Kiertue pohjoisessa

Pari-kolme päivää vierähti pohjoisemmassa. Ensin olin torstaina puhekeikalla Oulussa. Esitelmä alkoi huonosti, kun etukäteen paikan päälle toimitettu Power Point -setti ei toiminut. Kaivoin sitten repusta kannettavan ja sieltä sen esitelmän. 200 ihmistä odotteli näiden järjestelyjen valmistumista.

Esitelmän jälkeen otettiin kuvia Opettaja-lehteen. Onneksi oli jo uudet silmälasit päässä.

Paluumatkalla lentokentältä ostin elämäni ensimmäisen Veikkaajan. Runsaiden ravivihjeiden sekä jääkiekkoa ja jalkapalloa käsittelevien juttujen ohella lehdessä oli Harri Kirvesniemen laaja haastattelu. Haastattelu taisi olla jopa historiallinen, sillä Hartsa ei ole juurikaan esiintynyt julkisuudessa hiihtoasioissa sitten ”Lahden tapahtumien” jälkeen.

Ihan mielenkiintoisen haastattelun pääkohdat olivat ulkomuistista kirjoittaen seuraavat:

  • Julkinen keskustelu Lahden MM-kisojen jälkeen on Kirvesniemen mielestä keskittynyt vääriin asioihin. Sitä ei haastattelussa mielestäni täsmennetty, että mihin sen sitten olisi pitänyt fokusoitua.
  • Väliaikalähdöt tulisi saada takaisin. Olen samaa mieltä siitä, että nykyiset kilpailumuodot hiihdossa eivät ole järin kiinnostavia.
  • Välineiden merkitys hiihdossa on valtava. ”Välineissä pitää olla 1-1.5 % päässä kärjestä”, muuten ei pärjää. Hartsa tinki aktiiviuralla kilpailuissa mieluummin verryttelystä kuin välineiden viilaamisesta viime hetkeen saakka.
  • Nykyhiihtäjien tulisi tehdä enemmän tehoharjoittelua. Samaa sanovat kaikki entiset huippu-urheilijat.
  • Suomen huippu-urheilu on huonossa jamassa. Valtava määrä lajeja kilpailee lahjakkuuksista. Nuorille on tarjolla lajeja, joissa on mahdollisuus menestyä ilman kovaa työtä.
  • Huippu-urheilun todellisuutta ei Suomessa ymmärretä.
  • Monissa yksilölajeissa menestys ja ennen kaikkea arvostus on vaikeampi saavuttaa kuin joukkuelajeissa.
  • Suomeen tulisi perustaa muutama suurseura, joihin kerättäisiin osaaminen ja resurssit.
  • Vuonna 1983 Kirvesniemi juoksi toisen harjoituksen päälle lenkkarit jalassa 5000 metrillä ajan, jolla nykypäivänä oltaisiin Kalevan kisoissa mitaleilla.
  • Hartsa on kiinnostunut valmennushommista.

Se muuten kannattaa myös muistaa, että Kirvesniemi oli hiukan yli 40 v kun hiihti vielä huipulla.

Lehdessä oli myös Minna Kaupin kolumni, mutta siinä ei juuri ollut uutta kotimaista suunnistusdiskurssia aktiivisesti seuraavan näkökulmasta.

Oulusta lentäessä kuulin lentokoneessa katkelman keskustelusta: ”…kun ei oo rahhaa ei oo varraa”. Siinä se on sanottu seitsemällä sanalla vastaus kysymykseen, jota sosiaalipolitiikan tutkijat ovat kymmeniä vuosia yrittäneet tutkia empiirisillä aineistoillaan. Eli ”kuka on köyhä?”.

Lentoyhtiön lehdestä luin Aino-Kaisa Saarisen haastattelun. Mieleen jäi se, että hänellä saattaa kilpailu- ja leirimatkoilla olla peräti 36 paria suksia mukana.

Sitten heti perään suuntasin Saariselälle. Tiukan muun ohjelman lisäksi ehdin kaksi kertaa hiihtämään.

Käytössä oli lainasukset (Peltoset), joissa oli melkoiset liisterijäämät pohjassa. Raavin niitä pois minkä sain, mutta luisto oli silti aivan olematon, kun sukset olivat vielä liian löysätkin. Alamäessä piti lykkiä menemään jotta pääsin eteenpäin. Hartsan em. haastattelu tuli mieleen, näillä suksilla ei olisi pärjännyt missään kisoissa.

Sivakoin silti 20 km Rumakurun reitillä. Sitä vaan en tiedä, miksi se kuru nyt niin ruma on.

Sitten toisena päivänä heti aamulla kurvasin kuuden jälkeen aamulla ladulle. Latuja ei oltu vielä edes ajeltu, baanalla oli pari senttiä lunta. Luistelin aluksi menemään ja kohta koneet jo ajoivat latua ja oli mahdollisuus siirtyä perinteiseen tyyliin. Muita hiihtäjiä ei ladulla näin aikaisin näkynyt, pelästynyt poro kerran säntäsi ladun poikki. 16 km mittariin tällä aamulenkillä.

Alkaa muuten kohta kokonaisuudessaan olla sellaiset 500 km hiihtokilometrejä kasassa. Ehkä vajaat 200 km vielä ehtii ennen Pirkan hiihtoa. Ihan hyvin on tullut harjoituskilometrejä. Ja mikä parasta, aikataulu on mahdollistanut myös pitkien lenkkien tekemisen.

Ensi viikon aikataulut ovat urheilun suhteen haastavat. Pitkä lenkki täytyy kenties hiihtää jonain myöhäisenä iltana-yönä