Olen muistaakseni noin vuodesta 1995 pitänyt erilaisia kotisivuja. Muutama vuosi sitten kotisivuharrastus muuttui blogin pitämiseksi. Tai itse asiassa blogien, sillä omia blogeja on tällä hetkellä kolme (Raaseporilainen keittiö, Rantaradan varrelta ja tämä blogi, joka on se vanhin). Lisäksi kirjoitan pariin työblogiin.
Erityisesti tämä suunnistuspainotteinen blogi on aika ajoin saanut jonkin verran huomiota. Muutaman kerran jonkin tavanomaista mielenkiintoisemman kirjoituksen linkki on löytänyt tiensä Pesupaikalle ja tätä kautta blogin kävijmäärät ovat nousseet. Mieleenpainuvaa on ollut myös se, kuinka eräät nimeltämainitsemattomat suunnistusgurut ovat kommentoineet kirjoituksia.
Mutta tämän viikon tiistaina blogi sai julkisuutta enemmän kuin koskaan. Yle Uutisten Suora linja -ohjelma halusi juttuunsa henkilön, joka bloggaa liikunta-asioista. Sattumalta valinta osui minuun ja annoin puhelinhaastattelun, jota kuvitettiin joillakin teemaan liittyvillä kuvilla.
Haastattelun teemana oli sosiaalinen media ja liikuntaharrastus. Minulla oli hetki aikaa valmistautua haastatteluun. Koska kaikkiin haastatteluihin pitää valmistautua, pohdiskelin läpi etukäteen muutamia ajatuksia toimittajalta saamieni vinkkien perusteella. Tein seuraavat muistiinpanot itselleni:
Mikä merkitys bloggaamisella/sosiaalisella medialla on liikuntaharrastuksessa?
• se antaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia nopeasti ja laajasti myös uusien ja ennalta tuntemattomien kanssa.
• sen avulla voi seurata kilpailuja ja lajin kehitystä.
• monessa lajissa analyysit tärkeitä. Suorituksen jälkeen pohditaan, mikä meni vikaan, miltä tuntui jne. Sosiaalinen media tarjoaa hyvät mahdollisuudet käydä läpi suorituksiin liittyvää draamaa.
• sosiaalinen media tarjoaa myös kanavan vertaistuelle, esimerkiksi urheiluvammojen hetkellä.
Miten some-aktiivisuus vaikuttaa lajin kiinnostavuuteen?
• vanhat yhteisöt ovat siirtyneet sosiaaliseen mediaan. Ennen urheilusuoritukset käytiin läpi saunassa, nyt somessa. Sosiaalisen median kanavat saattavat myös houkutella uusia jäseniä.
• some tuo uuden ulottuvuuden myös urheilutapahtumien seuraamiseen, jokainen voi selostaa tapahtumia sosiaalisessa mediassa ja osallistua vaikkapa jääkiekko-ottelun tapahtumiin samalla tavalla kuin viihdeohjelmien kohdalla.
Nykyään yhä useampi tavallinen tallaaja kertoo oman kuntansa liikuntamahdollisuuksista sosiaalisessa mediassa: miltä muutos tähän suuntaan vaikuttaa?
• Muutos on hyvä ja tervetullut. Tieto on liikkunut puskaradiossa ennenkin, nyt tieto vain liikkuu nopeammin ja laajemmin. Sosiaalisesta mediasta saa tiedon esimerkiksi kunnan latuverkoston tilanteesta tai urheilutapahtumista.
• kunnat ja urheiluseurat voisivat hyödyntää enemmänkin sosiaalista mediaa tapahtumien ja urheilulajien markkinoimiseen.
Miksi yksityishenkilöt haluavat jakaa liikuntaharrastusmahdollisuuksia somessa?
• monilla ihmisillä on tarve kertoa omaa tarinaansa ja kertoa harrastuksistaan on se harrastus sitten mikä tahansa, kuten ruoanlaitto tai kirjojen lukeminen. Kyse on itseilmaisusta, joka on tälle ajalle tyypillistä.
• urheilun suhteen tuntuu, että monet haluavat seurata myös muiden kuin huippu-urheilijoiden, eli vertaisten, harjoittelua ja elämää.
• kyse on myös oman lajin markkinoimisesta. Lähes kaikki urheilulajit pyrkivät harrastajamäärien lisäämiseen ja hankkimaan uusia ihmisiä lajin pariin. Moni harrastaja markkinoi mielellään omaa lajiaan.
Mikä käyttöarvo harrastajien kommentoinnilla: voiko twiittaamalla saada tiedon nopeammin kuin jotain ns. virallista reittiä?
• ehdottomasti voi. Sosiaalisen median valtti on nopeus ja autenttisuus. Urheilutapahtumien seuraamisessa “virallinen” ja epävirallinen viestintä sekoittuvat. Jonkin tiedon urheilutapahtumasta voi välittää ensimmäisenä toimittaja tai tavallinen kansalainen.
Osan näistä kommenteista sanoin haastattelussa. Sanoin muutakin esimerkiksi kansalaisten liikuntaharrastusten lisäämisestä . Pieni osa kommenteista päätyi sitten ohjelmaan.
Kokemus tästä jutusta oli todella myönteinen. Monella on sellainen olo, että haastattelun antaminen on vaikeaa ja jälkeenpäin tuntuu, että toimittaja painotti jutussa lopulta ihan vääriä asioita. Tästä kirjoittaa myös Mikael Pentikäinen kirjassaan Luottamus (julkaisen lähiaikoina arvioni tästä kirjasta tuolla toisessa blogissa). Itselläni ei tällaista tunnetta ole ollut pitkään aikaan. Tässäkin casessa toimittajat tekivät työnsä todella nopeasti ja ammattimaisesti.
Ohjelma tuli ulos tiistaina illalla. Olin itse lenkillä, enkä nähnyt sitä suorana. Tästä linkistä ohjelman näkee vielä Areenasta.
Oli aika hyvä tuuri kun blogiharrastus pääsi näin esille.