Keskiviikkona oli jälleen yösuunnistuksen aika. Kävin ensin Tampereella työmatkalla ja ehdin juuri hämärän rajamailla takaisin Raasuporiin. Tapahtuma oli OK Raseborgin avoimet mestaruuskisat Undermalmissa. Yösuunnistus sujui varsin hyvin, hakuja ei tullut lainkaan. Ehkä pari hitaahkoa reitinvalintaa vain. Reitti löytyy tästä.
Torstaina oli koululaisten suunnistuskisat, joista tuli pari mestaruutta perheeseen. Sitten illalla oltiin poikien kanssa tivolissa Tammisaaressa.
[AFG_gallery id=’29’]
Lauantaina oli ohjelmassa ensin koulun liikuntapäivä urheilukentällä. Koululaiset kokeilivat erilaisia lajeja ja näyttivät olevan varsin innokkaalla mielellä urheilemassa.
Lauantai-illan päätteeksi siirryttiin Varsinais-Suomeen mökille aivan Oravatonni-maaston viereen. Illalla pikainen iltauinti mereen ja täytyy sanoa, että veteen oli heitetty kylmä kivi jos toinenkin.
Kilpailupäivä valkeni sateisena. Siirryttiin kilpailukeskukseen, jossa varsin nopeasti havaittiin, että kumisaappaita ei olisi kannattanut juuri tänä viikonloppuna unohtaa kotiin. Kilpailukeskus meni varsin nopeasti liejuksi. Vettä tihuutti ja diskomusiikki soi, oltiinhan nuorisokisassa. Noh, diskomusiikki soi edellisenäkin viikonloppuna pappojen SM-kisoissa.
Silti suunnistettiin tietty, eikä keli metsässä ollut mitenkään erikoisen huono. Poikien suoritukset ensin, vähän vaihtelevasti meni heillä.
Lähdössä samaan aikaan karsinassa oli Janne Salmi, joka tuli varsin viime tingassa paikalle ja muut kilpailijat jo hätääntyivät ehtiikö maailmanmestari ajoissa valmiiksi lainkaan. Lähtöpaikalla näkyi myös innovatiivisia asuja. Esimerkiksi jätesäkistä saa kätevästi kertakäyttöisen sadeasun puhkomalla reiät käsille ja päälle. Asusteen viimeistelyn voi hoitaa esimerkiksi ilmastointiteipillä.
Kisa lähti käyntiin melko hyvin, pitkähkö ykkösväli sujui hyvin aluksi, mutta ei lopuksi, eli vedin ykkösestä ohi ja kaarsin takaisin. Kuten tv-lähetystem selostuksistakin on usein kuultu, virhettä seuraa usein se toinen. Lähtösuunta kakkoselle olikin luvattoman huono ja tein pitkän kaarroksen. Sitten sujui muutama rastiväli vähän paremmin, pieni koukku tuli vielä ja taas hyvin monta väliä. Alkuvaiheessa rata kaarteli hienolla tasaisella avokallioalueella, jossa eteneminen oli helppoa.
Peltoa ylittäessäni peura juoksi täpöllä vastaan. Monta rastia meno taas hyvin, mutta lopussa muutama rasti kun oli enää jäljellä niin pummailin vielä yhtä rinnerastia ja siitä sitten kohtia maalia. Rinteessä pyöriessäni “tapasin” vanhan seurakaverin Hannun.
Eli kisa meni haparoiden noin niinkuin suunnistuksen puolesta. Fyysisesti oli hyvä päivä, juoksi kulki ja kun maasto oli aika tasaista ja ilma varsin happirikasta niin mikäs siinä oli juostessa.
Kilpailukeskuksessa jaettiin jo palkintoja kun tulin maaliin. Vaihdoin vaatteita niin, että seisoin nilkkoja myöten liejussa. Lopulta ei ollut kovinkaan suurta eroa “puhtailla vaatteilla” ja kisavaatteilla.
Autolla pääsin juuri ja juuri pois parkkipellolta. Kakkosta silmään ja tasaisella kaasulla luistellen.
Mökillä oli hieno mennä saunaan vetisen kisan jälkeen. Uinti sai nyt tällä kertaa jäädä.
Oli kolmas Oravatonni jossa oltiin. Erittäin hyvä tapahtuma. Panostus on nuorissa, pääsarjoina 16-vuotiaat. Showmeininkiä tuo tiivis kilpailukeskus, yleisörastit, kannustuskilpailu, lähtö kilpailukeskuksesta ja niin edelleen. Ensi vuonna taas.
Oravatonnin koukerot tässä. Ja kuvia tässä.
Huomenna olisi yösuunnistusharjoitus Talmonmäessä ja lauantaina SM-yö.