Karjaan Uran suoritus Halikkoviestissä 2010 hylättiin parinkin leimaukseen liittyneen virheen vuoksi. Kaikki joukkueen jäsenet pääsivät kuitenkin metsään ja bloginpitäjäkin ankkuriosuudelle yhteislähdöstä.
Alla käppyrä omasta suorituksesta ja selitykset alla.
Selitykset:
Lähtö-1: Pohdiskelin kovasti mistä kohdasta uskaltaisin tuikata ykköselle ja päätin ottaa varmimman vaihtoehdon eli ison jyrkänteen jälkeen. Siitä sitten suoraan ykköselle ja suoraan rastille.
1-2: Taas otin erittäin varman päälle. En uskaltanut lähteä tieltä suoraan kakkoselle, vaan juoksin kääntöpaikalle ja sieltä suunnalla (vähän väärällä suunnalla ks. gps) kohti kakkosta. Tämä oli paha rasti, koska mitään erityisen suurta luettavaa ei ollut. Siellä sitten pummasinkin jonkun aikaa ennenkuin lippu löytyi.
2-3: Taas vähän väärä suunta, ajattelin että kalliot ja isot jyrkänteet pysäyttävät ja sieltä sitten rastille. Hyvin löytyi kuitenkin.
3-4: Pientä epävarmuutta ja pieni koukero mutta ei isoa.
4-5: Sitten rastit 5-13 kaikki kuin telkkä pönttöön.
13-14: Ajauduin vähän oikealle, mutta sieltä sitten helposti rastille.
14-15: Suoraan rastille, helppo.
15-16: Tässä teki mieli käydä varmistamassa pellolla ja sieltä sitten varmasti rastille. Tietty tämä oli turha koukero.
16-17: Pellolle oli kylvetty jotain enkä tykittänyt siitä yli vaan kiersin kiltisti. Olin lukenut kilpailuohjeet huonosti, eli pellon olisi saanut ylittää. Tämä rasti oli aika haastava, olin tyytyväinen kun rasti löytyi ihan suoraan. Välillä oli paljon hakkuujätettä.
17-18: Tieltä polkua pitkin suolle, sitten ruokintapaikan kautta rastille.
18-19: Tarkasti suunnalla vihreässä suoraan rastille.
19-20-21-maali: Tielle vaan ja rasti sieltä, sitten viimeinen rasti ja liejussa maaliin.
Summasummarum: Olin erittäin tyytyväinen omaan suoritukseen. Kilometrivauhti oli 11.24 joka on nopein vauhti tämän vuoden kisoissa! Ilman kakkosen pummia olisi ollut noin 10 min/km. Radalla oli pari haastavaa rastia, loput helpompia. Rastit löytyivät ihan hyvin kakkosen haparointia lukuunottamatta. Niin se vaan tuntuu olevan joka kisassa, että alun 1-3 ensimmäistä rastia ovat pahoja ja sitten alkaa löytymään tuntumaa.
Tapahtuma oli hieno. Angelniemen Ankkureilla on kisajärjestelyt hyvin hanskassa, nettisivutkin suunnistusgenren parhaimmistoa.
Ja tässä muutamia kuvia:
