Suunnistuskausi on ohi. Kauden aikana suunnistin 40 kertaa ja yhteensä 255 km. Osallistuin 17 kansalliseen ja Jukolaan. Loppurankia ei tätä kirjoitettaessa ole vielä laskettu, mutta sijaluku on nyt 298. Viime vuonna sija oli 255, joten huonompaan suuntaan mentiin.
Kausi meni siis huonosti. Ongelmia oli karkeistaen kaksi. Ensinnäkin, juuri kauden alun kynnyksellä sääriluusta löytyi rasitusmurtuman esiaste ja pidin pari kuukautta juoksutaukoa. Sen seurauksena fyysinen kunto notkahti, eli en jaksanut juosta metsässä.
Toinen ongelma oli se, että suunnistus sujui huonosti. Tein useissa kisoissa samanlaisia karkeita virheitä kuin mitä tein pari vuotta sitten. Eli totaalisia eksymisiä, joissa aikaa kului vartin verran. Lisäksi kauteen mahtoi pari kisaa, jossa mistään ei tullut mitään. Kuvaavaa on se, että kauden kisoista keskeytin kolme ja kahdessa sain hylsyn.
Loppukaudesta fyysinen kunto alkoi olla parempi, mutta suunnistus ei sujunut sen paremmin. Seuraavassa komentit kisoittain:
– FinnSpring: eksyin kaksi kertaa, keskeytys
– Vappurastit, ykkönen hukassa, muuten ok.
– Ankkurirastit, monta rastia pahasti hukassa, mikään ei sujunut.
– Am keskimatka SUU, meni kohtalaisen hyvin, otin väärän leiman, hylätty.
– Suunto Games, 2 päivä, eksyin, keskeytin.
– Karjaa-Rastit, vedin ulos kartalta, raahustin maaliin.
– Varsinais-Suomen Rastipäivät, meni todella hyvin kunnes eksyin.
– Varsinais-Suomen Rastipäivät, ihan hyvä kunnes eksyin pitkällä välillä.
– Kankaanpää-rastit, mikään ei sujunut, keskeytin.
– Aluemestaruus, ykkösvälillä tein pitkän ketunlenkin, muuten hyvin.
– Lynx kansallinen, ehkä kauden paras veto, ykkösellä vain pientä pyörimistä.
– eGames, eksyin, otin hylsyn.
– SM-pitkä matka R2, karsinta, yksi kauden parhaista vedoista, pientä pyörimistä
– SM-pitkä matka R2, finaali, oli vaikeaa ja pari kertaa eksyin.
– SM-yö, finaali, eksyin valitettavasti.
– Oravatonni, olis ollut ihan helppoa, mutta eksyin pari kerta.
– Hissin syysjahti, ei varmaan yllätä, että eksyin.
Jukolan viesti meni ihan ok.
Haasteita on kaksi. Ensinnäkin liikkuminen metsässä ei ole hääviä. Pystyn parhaimmillaan liikkumaan metsässä H40 sarjan viimeisen kolmanneksen tahtiin. Eli käytännössä tämä tarkoittaa 10 minuutin puolin ja toisin olevaa vauhtia. Johtuu sekä fyysisestä kunnosta, että heikosta liikkumistaidosta metsässä. Tämän päälle tulee toinen ongelma, eli eksymiset. En osaa pysähtyä kriittisillä hetkillä vaan annan mennä… hukkaan. Ja seurauksena on usein iso virhe. Tämä johtuu keskittymisen puutteesta ja henkisestä laiskuudesta. Samaan konkurssiin voi vielä lisätä yhden pointin, eli hitaat reitinvalinnat. Tyypillistä on, että jämähdän hitaaseen risukkoon tms. ratamestarin ansaan.
Perheellä laajemmin ottaen meni ihan hyvin suunnistuksessa. Oltiin muutamissa kisoissa 4 hengen joukkueella, joka on iso juttu. Yksi pojista voitti sarjansa yksissä kansallisissa ja toisessa kisassa toinen poika ylsi kakkoseksi. Lisäksi tuli sijoituksia kymppisakkiin.
Ensi kausi on viimeinen H40 sarjassa. Pitää toivoa, että talvi menisi ilman loukkaantumisia. Tätä kautta parempi fyysinen kunto ja suunnistuksen skarppaaminen ovat ensi vuoden suuntaviivoja. Sitä ennen katseet voi suunnata Pirkan Hiihtoon.