Viikko on ollut urheilumielessä oikein hyvä (ja muutenkin tietty). Viikolla on tullut harjoitusta juosten, pyörällä ja suunnistaen. Jalat ovat taas kunnossa ja se on hieno juttu.
Kokonaista kaksi omatoimisuunnistusta tein viikon aikana vanhoilla kartoilla Karjaalla. Muuten meni nuo harjoitukset ihan ok, mutta toisessa tapahtui sellainen “hauska” juttu, että otin yhdeltä rastilta väärän lähtösuunnan ja kun rasti oli kartan reunassa, pyörähdin ulos kartalta. Noh, siellä sitten vielä perään samaistusvirhe kun siellä oli järvi tai lampi kanssa mikä näkyi kartalla. Juoksin sitten kiltisti sähkölinjaa pitkin takaisin kartalle ja jatkoin harjoitusta.
Perjantaina käytiin herkistelemässä viikonlopun kisoihin pojan synttäreillä Tammissaaressa keilahallissa. Ja tankattiin ennen sitä paikallisessa KotiPizzassa. Keilaaminen oli ihan hauskaa, sitä varmaan tulee harrastettua myöhemminkin.
Tänään sitten Suunto-Gamesin ekat päivä. Hienot puitteet Solvallassa. Poika nro. 2 mukana ja meni hienosti omatoimisesti lähtöön ja maaliin ja odotteli siellä isää, onneksi tarvitsi odotella vain puolisen tuntia tällä kertaa.
Oma kisa meni “jännästi”. Oli todella hyvä olotila fyysisesti ennen starttia, hienoa metsää ja hyvä happirikas ilma. Tein avaavia vetoja metsätiellä. Piipistä sitten liikkeelle, oma eka lähti K-pisteeltä vinoon vasemmalle läpi tiheikön. Menin hiukan huonolla suunnalla läpi tiheikön ja rastin sivuun. Pyörähtelin siellä sitten muutaman minuutin. Tyhmä alku oli, siinä olisi tarjottu tiheikössä paria kiveäkin ja sen sellaista mitä olisi voinut seurata.
Kisa lähti siitä sitten eteenpäin. Yksi toinen kilpailija juoksi samaan vauhtia ja pian oli selvä että myös samaa rataa. Siinä sitten mentiin aika yhtä matkaa vuorovedolla tai vuorokohelluksella. Ei päässyt irti eikä oikein voinut jäädä odottelemaan kannonnokkaan että toinen menisi. Eli häiriötekijän nimi oli toinen kilpailija.
Paria rastia pummasin (osin em. häiriöstä johtuen), muutama väli meni vauhdilla ja mallikkaasti. Sen pituinen se. Ei ollut häävi suoritus, mutta ei katastrofikaan. Hiukan hallitummalla otteella tulos olisi ollut muutaman minuutin ja sijan parempi.
Toisena päivänä sitten pitkää matkaa ja sama porukka kisoissa. Kilpailukeskuksessa seurattiin huippusuunnistajan valmistautumista kisaan.
Taas oli ykkösen kanssa ongelmaa, sitten pari lyhyttä hyvin. Pitkällä välillä menin haparoinniksi suunnan kanssa ja löysin itseni vähän sivusta. Parin lyhyemmän jälkeeen oli tarjolla todella pitkä väli, laskeskelin että 2.8 km peräti. Siinä ei mennyt ihan putkeen myöskään. Haahuilin taas vähän vääriin suuntiin mutta kuitenkin rastille jotenkuten. Sitten taas loput kohtuullisesti.
Kilsavauhti oli sunnuntain vähän parempi kuin lauantaina. Suhtkoht tyytyväinen olin kisoihin. Hienot järjestelyt, bussikyydit ja muut toimivat hyvin, hienot radat ja mahtava maasto. Molemmissa kisoissa oli selvästi keskittymisongelmaa. Liekö syynä se, että muutama viikko mennyt vähän hatarilla yöunilla uuden tulokkaan myötä.
Jokatapauksessa kunto on kohdallaan, parempi kuin aikaisemmin tänä keväänä. Paremmat suoritukset odottavat lähitulevaisuudessa kun suoritus pysyy paremmin kasassa ja loppukaudella ne tuppaavat näin tekemään.
Vanhemmat pojat muuten keksivät tänään uudelle vielä nimeämättömälle tulokkaalle hyvän nimen: “Noname”. Tosin tämän vitsin tajuavat ehkä vain suunnistusvaatteista tietävät…
Vanhemmat pojat vastasivat isää paremmista urheilusuorituksista tänäkin viikonloppuna. Toinen hyvällä suorituksella suunnistuskisoissa ja toinen pelaamalla menestyksekkäästi jalkapalloturnauksessa Lohjalla.
Viikon päästä olisi sitten Jukolan viesti, joukkueesta ei vielä oikein ole tietoa.
Pitäisi myös palailla työelämään. Muutama viikko ja sitten kesälomat.