Author: Pauli

Posted on

Outo tauti

Jokin outo tauti edelleen päällä, kurkku kipeä ja silleen. Siksi on pitänyt urheilla vain varovaisesti. Niinpä viikonloppuna jalkapallotreenien aikaan Inkoossa hiihdin vain 22 km vajaassa puolessatoista tunnissa ja seuraavana aamuna taas jalkapallotreenien aikaan Inkoossa juoksin vain ensin 10 km vetoja ja sitten hiihtelin vain 10 km päälle. Tosissaan, ei uskalla oikein vauhdikkaampia treenejä tehdä vaan tuollaista pientä hissuttelua vain.

Melko kalseat oli kelit Inkoossa viikonloppuna ja tiet jäiset. Toista se on esimerkiksi Uudessa-Seelannissa, jossa on avattu suunnistuksen maailmancupia.

Viime viikon huippuhetki oli kuitenkin pojan käsipalloturnaus Kauniaisissa. En ole koskaan sen syvemmin perehtynyt lajiin, mutta nyt jopa innostuin. Tuntui oikein hienolta ja vauhdikkaalta lajilta, siististi sisätiloissa. Tuntui sopivan myös hienosti junioreille ja kulttuuri oli lapsiystävällinen.

Kauniaisista tullessa pysähdyttiin Ikean kulmille McDonaldsiin. Siellä pari espoolaista tuli suksien kanssa sisälle. Ilmeisesti kehäkolmosen sisäpuolella ei voi jättää suksia ulos vartioimatta.

Eilen urheiluruljanssien jälkeen tein vielä vähän intialaista, en mitään uutta silti vaan vanhaa reseptiä.

Jos nyt pääsisi kuntoon niin pääsis taas kunnolla harjoittelemaan, esimerkiksi huomenna miesten jumppaan.

Posted on

Lomien loppu

Loma alkaa olla lopuillaan. Vuodenvaihteen pitkähkö vapaa meni sikäli pipariksi, että olin lähes koko ajan ainakin vähän kipeä. Omituinen kurkkukipu ei väisty vaan muuttaa muotoaan. Siksi en ole uskaltanut urheilla kuin ihan hiukan ja varovaisesti. Kovista treeneistä voi seurata sydänlihastulehdus eli myokardiitti (ks. Hiihto-lehti 5/2012).

Toinen takaisku oli se, että kelit muuttuivat haasteellisiksi. Kohtuullisen aikaisin tulleet hiihtokelit sulivat ja juoksubaanat muuttuivat vaarallisen liukkaiksi. Tänään on maassa jälleen uutta lunta, joka parantaa myös pitoa (juoksua varten).

Onnistuin kuitenkin murheilemaan loman aikana hieman enemmän kuin tavallisesti. Tein myös uusia avauksia ostamalla kortin paikalliselle kuntosalille. Ensimmäinen harjoitus (juoksijan saliharjtoitus) tuntui ihan hyvältä. Yritetään pitää jatkossakin ohjelmassa, jos tämä yhdessä äijäjumpan kanssa saisi tuota lihaskuntoa vähän paremmaksi.

Luin myös pari kirjaa. Ensinnäkin luin Patricia Cornwellin toiseksi uusimman kirjan. Se oli sitä samaa mitä aikaisemminkin. Jostakin syystä kuitenkin luen näitä kirjoja.

Toinen lukemani kirja oli Riikka Pulkkisen uusin. Tämän kirjan luin sähköisenä kirjana eli ns. e-kirjana tabletilla (Asus Nexua). Pidin kirjasta kyllä, vaikkakin täytyy sanoa, että se oli haastavampi luettava kuin kaksi aikaisempaa.

Sähköisen kirjan lukeminen oli myös miellyttävä kokemus. Sähköisen kirjan ainoa haittapuoli nykyisellään lienee se, että kirjaa ei voi myydä tai antaa eteenpäin samalla tavalla kuin perinteistä kirjaa. Mutta on se niinkin, että kerran luettu kirja on aika usein ongelmajäte. Harva niitä mihinkään divariin kiikuttaa. Keräävät pölyä hyllyssä. Vähän kun aikaa kuluu, sähköiset kirjat arkipäiväistyvät ja haasteet voitetaan.

Käytiin myös jääkiekko-ottelussa HIFK-Tappara. Ostin kotijoukkueen huivin, kun olin kaulaliinan tarpeessa. Matsi oli ihan ok lopulta, vaikka eka erä oli tylsä. Tunnelma kohosi yhden nahistelun ja sitä seuranneiden suihkukomennusten myötä.

Loman aikana rustailin myös uutta blogia ja sain sen julkaisukuntoon. Ajattelin, että pidän tätä uutta blogia ruokajuttuja varten ja tämä blogi jatkaa yleisempänä life-style-blogina. Uusi blogi on toteutettu Drupalilla. Hallussa olevat teknologia ovat siten Joomla, WordPress sekä Drupal.

Tein myös pitkästä aikaa etnisiä ruokia, vanhoja ohjeita. Ja käytiin laavulla pimeässä otsalamput pässä paistamassa makkaraa.

Myös työasiat ovat olleet sen verran mielessä, että bloggasin työpaikan blogiin.

Ensi viikonloppuna edessä elämäni ensimmäinen käsipalloturnaus.

 



 

 

Posted on

Vuoden 2012 urheilut

Aika vetää yhteen vuoden urheilut, suluissa vuoden 2011 luvut:

  • Juoksu: 136 harjoitusta, 114 tuntia 1105 km (98 krt, 93 h, 909 km)
  • Suunnistus: 50 kertaa, 70 tuntia, 325 km (48 krt, 74 h, 321 km)
  • Hiihto (perinteinen): 24 kertaa, 41 tuntia, 480 km (40 krt, 66 h, 813 km)
  • Hiihto (vapaa): 15 kertaa, 14 tuntia, 160 km
  • Maastopyöräily: 27 kertaa, 36 tuntia, 666 km (45 krt, 70 h, 1277 km)
  • Kuntopiiri: 24 kertaa, 16 tuntia (11 krt, 6 h)
  • Vaellus: 5 kertaa, 11 tuntia (4 krt, 6 h)
  • Pelit ja leikit: 10 kertaa, 4 tuntia (5 krt, 4 h)
  • Uinti: 4 kertaa, 1 tuntia, 4 km

Yhteensä 310 tuntia (337 h).

Kokonaisuudessaan tunteja tuli siis hivenen edellistä vuotta vähemmän, johtuu siitä, että syksyllä 2011 tein jonkin verran pitkiä erikoisharjoituksia, joissa pyöräilin suunnistamaan. Näitä en tänä vuonna oikein ehtinyt. Lisäksi tänä vuonna on ollut pari kolme sairastelujaksoa, jolloin harjoittelu on ollut seis. Esimerkiksi nyt joululomalla olisi voinut keräillä vielä harjoitustunteja, mutta flunssa oli koko ajan päällä. Ja ennenkaikkea keliriippuvaista hiihtoa tuli vuonna 2011 peräti 20 tuntia enemmän kuin vuoden 2012 aikana.

Juoksua tuli tänä vuonna ilahduttavasti hivenen enemmän. Jalat on kestäneet juoksun kohtalaisesti. Enemmän kun juoksee niin kyllä sen aina aloissa tuntee. Ja on ollut isompiakin, juoksun keskeyttäviä vaivoja (polvi). Pyöräilyyn vähän kyllästyin tänä vuonna. Suunnistusta tein hämmästyttävän saman verran kuin edellisenä vuonna.

Olen tyytyväinen kyllä jatkossakin, jos pystyn vuodessa yli 300 h tekemään harjoitusta. Kun on tässä muutakin tekemistä kuin tätä urheilua. Harjoittelun laatua voisi vielä yrittää petrata, määrän pitäisi riittää kilpailun saralla tätä nykyistä tasoa parempiin suorituksiin.

Posted on

Kinkunsulatus

Eilen oli ohjelmassa suunnistusta. Eli Hiidenkiertäjien perinteikäs Kinkunsulatussuunnistus Lohjalla.

Edellisenä päivänä olin vähän kipeä ja kurkkukipu jatkui edelleen. Sen verran harvoin on kuitenkin suunnistusta tarjolla tähän aikaan vuodesta, että en peruuttanut osallistumista.

Ilma oli vähän kirpakka, auton mittari näytti Virkkalan paikkeilla jopa 20 astetta miinusta.

Tennarilla katselmoitiin ensin HiKin uusia seuravaatteita.

Sitten suunnistamaan. Lähdin vähän kylmiltäni liikkeelle, en edes verrytellyt. Ajattelin nimittäin lönkytellä hissukseen, mutta kun emit oli nollattu, menohaluja ilmeni sen verran, että ihan hissuttelusta ei ollut kysymys.

Tein aika defensiivisiä reitinvalintoja. Eli menin aurattuja baanoja pitkin. Pystyin hyvin lukemaan karttaa juostessa, eikä suurempia häröilyjä tullut. Yhdellä rastilla otin muutaman askelen, mutta päätinkin sitten mennä toista (parempaa?) kautta.

Kerran menin leikkikentän aidan aukiolevasta portista, jäin sitten miettimään, olisiko siitä saanut mennä. Ei niistä sprintin säännöistä ota selvää. Olisi ehkä kisassa tullut hylsy.

Yhdellä rastille tullessa kuvaaja oli paikalla, yritin leimata mahdollisimman kuvauksellisesti, mutta harmittavasti kuva ei kuitenkaan päätynyt lehteen (ks. alla). Heti kuvaus-rastin jälkeen kaaduin rähmälleni, mutta en loukannut.

Viimeiselle rastille kiitäessä Liikunnanopettaja tuli vastaan, tunnisti naamiosta huolimatta ja kannusti.

Lopussa hiukan poltteli kurkunpäästä tai keuhkojen yläpäästä, mutta olin ihan tyytyväinen suoritukseen ja murtautumiseen Kinkunsulatusrastien kymppisakkiin.

Erittäin hienoa oli suunnistaa, tällaisia tapahtumia ei todellakaan ole liikaa tarjolla. Oli jopa mehua ja piparia tarjolla suunnistuksen jälkeen.

Harmi kun aikataulu ei taida kovin hyvin mahdollistaa esimerkiksi Inov Turku Sprint Cupiin osallistumista.

Voisi muuten osallistua ensi kaudella joihinkin sprintteihin.

Nyt on kelit muuttuneet vetisiksi, jos ennusteet pitävät paikkansa, parhaat hiihtokelit on ainakin viikoksi menneet.

Vielä kun paranisi sen verran, että pääsisi kunnolla reenaamaan tulevia koitoksia varten.

Reitti

Tulokset

Juttu Länsi-Uusimaassa

Posted on

Hiihtoa ja juoksua

Lunta on jo sen verran, että hiihtokausi on päässyt hyvään vauhtiin jo perinteiselläkin tyylillä. Harjoittelun malli on kuitenkin sellainen, että hiihto on selkeästi sivuroolissa. Hiihtelen lähinnä välipäivät ja viikonlopun pidemmän lenkin (2 h). Avainharjoitukset ovat juosten tehtyjä vauhtikestävyysharjoituksia kahdella eri tehoalueella ja harjoitusten luonnetta vaihdellen.

Juokseminen on tietty oma lukunsa näillä keleillä. Pitoa riittää kun jalassa on kunnon nastakengät. Mutta vaatteiden paljous kangistaa. Hengitys kulkee suodatettuna naamion läpi.

Viikolla teen tunnin peruslenkit hiihtämällä Karjaan urheilukentän maastossa. Siellä on oikein hyvä baana, vaikkakin korkeuserot ovat maltilliset, varmaan yhden metrin nousu ja lasku on lenkillä. Tätä baanaa voi hiihdellä viikolla, niin ei tarvitse mennä kauas.

Viikonloppuisin ja lomalla kannattaa suunnata Lohjalle ja Harjun maastoon. Baanat on lähes takuuvarmasti kunnossa oli kellonaika tai viikonpäivä mikä tahansa. Eilen Gunnarlan majan lenkki oli jo hyvässä kunnossa ja Virkkalaankin pääsi, tosin luomulatua pitkin. Elikkäs 25 km:n lenkki oli mahdollinen ja sellaisen hiihdin eilen. Fiilis oli hyvä lähtiessä, mutta jotensakin kyllästyin reissun aikana. Pakko silti on näitä pidempiä lenkkejä hiihdellä Pirkkaa varten.


Pirkasta puheenollen, tällainen viilinkivideo löytyi Pirkan hiihdon sivuilta:

Video on siis vapaan hiihtotavan lähdöstä ja vaiheilta, pertsan hiihtäjät aloittavat oman suorituksensa aamuhämärissä.

Suksiakin huolsin. Laitoin uudet parafiinit ja putsasin vanhat pitokerrokset pois.Viime vuonna hankittu suksienvoiteluteline on ehdoton. Kuumailmapuhaltimella lähtee vanhat rasvat pois. Aika minimaalisella suksienhuoltamisella menee kyllä talvi. Lähinnä pitoa lisää kun on tarve.


Tapaninpäivänä olisi ohjelmassa vuoden viimeiset suunnistukset. Eli Hiidenkiertäjien Kinkunsulatusrastit Lohjalla. Tammikuussa jos aikataulu sallii mahdollisesti Korttelirastit Kaisaniemessä. Harmillisesti hienoja talvisuunnistusmahdollisuuksia olisi toisaalla, eli esimerkiksi Turussa ja toisaalta Satakunnassa.