Muistan lapsuuteni talvet, jolloin lunta Pohjois-Satakunnassa oli joka talvi runsaasti ja monen kuukauden ajan. Lähes kaikki kynnelle kykenevät hiihtivät vähintään tuhat kilometriä vuodessa. Pienessä kunnassa lähes jokaisena viikonloppuna oli Hopeasompa-kilpailut tai vastaavat. Kun viikonloput eivät riittäneet, kisoja järjestettiin viikolla iltakilpailuina. Useimpina viikonloppuina hiihdettiin piirikunnallisissa kisoissa eri puolilla Satakuntaa.
Olosuhteet Uudellamaalla ja muuallakin ovat nyt toiset. Lumesta on pulaa ja hiihtäminen takkuaa. Kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, hiihtolatuja tuotetaan nykyisin niin julkisen sektorin, järjestöjen ja myös yksityisen sektorin toimesta.
Sosiaalinen media on tullut voimakkaasti mukaan hiihtoharrastukseen, tieto latujen kunnosta leviää somessa nopeasti.
Palveluntuottajista on sanottava, että yleensä ladut tehdään ihailtavan nopeasti heti kun olosuhteet sen sallivat.
Vaikka hiihto onkin mukavaa, se on itselleni välikauden laji huomion kiinnittyessä suunnistamiseen.
Hyvää tavoitteellisuutta ja mukavia tapahtumia olen muutaman vuoden ajan saanut pitkänmatkan hiihdoista eli lähinnä Pirkan hiihdosta. Tänä vuonna ohjelmassa on Botniavasa-hiihto ja massahiihtojen kuningas Vasaloppet.
Olosuhteet ja tavoitteet huomioiden talven harjoittelussa itselläni on ollut kolme prinsiippiä:
Hiihdä aina kun voit. Ladut tulevat ja menevät, hiihtää kannattaa silloin kun on hiihtomahdollisuus. Onneksi Länsi-Uudellamaalla Västerbyn talkoovoimin tehty tekolumilatu on kestänyt läpi talven ja noin kahden kilometrin baanaa on pystynyt hiihtämään aina kun on ehtinyt ajamaan paikalle.
Aikapulan vuoksi tänä vuonna pidempiä hiihtolenkkejä en valitettavasti ole ehtinut tekemään, keskimäärin olen hiihtänyt 17 kilometriä kerrallaan. Tätä kirjoitettaessa hiihtokilometrien yhteenlaskettu määrä on 315.
Toinen piirre hiihtotreenejä on ollut se, että olen hiihtänyt enemmän kuin tarpeellista vapaalla tyylillä. Syynä on se, että nollanseudun keleissä en ole viitsinyt voidella suksia vaan valinnut helpon vaihtoehdon, eli luistelusukset ja luistelun. Tilanne ei tietenkään ole optimaalinen, koska pitkänmatkan hiihdot hiihdetään perinteisellä tyylillä. Nano/zero-sukset nollakeleihin voisivat olla hyvä hankinta tulevaisuudessa.
Latujen kunto on ollut vaihteleva tänä vuonna.
Toisinaan on ollut tarjolla jääkeliä.
Käy salilla. Kun kelit ovat huonot tai vaihtelevat, kannattaa panostaa lihaskuntoon käymällä salilla. Talvikautena olen käynyt salilla 1-3 kertaa viikossa tehden juoksijalle sopivia ja yleisesti ihmiselle/toimistotyöntekijälle hyödyllisiä liikkeitä.
Saliharjoittelua olen pyrkinyt tekemään varovaisesti, eli tekemään pitkiä sarjoja melko kevyilla painoilla. Olen varonut erityisesti polvia, esimerkiksi jalkakyykyt 100 kg painoilla olen jättänyt suosiolla väliin.
Juokse matolla jos mahdollista. Kun ulkona on pääkallokelit, intervalliharjoittelua ei kannata tehdä jäällä liukastellen. Nastakengät auttavat toki asiaa, mutta itse olen kärsinyt jalkavaivoista jokaisena sellaisena talvena, kun olen juossut enemmän nastoilla tai ilman. Matolla juokseminen on siistiä sisähommaa ja tarkan kontrolloitavuutensa (matka, nopeus) vuoksi koukuttavaa.
Vetojen juokseminen tässä ei tunnu järkevältä.
Juoksumaton kojelauta. Valmentajan ohjeet kirjoitettu post-it lapulle.
Yksi talven läpimurroista on ollut se, että olen löytänyt Helsingistä salin, jossa on sen verran runsaasti juoksumattoja, että niille mahtuu juoksemaan vähän pidempiä harjoituksia ruuhka-aikojen ulkopuolella. Tavoitteeni on käydä läpi talven juoksemassa järkeviä ja tarkkaan harkittuja ja analysoituja tehoharjoituksia matolla.
Itselläni ei tänä vuonna ole mahtunut ohjelmaan kuntopiiriä ja/tai pallopelejä mutta ne olisivat luonnollisesti rautaa.
Näillä siis mennään kohti talven pitkänmatkan hiihtoja ja uutta suunnistuskautta, joka on jo todella lähellä. Kunto tuntuu tällä hetkellä varsin lupaavalta. Eletään aikaa, jolloin on hyvä olla tarkana. Liian kova harjoittelu tai huonot olosuhteet saattavat johtaa vammaan ja juoksutaukoon ja sitä kautta ikävään suunnistuskauden starttiin.