Varsin suunnistuksellinen viikko päättyi eGamesin kaksipäiväiseen kilpailuun. Aikaisemmin tällä viikolla pidin Uran maanantairasteja Backgrändin maastoissa (ks. kuvia täällä). Laskeskelin, että ennen rasteja kävin maastossa rastinpaikkoja katselemassa, mustikoita poimimassa ja viemässä rasteja kuutena eri päivänä. Rastit hain pois kahtena eri iltana. Aika tutuksi tuli maasto noiden käyntien myötä.
Tosiaan sitten eilen eGames pitkän matkan kilpailu. Keli oli helteinen ja maasto vaikean pienipiirteinen. Kilpailukeskukseen oli matkaa pitkästi, pojilla oli pyörät mukana.
Kilpailu ei mennyt järin hyvin. Oli jotenkin veltto olo, en jaksanut juosta. Energiataso alhaalla. Heti ykköselle tuli iso koukku, enkä oikein saanut missään vaiheessa hyvää tatsia karttaan. Kolmoselle tuli vähän isompi pummi, muuten rastit löytyivät kohtuullisesti. Oli aika paljon pitkiä välejä. Suurimpana ongelmana tosiaan huono kulku, syytä siihen en tiedä.
Tänään keskimatkan kilpailun alla olo oli aika heikko. Eilisen kisan vuoksi paikkoja kolotti. Kisa lähti kuitenkin todella hyvin käyntiin. Ykkönen löytyi hienosti, vaikka väli ei ollut kaikkein helpoin. Myös kakkonen hyvin ja kolmonen. Siinä vaiheessa hiipi mieleen ajatus, “tämähän sujuu loistavasti”. Ja seurauksena iso muutaman minuutin pummi. Sitten vielä toinen iso pummi helpolla ysillä ja kisa oli paketissa. Lopussa kulki ja löytyi kyllä taas hyvin, mutta keskimatkalla tuollaisia pummeja ei enää saa anteeksi. Tuntuma tästä kisasta kuitenkin parempi kuin eilisestä. Ilmeestä voi päätellä kuitenkin tunnelmat maalissa.
Noh, molemissa kisoissa oli myös hyvät hetkensä.Illalla olin katsomassa pojan harjoitusmatseja. Ei ollut helppoa niissäkään. Tällaista on urheilu.
Jos eGamesin Reittihärveli saadaan jossain vaiheessa pystyyn, niin piirtelen sinne reitit ja palaan ehkä hivenen analyyttisemmin asiaan.
Tästä mennään kohti syksyn loppuja kisoja.