pysyy paremmin kasassa ja loppukaudella ne tuppaavat näin tekemään.

Vanhemmat pojat muuten keksivät tänään uudelle vielä nimeämättömälle tulokkaalle hyvän nimen: “Noname”. Tosin tämän vitsin tajuavat ehkä vain suunnistusvaatteista tietävät…

Vanhemmat pojat vastasivat isää paremmista urheilusuorituksista tänäkin viikonloppuna. Toinen hyvällä suorituksella suunnistuskisoissa ja toinen pelaamalla menestyksekkäästi jalkapalloturnauksessa Lohjalla.

Viikon päästä olisi sitten Jukolan viesti, joukkueesta ei vielä oikein ole tietoa.

Pitäisi myös palailla työelämään. Muutama viikko ja sitten kesälomat.