Tämän blogin päivittämisestä on kulunut jonkin verran aikaa. Samaan aikaan olen kirjoittanut kyllä aktiivisesti erilaisia ammatillisia kirjoituksia. Kirjoittamattomuus johtuu paitsi yleisistä kiireistä, myös siitä, että tämä blogi hakee hieman uutta suuntaa.
Koin nimittäin hieman turhauttavaksi yksittäisten suunnistuskisojen raportoinnin sillä tarkkuudella, kuin mitä olen sitä tehnyt. Kirjoitukset toistivat jonkin verran itseään, rastivälihän voi mennä karkeasti sanottuna hyvin tai huonosti. Jatkossa yritän kirjoittaa hieman laaja-alaisemmin ja laajemmista teemoista.
Kesä on hyvää aikaa laventaa teemoja, onhan kesällä mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja muuta laajemmin kuin huonoilla keleillä. Päivitän myös blogin yleisilmettä osana laajempaa some-siivousta.
Actionkameran testailua
Jokin aika sitten hankin ns. actionkameran (hieno uudissana). Valinta osui GoPro Session Hero-kameraan. Markkinoilla on paljon GoPro-kopioita, jotka varmaankin ovat ihan hyviä, mutta GP:n brändi houkutti sen verran, että päädyin “alkuperäiseen”.
Kamerassa on paljon kaikenlaisia nyansseja, mutta tiiviisti voisi sanoa, että:
- laite on vesitiivis ja kolhunkestävä
- laite on monipuolisesti kiinnitettävissä otsaan, rintaan, pyörään jne.
- laite yhdistyy wifi- ja bluetoothyhteydellä kännykkään tai tablettiin
- videoita on helppo editoida ja jakaa.
Käyttökokemukset ovat toistaiseksi varsin myönteisiä. Laitetta on helppo käyttää, muistikortille mahtuu runsaasti materiaalia ja akku riittää pidempiinkin suorituksiin. Yksinkertainen kännykässä toimiva editori riittää melko pitkälle.
Pari kielteistä näkökohtaa olen myös havainnut:
- Pitkien videoiden siirtäminen kamerasta on tuskaisan hidasta (siirto lienee kyllä nopea USB 3.0 liitännällä)
- Yhteys kameran ja kännykän/tabletin välillä on hieman epävakaa, eli pientä ylimääräystä sählinkiä sen kanssa on ollut.
Mutta kun kaikki toimii, niin kaikki menee kyllä helposti ja hienosti. Actionkamera on parhaimmillaan lyhyeiden klippien kuvaamisessa ja niiden yhdistelemisessä.
Kamera herättää urheilutapahtumissa kiinnostusta. Yleisin kommenti suunnistustapahtumissa on: “Ai sulla on lamppu mukana, jos metsässä menee pitkään.”
Kamerasta on myös hyötyä someen sopivan itseilmaisun lisäksi. Eli suunnistaja voi esimerkiksi hioa kameran avulla suunnistustekniikkaansa (ks. Suunnistaja 4/2016).
Blogisti OK Raseborgin kansallisissa kamera valmiina.
Rastiväli OK Raseborgin kansallisissa GoPro:lla kuvattuna. Edessä juoksee Hiidenkiertäjien Marko Loukkalahti.
Pyöräilyssä kameralla on helppo tehdä näyttäviä pyöräilyvideoita. Alla ensimmäinen harjoitelma aiheesta, kuvausympäristö on Raaseporin Snappertuna.
Fiskars Village Run (Juhannus Run)
Fiskarsissa järjestetään sarja juoksutapahtumia, joiden yläkäsite on Fiskars Village Run. Juhannusaattona järjestetään Juhannus Run, joka on varsin suosittu.
Osallistuin tapahtumaan kahden pojan kanssa. Juoksin vanhemman pojan kanssa 7,2 km reitin ja nuorempi juoksi yksin 1,8 km reitin. GoPro-kuvaa tapahtumasta on oheisella videolla (kesto noin 5 min).
Reitti ja tapahtuma oli todella hieno, juoksimme puolireipasta 5 min/km-vauhtia ja sijoitukseni oli tällä vauhdilla kuntosarjassa seitsemäs. Tapahtuma kannattaa ottaa ohjelmaan jos viettää juhannusta Länsi-Uudellamaalla.
LappeeJukola
LappeeJukola oli seitsemäs Jukolan viesti, johon olen osallistunut.
Osuuteni oli alunperin ankkuri eräässä Hiidenkiertäjien joukkueessa. Nukkuminen ja Jukola sopivat huonosti yhteen ja niinpä vaurauduin tapahtumaan varaamalla Hotelli Lappeesta huoneen.
Oli itse asiassa aika yllättävää, että hotellihuoneita oli saatavilla, vaikka 17 000:n suunnistajan tapahtuma oli aivan kaupungin tuntumassa. Suunnistajien ykkösoptio majoitukselle ei näytä olevan hotelli.
Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos, sillä seuran osuuksia järjesteltiin uudelleen. Koska olin ilmoittanut “kaikki käy”, huomasin torstai-aamuna juoksevani ns. “pitkän yön”. Peruin majoituksen ja laitoin lampun lataukseen.
LappeeJukolan yöllinen kilpailukeskus.
LappeeJukolasta puhuttiin paljon kelien näkökulmasta. Sateita oli ja tuulista, juu, mutta kun oli lämmintä, niin mitään suurempaa kärsimystä olosuhteet eivät aiheuttaneet. Parkkeeraus tosin muuttui haasteelliseksi.
Oma osuus meni varsin hyvin. Ensimmäinen tiheikkö oli varsin haastava ja mietin jo mitä tästä mahtaa tulla, mutta suunnan pitämällä pääsin hyvin tielle ja ensimmäiselle rastille.
Tästä eteenpäin suunnistus lähti kulkemaan normaaleja Jukola-uomia. Liikennettä ja uria oli paljon. Mentiin erilaisissa letkoissa. Vaikka osuuden alussa oli ollut pimeää, valon määrä lisääntyi nopeasti ja oli mahdollista laittaa lamppua pienemmälle ja lopuksi kokoaan pois.
Matka alkoi noin puolessavälissä osuutta painaa. Pystyin kuitenkin pitämään vauhtia. Kilpailukeskuksen läpijuoksussa aika monella suunnistajalla irvistys kieli jo siitä, että sisu oli otettu fyysisen kunnon lisäksi käyttöön matkan jatkamiseksi. Irvistykset muuttuivat kohti loppua kohti parahduksiksi ja jopa ärräpäiksi.
Tulin vaihtoon ja olin ihan tyytyväinen omaan suoritukseen, olinhan juossut noin 10 min/km vauhtia, joka kohdallani tarkoittaa yleensä varsin sujuvaa suunnistusta.
Teltalla päädyin vain vaihtamaan kuivat vaatteet päälle ja suuntaamaan kohti kotia ansaitun makkaraperuna-aamiaisen jälkeen (makkaraa oli annoksessa vain nimeksi).
Yöllä ei siis tullut nukuttua yhtään (vrt. alkuperäinen hotellisuunnitelma). Onneksi en ollut paluumatkalla yksin ja minun oli mahdollista torkkua hetki kaverin ajaessa osan matkaa.
Kaiken kaikkiaan LappeeJukola oli yksi parhaimmista omista Jukola-kokemuksistani. Aikaisemmin huonosti nukuttu yö, matkan rasitukset ja kenties pienet pummit ovat kenties hieman virittäneet omat kokemukseni alavireisiksi.
Kesän suunnitelmia
Kesä on vasta alussa. Ohjelmassa on pari pienempää suunnistuskisaa, pyöräilyä ja juoksua. Olen hieman harkinnut myös rullasuksien hankkimista. Videomateriaalia varmaan syntyy myös näistä kesän tapahtumista. Kannattaa siis pysyä kanavalla.
