Category: Härvelit

Monet eri valmistajat tarjoavat tällä hetkellä niin sanottuja aktiivisuusmittareita. Mittarit antavat käyttäjälleen kuvan esimerkiksi päivän liikkumisesta, kalorinkulutuksesta sekä nukkumisesta. Mittareiden keräämän tiedon yhteyteen on myös mahdollista liittää syketietoja ja muuta terveyteen liittyvää tietoa. Laitteita tarjoavia valmistajia ovat muun muassa Nike, Polar, Garmin, Omron, Fitbit, Jawbone sekä Sony.

Myös älypuhelimiin saa erilaisia terveyssovelluksia, joilla on samantyyppisiä ominaisuuksia.  Samoin uusimmissa sykemittareissa on aktiivisuustoimintoja, kuten uneen liittyvää mittausta. Jo julkaistut ja tulollaan olevat älykellot sisältävät myös tämän alueen toimintoja.

Laitteet ja sovellukset liittyvät paitsi ihmisten omaan kiinnostukseen mitata terveyskäyttäytymistään, myös työterveyshuoltoon ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvään bisnekseen, jolla pyritään kannustamaan työntekijöitä huolehtimaan omasta työkykyisuudestään.

Koska teema ja laitteet kiinnostavat, hankin uteliaisuuttani kesällä Polar Loop aktiivisuusmittarin, jonka hinta oli noin 75 euroa verkkokaupasta tilattuna. Seuraavassa kokemuksia ja huomioita perustuen parin viikon käyttöön.

Käyttöönotto ja yleisiä ominaisuuksia

Laitteen käyttöönottoon sisältyi sekä käytännöllisiä että tietoteknisiä vaiheita. Laite nimittäin sovitettiin  omaan käteen sopivaksi leikkaamalla ranneke saksilla sopivan mittaiseksi.

Tämä operaatio tekee laitteen melko henkilökohtaiseksi, sillä laitetta voi tämän jälkeen ilman lisäleikkauksia kierrättää vain samanpaksuisen ranteen omaaville. Jäin miettimään, että onko tämä jopa kenties jonkinlainen kaupallinen kikka, voisihan mittarin rannekkeen ratkaisu olla myös rannekellon hihnan tapainen, mahdollistaen kierrätyksen useamman käyttäjän kesken, esimerkiksi perhepiirissä.

Loop raikkaassa myyntipakkauksessaan.

Käyttöönotto alkoi saksihommilla. 

Ranneke on tyylikäs kädessä.

Käyttöönottoon liittyi myös rekisteröityminen Polarin Flow-palveluun, jonne täytetään henkilökohtaisia tietoja ja joka pitää kirjaa aktiivisuudesta ja harjoittelusta. Flow-palvelu on tällä hetkellä beta-vaiheessa ja siihen liittyy myös yhteisöllisiä toimintoja, eli omaa aktiivisuutta on mahdollista jakaa ja toisten aktiviteetteja kommentoida.

Verkossa käytettävän Flow-palvelun lisäksi puhelimeen kannattaa ehdottomasti asentaa sovellus, jonka avulla aktiivisuutta voi helposti seurata kännykästä. Applikaatiot löytyvät tällä hetkellä IOS:ille ja Androidille (itse käytän Iphone 5:lla). Applikaatio synkronoi rannekkeessa olevan tiedon langattomasti bluetoothilla.

Ranneke ladataan USB-porttiin kiinnitettävällä johdolla tietokoneesta ja samalla johdolla tapahtuu synkronointi Flow-palvelun kanssa, jos ei käytä älypuhelimen applikaatiota. Sopivalla sovittimella lataaminen käy myös verkkovirrasta. Johto kiinnittyy rannekkeeseen magnetoidulla liittimellä. Huomattakoon, että sekä Suunnolla, Polarilla että Garminilla on kullakin oma liitintyppinsä USB-johdon kiinittämiseen.

Aktiivisuusranneke latauksessa aamujunassa. 

USB-johdon liitin.

Laite on vesitiivis ja sen saa lentotilaan, joten lentomatkan aktiivisuus (tai kai lähinnä passiivisuus) saadaan myös mitattua.

Laite paitsi antaa palautetta hyvästä aktiivisuudesta, se myös huomauttaa liiasta passiivisuudesta. Tunnin paikallaan istumisen jälkeen laite kehottaa lähtemään liikkeelle. Tunnin yhtäjaksoinen istuminen tulee helposti täyteen toimistotyöläiselle ja kokouksissa istuville.

Aktiivisuusmuistutus komentaa liikkeelle.

Päivän aktiivisuudesta saa hyvän kokonaiskuvan (ks. kuva alhaalla). Vuorokausi kuvataan ympyrän kehällä, jossa eri värit havainnollistavat aktiivisuuden tasoa. Lisäksi näyttöön tulee numeerinen jakauma eri aktiivisuustasoista. Kuvan esimerkissä lepoa on ollut 6 h 22 minuuttia ja istumista 10 h 26 minuuttia. Aktiivisin osa päivästä on sisältänyt lyhyen 35 minuutia kestäneen juoksulenkin.

Kyseisenä päivänä on saavutettu 188 prosenttia päivän kokonaistavoitteesta (10 000 askelta). Päivän mittaan saadut passiivisuusmuistutukset näkyvät keltaisina kolmioina.

Normipäivä toimistolla. Päivän aikana on tullut kaksi passiivisuusmuistutusta.

Laite antaa myös palautetta. Palautteessa ei ole kovin montaa eri fraasia, alla olevassa kuvassa tyypillisen harjoittelua sisältäneen päivän palaute. Itse olen testijaksolla ollut niin aktiivinen, että en ole saanut suurempaan aktiivisuuteen kannustavaa palautetta. Kuvassa näkyy myös päivän kalorinkulutus, askeleet (tämän saa näkymään myös kilometreina), aktiivisen ajan kokonaisuus sekä yönunet (joka tässä esimerkissä on huomattavan pitkä viikonlopun yöuni.

Applikaatioon voi myös kirjata painon kehityksen sekä kirjata päivän “fiiliksen”.

Päänäkymä sisältää palautteen ja yksityiskohtaiset tiedot. Päivä sisältää kahden tunnin liikuntasuorituksen, jonka myötä aktiivisuustavoite on saavutettu yli 300 prosenttisesti.

 Loop mittaa unen määrää ja laatua. 

Pahan mielen voi kirjata älypuhelimen applikaatiolla. 

Kuin myös hyvät filikset. 

Käyttökokemuksia

Polar lupaa, että rannekkeen lataus kestää jopa kuusi päivää. Jos bluetoothia pitää jatkuvasti päällä, laite on kuitenkin ladattava käytännössä päivittäin. Lataaminen käy nopeasti, mutta voi helposti kuvitella, että käyttäjä toisinaan unohtaa latauksen. Merkittävähän on myös se, että latauksen aikana ranneke ei mittaa aktiivisuutta. Sitä ei siis voi jättää esimerkiksi yöksi lataukseen, jos haluaa mitata yöuntaan.

Koska lataustarve on niin suuri, voi leikkisästi todeta, että rannekkeen aktiivisuus loppuu huomattavasti helpommin kuin rannekkeen käyttäjän.

Jos käyttää älypuhelimen applikaatiota, synkronointi tapahtuu automaattisesti. Bluetoothin oleminen päällä kuluttaa tietenkin reippaasti myös puhelimen akkua. Synkronoinnin voi myös käynnistää manuaalisesti rannekkeen nappulaa painamalla.

Testijaksolla synkronointi ei aina sujunut ongelmitta. Puhelin ja ranneke eivät aina muodostaneet yhteyttä keskenään tai synkronointi ei lähtenyt käyntiin. Synkronointi toimi välillä pitkiä aikoja mallikkaasti, kunnes tuli hetkiä, jolloin synkronointi ei käynnistynyt millään. Sinälläänhän tiedot eivät synkronointiongelmien vuoksi katoa rannekkeesta, mutta kiusallistahan tämä on, jos tietoja ei aina voi tarkastella silloin kun haluaisi.

Polarin verkkosivuilla on erilaisia neuvoja, miten synkronointiongelmia voi yrittää ratkaista. Näitä ovat muun muassa lentotilan katkaiseminen rannekkeesta, bluetooth-yhteyden varmistaminen sekä puhelimen virran katkaisu. Puhelimen käynnistäminen uudestaan tuntuu parantavan synkronointiongelmia, mutta ei aina.

Rannekkeen pieneltä näytöltä voi lukea aikaa sekä tarkastella päivän kalorinkulutusta, askelia sekä aktiivisuustavoitteen saavuttamista. Rannekkeen näytölle ilmestyy myös muistutuksia. Ranneketta käytetään yhdellä näytön vieressä sijaitsevalla painonapilla. Käyttö on sujuvaa. Ranneketta voi siis käyttää myös ilman Flow-sovellusta tai älypuhelimen appsia.

Kenties suurin puute laitteessa on se, että se mittaa vain askeliin perustuvaa aktiivisuutta, kuten kävelyä ja juoksua. Esimerkiksi pyöräilyä laite ei tunnista, eikä uintia. On outoa, että näitä lajeja ei voi täydentää edes käsin applikaatiolla tai edes Flow-palvelulla. Muita lajeja on mahdollisuus saada mukaan Polarin sykemittareilla, jotka sitten synkronoidaan Flow-palveluun, mutta näitä ei nyt esimerkiksi minulla sattunut olemaan. Näin aktiivisuustiedot jäävät kokonaisuudessaan vajavaisiksi ja kenties päivän suurin aktiivisuus, esimerkiksi pitkä pyörälenkki, jää rekisteröimättä.

Älypuhelimen omistaja käyttää ranneketta pääasiassa puhelimensa appsin kanssa. Iphonessa applikaatio toimii synkronointiongelmia lukuunottamatta hyvin. Aktiivisuudesta saa yhteenvetoja päivän, viikon ja kuukauden tasolla.

Hintansa väärti?

Mielestäni laite on hyödyllinen, koska sen avulla saa hyvän kuvan päivän ”perusliikkumisesta” esimerkiksi normaaleina työpäivinä. Ranneke paljastaa, että esimerkiksi kaltaiselleni toimistotyöntekijälle, joka kävelee arkiliikuntana normaalipäivinä asemalta työpaikalle lyhyen matkan ja pitkin päivää lähinnä kokoushuoneesta toiseen, päivän aktiivisuustavoite ei täyty ilman lenkkeilyä.

Toisaalta pienikin, muutaman kilometrin lenkki täyttää tavoitteen. Koiran ulkoiluttaminen tai lastenvaunujen työntely täyttää siten helposti päivän aktiivisuusvajeen (pelkästään askelilla mitaten).

Myös kalorinkulutus saattaa olla joillekuille avartava tieto, jos näitä asioita ei ole aikaisemmin pohtinut tai jos pyrkii vähentämään painoaan. Toimistotyöntekijä ei paljon kaloreita kuluta päivän aikana.

Laitteen mittaama yöunen pituus ja laatu tuntuvat oikean suuntaisilta, jos niitä vertaa subjektiivisiin tuntemuksiin. Ranneke mittaa ehkä unet hieman yläkanttiin.

Toimistotyöntekijälle muistutukset liian pitkästä yhtäjaksoisesta istumisesta ovat myös terveellisiä.

Verkossa oleva ja laitteen mukana tuleva ohjeistus on selkeä ja riittävä. Tämä on hyvä, koska kysyessäni erästä pientä asiaa Polarin asiakaspalvelusta verkkolomakkeen kautta, vastausta ei ole kuulunut ainakaan vielä (kolmeen viikkoon).

Loppuyhteenveto

Koska en ole tehnyt laitevertailuja, en osaa sanoa, onko Polarin ranneke paras tarjolla olevista aktiivisuusrannekkeista. Oman kokemukseni perusteella suosittelen kuitenkin Polar Loop aktiivisuusranneketta niille, jotka ovat kiinnostuneita tarkastelemaan arkiliikuntaansa ja arvioimaan, mihin se riittää. Laite sopii myös lahjaksi sellaiselle, jonka hyvinvoinnista välität.

Aktiivisuusranneke on hyödyllinen nimenomaan arkiliikunnan mittaamiseen. Vakavammin urheileville aktiivisuustavoitteet helisevät jo pienen harjoittelun myötä ja esimerkiksi unta voi mitata esimerkiksi Suunto Ambit-mittariin hankittavilla sovelluksilla.

Synkronointiongelmat ovat harmillisia, mutta ehkäpä ne tulevat kuntoon softan päivitysten myötä.

Plussat:

• antaa kokonaiskuvan päivän aktiivisuudesta
• antaa kokonaiskuvan päivän kalorinkulutuksesta
• antaa kokonaiskuvan unen määrästä ja laadusta
• hinta on kohtuullinen
• käyttöönotto ja käyttö on helppoa

Miinukset:

• laite on ladattava päivittäin (jos synkronointi on päällä koko ajan)
• laite ei huomioi muita lajeja kuin ”askellajit”
• synkronointiongelmat
• Polar Flow-palvelussa ei löydy suunnistusta lajina

 

Täytyy tunnustaa, että minulla on ollut elämäni aikana aika monta sykemittaria, sillä olen aina ollut hiukan perso erilaisille härpäkkeille.

Muutamia kotoa löytyviä vanhoja ja uusia sykemittareita.

Muistelen, että nuoruudessani 1970-1980-luvulla sykemittarit olivat niin harvinaisia, että pienessä Pohjois-Satakuntalaisessa urheiluseurassa oli hankittu yksi Polarin sykemittari, jota seuran jäsenet saivat vuorollaan lainata. Tähän mittariin tarvittiin pienoisparistoja, joita ei pieneltä paikkakunnalta saanut. Kun patterit loppuivat, mittari lojui pitkään nurkissa käyttämättömänä. Sykettä mittaava vyö oli epämukava ja tuntui päälle puettuna rangaistukselta.

Nykyään lähes kaikilla liikuntaa harrastavilla on oma sykemittari. Itsensä mittaaminen on nykypäivää ja tulevaisuutta. Tähän on kehitetty ja kehitteillä sykemittareiden lisäksi monia muitakin välineitä. Sykemittarit kuitenkin edelleen lienevät keskeisin laite, joilla liikuntasuorituksia mitataan. Teema liippaa läheltä myös työhyvinvointi-, työkyky- ja työterveysasioita. Niihin liittyy omia innovaatioita ja liikeideoita.

Viimeisimmät omistamana sykemittarit ovat olleet Garmin Forerunner 610 ja hiljattain hankkimani Suunto Ambit2 R HR. Molemmat ovat käsittääkseni melko suosittuja juoksijoiden ja muiden liikkujien keskuudessa tällä hetkellä. Ja moni tekee valintaa juuri näiden laitteiden välillä.

Vertailtavat laitteet Suunto Ambit2 HR ja Garmin Forerunner 610. Huomaa Garminissa pieni lohkeama näytössä “Garmin”-sanan kohdalla.

Laitteiden hinnat ovat käytännössä melko lähellä toisiaan. Hintavertailu.fi:ssä halvin Suunnon hinta on 350 euroa ja Garminin 249 euroa. Suuntoa löytää kuitenkin pienellä googlauksella halvemmallakin, itse maksoin omastani Garminin alimman hinnan verran, eli 249 euroa. Nyrkkisääntö laitteen hankinnassa on: älä missään nimessä osta laitetta kivijalkakaupasta, vaan tilaa se verkosta. Verkkokaupan ja kivijalkakaupan hintaero on ainakin 10-20 prosenttia.

Kerron tässä kirjoituksessa käyttökokemuksia molemmista laitteista. Olen käyttänyt laitteita normaaleilla juoksulenkeillä ja erilaisissa intervalli-harjoituksissa sekä pyöräilyssä. Keskeinen käyttöalue on ollut suunnistus, jossa olen tarvinnut toimintoa, jossa kilpailussa tai harjoituksessa kuljetti reitti on siirretty skannatulle karttapohjalle. Tässä olen käyttänyt Mats Stroengin kehittämää QuickRoutea ja valmiit kartat olen tallentanut digitaaliseen kartta-arkistoon Domaan. Talvella lajina on luonnollisesti ollut hiihto.

Perusominaisuudet

Molemmissa laitteissa on integroitu gps, eli erilliksiä palikoita ei tarvita. Garminissa on kosketusnäyttö, kun Suunto luottaa perinteisiin nappuloihin. Garminissa on langaton tiedonsiirto tietokoneelle, kun taas Suunnossa tiedonsiirto vaatii johdon sekä erillisen siirtoohjelman (Moveslink2). Tosin juuri tätä kirjoitettaessa Suunto ilmoitti tuovansa syksyllä 2014 markkinoille Ambit3:sen, jossa on langaton Bluetoothiin perustuva tiedonsiirto.

Molemmissa on oma ”harjoituspäiväkirjansa” verkossa, Suunnossa Movescount ja Garminissa Garmin Connect. Näissä voi päiväkirjan lisäksi jakaa lenkkejä yhteisöille, sekä analysoida suorituksia.

Keskeinen ero on siinä, että Garminissa erilaiset harjoitustoiminnot ovat valmiina, Suuntoon on mahdollista ladata erilaisia applikaatioita ja tehdä niitä myös itse.

Molemmat laitteet ladataan verkkovirralla tai tietokoneen USB-portin kautta.

Molemmissa laitteissa syke mitataan rinnan ympärille kiinnitettävällä vyöllä. Mainittakoon, että ainakin Adidaksella on laite, joka ei tarvitse sykkeen mittaamiseen erillisiä antureita. Suunnon vyö on ehkä hivenen miellyttävämpi kuin Garmin, sillä Suunnon vyössä on enemmän tekstiiliä ja Garminissa muovia.

Käyttökokemuksia

Garmin palveli minua hyvin muutaman vuoden ajan. Kosketusnäyttö toimi melko hyvin, myös hiihtolenkeillä sormikas sormessa. Nykyaikaisten älypuhelinten kosketusnäyttöihin verrattuna se on kuitenkin hieman kömpelö.

Garminissa on hyvät harjoitustoiminnot. Esimerkiksi intervalleja voi säätää todella monipuolisesti omaan tarpeeseen sopivaksi. Haamujuoksijatoiminto löytyy myös valmiina.

Garminin heikko kohta kellon ja kiinnikkeen välissä on korjattu eristysnauhalla. Olen nähnyt tämän korjauksen monella käyttäjällä.

Garminin takakansi on hapettunut. Myönnän, että en ole pyyhkinyt laitetta kostealla jokaisen hikisen lenkin jälkeen.

Garminin latausjohto kiinnitetään magneetilla. Ajan myötä kosketus heikkeni ja jouduin asettamaan päälle painon ladatessa.

Tiedonsiirto Garminissa toimii kelvollisesti, kun tarvittavat ajurit on asennettu. Garmin Connect-palvelu ei ollut minua varten, enkä juuri käyttänyt sitä. Tiedonsiirto Garminista käyttämääni harjoituspäiväkirjaan (Attackpoint) toimi hyvin.

Hankin Suunnon, koska Garminissa tiedonsiirto lakkasi toimimasta. Saattaa olla, että olisin saanut sen kuntoonkin, mutta käytin toimimattomuutta (teko)syynä uuden laitteen hankkimiseen.  Halusin tutustua joka tapauksessa Suunnon tuotteeseen.

Suunnon lataus- ja tiedonsiirtojohto kytketään “hauenleuan” avulla.

Suunnon Movescount tarjoaa monipuolista tietoa harjoituksesta. 

Suunto on siis tuoreempi tuttavuus. Sen toimintalogiikka on samanlainen kuin Suunnon aikaisemmissakin sykemittareissa. Käyttöjärjestelmä on varsin pelkistetty, toimintoja ei ole kovin paljoa ja niitä siis lisätään applikaatioiden avulla Movescountissa.

Akun kesto on pidemmissä suorituksissa kriittinen tekijä. Garminilla hiihdin pari Pirkan hiihtoa ja akku kesti gps päällä noin seitsemän tunnin suorituksen. Suunnossa akun kestoon voi vaikuttaa säätämällä gps:n mittaamistarkkuutta.

Suunnon Movescount on sen toimintalogiikan oppimisen jälkeen varsin toimiva ja monipuolinen harjoituspäiväkirja ja otin sen käyttöön Attackpointin rinnalle. Suorituksista saa todella paljon erilaisia dataa ja tässä Suunto on monipuolisempi kuin Garmin.

Suunnon applikaatiotoita on paljon. Itse otin ensimmäisenä käyttöön 1000 metrin vetojen vetämiseen tarkoitetun applikaation, joka toimii ihan hyvin, joskaan en ole saanut siinä näkyviin olennaista seikkaa, eli yhteen vetoon kulunutta aikaa. Voi olla, että tämä vain omaa osaamattomuutta.

Suuntoon saa myös huumorisovelluksia, esimerkiksi applikaation, joka mittaa montako olutta meneillään oleva lenkki on kuluttanut.

Totuus on, että Suunnon applikaatiot ja niiden ottaminen käytöön vaatii käyttäjältä ainakin aluksi vähän ”teknistä herkkyyttä”. Voin kuvitella, että monella käyttäjällä osaamisen vuoksi kellon räätälöinti applikaatioiden avulla jää vähälle käytölle.

Tiedonsiirto Suunnosta toimii piuhalla varmasti ja nopeasti.

Lopuksi

Olen ollut varsin tyytyväinen molempiin laitteisiin. Garminissa on enemmän toimintoja valmiina ja säätäminen omiin tarpeisiin on helppoa. Suunto toimii nopeasti ja varmasti perustoiminnoillaan.

Jos tarvitsee vain sykemittarin gps-toiminnolla, voi luottavaisesti valita Suunnon. Jos haluaa hieman monipuolisempia harjoitustoimintoja valmiina, kannattaa kenties valita Garmin. Jos ei satu löytämään hyvää tarjousta Suunnon suhteen, Garminissa saa enemmän paljon toimintoja hyvään hintaan. Ilman tarjouksia Suuntoa voi pitää hivenen kalliina.

Suunto on omalla subjektiivisella mutu-arvioinnilla mitattuna onnistunut tuotteidensa brändäämisessä varsin hyvin. Suunnon kellot yhdistyvät monipuolisesti erilaiseen seikkailemiseen ja aktiiviseen elämäntyyliin. Garminin brändi on sekavampi, koska saman tuotemerkin alla tarjotaan myös esimerkiksi navigaattoreita autoiluun ja veneilyyn.

Polarin laitteita minulla ei vähään aikaan ole ollut, mutta käsittääkseni Polar tarjoaa myös kilpailukykyisen vaihtoehdon tässä käsitellyille laitteille. Garminin Forerunner 910 on triahtlonistien suosiossa uintitoimintojen vuoksi.

Garminia saa kahta eri väriversiota, mustaa ja valko-sinistä. Suunnosta on olemassa muutamaa eri versiota. Garminia ei ulkonäkönsä vuoksi hirveä yhdistää muuhun kuin urheilupukeutumiseen, Suunnon voi ehkä juuri ja juuri laittaa stubbmaisesti smart casual-päivänä käteen töihin mennessään.

Miksi sitten otsikko ”viimeinen sykemittari”?

Uskon, että erillisten sykemittareiden aika alkaa olla ohi. Samaan tarpeeseen tulevat kännyköissä toimivat sovellukset (esim. Sports Tracker), uudet laitteet kuten hyvinvointirannekkeet (esim. Polarin Loop).

Mutta lopullinen kuolinisku sykemittareille tulee teknologiajättiläisten kuten Googlen, Applen ja Samsungin suunnalta. Älykellot ja myöhemmin erilaisten muiden päällepuettavien  urheilusuorituksia ja muita elintoimintoja mittaavien teknologisten ratkaisujen myötä nykypäivän sykemittarit tulevat näyttämään kömpelöiltä ja ominaisuuksiltaan köyhiltä. Tulevaisuudessa ihmisillä on tarvittavat mittausvälineet joka tapauksessa mukanaan kellossaan tai jossakin toisessa laitteessa, eikä erillisitä sykemittaria tarvita.