Suunnistusta koskevaa keskustelua seuratessa, kotipaikkakunnan liikunta-asioita pohtiessa ja vähän kansalaisten työkykykyasioidenkin vuoksi, olen viime aikoina pohdiskellut suomalaisten liikunnan harrastamista. Eli mitä harrastetaan ja kuinka paljon. Pienellä selvittelyllä (eli googlaamalla) löysin asiasta tutkittua tietoa, eli kansallisen liikuntatutkimuksen tuloksia. Tulokset ovat vajaan vuoden vanhoja, eli varsin tuoreita. Alla olevasta listauksesta olen pudottanut vähemmän kiinnostavia lajeja (mielivaltaisesti) pois.
Urheilulajien harrastaminen 19-65-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa (luku viittaa harrastajamäärään)
Kävelylenkkeily 1.790.000 Pyöräily 850.00 Kuntosaliharjoittelu 713.0o0 Hiihto 663.000 Juoksu 639.000 Uinti 575.000 Voimistelu (sis. aerobic) 532.000 Sauvakävely 454.000 Salibandy 210.000 Sulkapallo 151.000 Jalkapallo 140.000 Golf 100.000 Jääkiekko 99.000 Tennis 80.000 Jooga 62.000 Suunnistus 35.000 Pesäpallo 23.000 Kiipeily 13.000 Yleisurheilu 11.500 Taitoluistelu 6.500 Pöytätennis 5.500 Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010.Ylläoleva tarkastelu viittaa siihen, että merkittävä osa massojen liikuntaharrastuksesta on “reippailua” eli kävelylenkkeilyä. Sauvakävelyn harrastajiakin on liki puoli miljoonaa. Pyöräily pitänee sisällään merkittävästi työmatkapyöräilyä ja muuta hyötyliikuntaa.
Kuntosaliharjittelu on myös varsin suosittua. Salille ei oikein voi mennä muuten kuin itse harjoittelun vuoksi eli se ei sisällä hyötyliikuntaa. Voimistelu pitänee käsittää tässä erilaisiksi jumpiksi ja tällä lajikokonaisuudella on varsin paljon harrastajia.
Hiihto, juoksu ja uinti muodostavat ryhmän, jossa on yli puoli miljoonaa asian harrastajaa kullakin lajilla.
Palloilulajeista salibandy on noussut suosituimmaksi lajiksi, jalkapallo ja jääkiekko tulevat perästä. Sulkapalloakin pelaa peräti 151.000 harrastajaa ja tennistä 80.000.
Golfilla on Suomessa 100.000 harrastajaa, joka on varsin paljon. Golfilla on ainakin joissakin piireissä edelleen hivenen elitistinen leima, mutta massojen lajihan se on tuolla harrastajamäärällä.
Sitten seuraavat selvästi pienemmät lajit. Täältä löytyvät myös suunnistus 35.000 harrastajallaan. Tiesittekö muuten, että Suomessa on lähes kaksi kertaa niin paljon joogan harrastajia kuin on suunnistuksen harrastajia?
Pesäpallo on varsin hyvissä voimissa kun ottaa huomioon, että kyse on supisuomalaisesta lajista, jossa ei ole kansainvälisiä tähtiä huumaa luomassa.
Äkkiseltään hivenen yllättävää on se, että yleisurheilun harrastajamäärät ovat kovin alhaiset. Pikkulajeja ovat vielä listan häntäpäätä pitävät taitoluistelu ja pöytätennis.
Eniten harrastajamääriä viime vuosina lisänneet lajit (tuloksia ei esitetty tässä) ovat moottoripyöräily (sis. moottorikelkkailun), luistelu, kiipeily, tanssi (kiitos varmaan telkkarin tanssiohjelmien), kuntosali, juoksu.
Lajeja, joissa harrastajamäärät ovat viime vuosina vähentyneet, ovat kaukalopallo (voisi kuvitella, että kaukalopalloilijat ovat siirtyneet sisätiloihin salibandyn pariin?), soutu ja lentopallo.
Muita mielenkiintoisia tietoja suomalaisten liikunnan harrastamisesta:
- 55 % suomalaisista harrastaa liikuntaa vähintään 4 kertaa viikossa ja 35 % 2-3 kertaa viikossa. Tätä vähemmän siis vain 10 %.
- 16 % sanoo liikuntaharrastuksensa luonteen olevan “verkkaista ja rauhallista”, 62 % “ripeää ja reipasta”, 22 % “voimaperäistä ja rasittavaa”.
- 5 % suomalaista pitää itseään “kilpaurheilijana”, 19 % “kuntourhelijana” ja 38 % “kuntoliikkujana”.
Näiden lukujen perusteella näyttäisi siltä, että suomalaiset ovat varsin liikunnallista väkeä. Lienee kuitenkin niin, että yllämainituissa luvuissa “liikuntasuoritukseen” riittää varsin vähäinen liikkuminen. Eli vaikka suomalaiset harrastavat liikuntaa varsin yleisesti, kansa ei kuitenkaan ole järin kovassa kunnossa. Suomalaiset harrastavat ehkä liikaa “pitää pystyä puhumaan”-liikuntaa? (vrt. Miika Nousiainen: Maaninkavaara). Ja on tietty myös niin, osa kansasta on kunnossa, mutta toisaalta osa on todella huonossa kunnossa. Eli kaikilla ei mene hyvin.
Ja tietty on syytä muistaa, että liikunnan ohella merkityksellistä on myös muu terveyskäyttäytyminen. Esimerkiksi vuonna 2008 miehistä 56 % oli ylipainoisia (BMI ≥ 25), naisista 44 % (THL 2009).
Niin se suunnistus vielä. Suhteessa isoihin lajeihin laji on varsin pieni harrastajamääränsä puolesta. Parin vuoden intensiivien lajiseurannan perusteella voisi väittää, että pohja tuntuu aika vankalta sen puolesta, että suunnistus todennäköisesti pitää pintansa ainakin lähitulevaisuudessa omassa kokoluokassaan. En lähtisi muuttamaan lajin perusperiaatteita voimakkaasti siksi, että tavoiteltaisiin laajempia harrastajamääriä.
Kannattaa katsoa liikuntatutkimuksen raportit SLU:n sivuilta. Sieltä löytyvät myös erilliset tutkimukset myös nuorten ja seniorien liikkumisesta. Kenties palaan näihin näkökulmiin vielä myöhemmin tässä blogissakin.
