Tänään juoksin Cooperin testin. Edellisestä testistä on kulunut varmaankin noin 20 vuotta aikaa. Muistelen, että parhaimmillani olen joskus juossut noin 3100 tässä testissä. Huonoimman tuloksen ikinä juoksin “Suomen suurimmassa kuntokoulussa” (2600).
Verryttelyksi maalasin taloa 4 tuntia. Tapahtumapaikkana oli Karjaan urheilukenttä, joka oli sopivan autio näin sunnuntai-iltapäivänä. Lämpömittari näytti + 27 C. Etusuoralla oli vastatuulta ja takasuoralla vastaavasti myötätuulta.
Alkuverryttelyksi juoksin 3 ratakierrosta ja venyttelyt päälle. Sitten lähdin juoksemaan. Sykekäyrä on alla. Keskisyke oli 166. Punaiset pallot osoittavat kierroksen täyttymistä.
Kierrosväliajat:
1 kierros: 1.33
2 kierros: 1.39
3 kierros: 1.42
4 kierros: 1.43
5 kierros: 1.45
6 kierros: 1.46
7 kierros (450 m): 1.56
Kierrosajoista näkyy, että ensimmäinen kierros ennusti noin 3000m:n tulosta, mutta sitten loppu oli pehmeämpi.
Tulos on erinomainen suomalaiselle 40-vuotiaalle miehelle, mutta kun tietää kuinka onnettomassa kunnossa ko. väestöryhmä keskimäärin on, tulos ei todellakaan mairittele. Juuri ja juuri asiaa kehtaa käsitellä julkisessa blogissa.
Harjoittelu on ollut selvästi liian löysää viime kuukausina. Olen juossut liian alhaisella sykkeellä “saunalenkkejä” ja kovavauhtisemmat harjoitukset ovat jääneet väliin.
Keväällä suunnistusharjoituksetkin olivat kovavauhtisempia, sittemmin olen mennyt hiljempaa ja panostanut rastien löytämiseen. Tämäkin on vähentänyt tehoharjoitusten määrää. Eikä suunnistuskisojakaan ole ollut viime aikoina.
Vauhtikestävyysharjoitusten määrää pitää nyt nostaa selvästi, kahteen kertaan per viikko. Joogaa en nyt vielä tässäkään tilanteessa ole valmis kokeilemaan, vaikka suunnistusvalmentaja tätä suositteleekin.
Juoksen vielä vaikkapa syyskuun alussa toisen Cooperin ja tavoittelen 3000 metrin ylitystä siellä.