Viime viikonlopun postauksesta oli jo luettavissa merkkejä flunssan oireista. Niinpä tämä viikko on mennyt aika pitkälle niissä merkeissä. Alkuviikon sinnittelin töissä “täysipainoisesti”, mutta torstaina ja perjantaina jouduin taipumaan ja tuottamaan tilastoihin sairauspoissaoloa.
Kun kerran olin töissäkin alkuviikosta, niin tietty yösuunistuskaan ei ollut poissuljettua vaihtoehto terveyden puolesta. Oltiin pojan kanssa OK Raseborgin harjoituksessa Tammisaaren autokauppojen takamaalla. Kävi sitten niin, että kaverilta tällä kertaa loppui motivaatio pikkuisen kesken ja keskeytettiin koko homma. Sellaista sattuu.
Sen verran kuitenkin rymyttiin metsässä, että suunnistuskengät (VJ Integrator 2011) sanoivat sopimuksensa irti. Liimaus irtosi ja pohja alkoi repsottamaan sen verran, että totesin kengän elinkaaren olevan päätepisteessä. Hieman yli 200 km oli näillä kengillä mittarissa ja pohjaongelmien lisäksi kengissä oli reikiä. Sanottakoon, että nämä olivat takuukengät, jotka sain valmistajalta entisen rikkoontuneiden tilalle. Tiedän, että Integratorin tämän vuoden mallia on paranneltu, mutta tämä vanhempi malli oli sellainen, että kahdet kengät hajosivat käsiin minun käytössäni.
Olin jo ajat sitten päättänyt, että seuraavat kengät on Inovit (OROCK 280) ja kyselin ensin kenkiä Keltamäeltä, mutta hänellä Halikkoviestissä myynti oli ollut niin hurjaa, ettei oikeaa kokoa löytynyt. Varuste.netistä onneksi löytyi ja laitoin tilausta kehiin. Kengät saapuivatkin kahdessa päivässä Karjaan postiin, tai siis K-Markettiin joka tätä nykyä on myös Karjaan “posti”.
Esivaikutelma kengistä on varsin myönteinen. Tuntuvat pehmeiltä ja jalkaa myötäileviltä ja ovat kevyet. Pohja on voimakkaammin kuvioitu kuin VJ:n kengissä ja kumiseos tuntuu pehmeämmältä. Odotukset maastotestiin ovat siis kovat.
Tosiaan olin kotosalla torstaina ja vielä perjantainkin ja parantelin itseäni. Sain kuitenkin myös mukavasti monia työasioita eteenpäin, muun muassa kirjoittelin yhden postauksen firman blogiin, jonka itu on muhinut päässäni jo pidemmän aikaa.
Kun on kotona arkena esimerkiksi sairausloman vuoksi, saa tuntumaa siihen, mitä on elämä ei-pendelöijänä. Pääkaupungissa töissä olevahan herää noin puoli kuusi ja istuu junaan ennen seitsemää. Ja tulee takaisin junalla kello 17 noin keskimäärin. Se mitä siinä välissä tapahtuu kotipaikkakunnalla on jotain sellaista, mikä ei pendelöijää kosketa eikä siitä tiedä paljon mitään.
Perjantaina kuitenkin olo alkoi olla hivenen parempi. Lauantaina uskaltauduin jo ihan kevyelle juoksulenkille. Oli kyllä niin heikko ja höttöinen olo, että juoksusta ei tullut mitään. Mutta tiesin sen etukäteen ja otin rauhallisesti.
Sellainen luonnoilmiö muuten koskettaa Raasuporiakin, että täällä on lunta maassa ja lämpötila pysyttelee sitkeästi pakkasen puolella. Siksi lenkilläkin oli hivenen liukasta. Pitää vaihtaa nastat talvilenkkareihin, ovat sen verran kulunueet kahden talven juoksuista.
Kauhukuva oli, että flunssa estäisi ensi viikon tärkeät urheilutapahtumat. Eli ensi viikon tiistaina on taas OK Raseborgin yöharjoitukset ja lauantaina Raatojuoksu. Pitkän matkan “kuntosuunnistukseen” on tulossa ihan mukava joukko isoja nimiä, joista ulkomuistista voidaan mainita ainakin Ranskan maajoukkemies Frederic Tranchaud, Pasi Ikonen, Minna Kauppi ja erikoispitkien matkojen erikoismies Mikko Patana.
[AFG_gallery id=’32’]