Takana oikein hyvä suunnistusviikonloppu. Eli ohjelmassa oli yhden pojan kanssa Hiidenkiertäjien leiri Angelniemen Ankkurin majalla. Ohjelmassa oli ensin perjantai-iltana sprinttiä Halikon keskustassa ja sitten lauantaina harjoituksia Kokkilan todella hienoissa maastoissa. Itsellä jalka vihoitteli pahastikin, mutta se ei hirveästi menoa haitannut. Kaikissa harjoituksissa juoksin pojan perässä ja tuli siinä sitten vähän itsellekin tuntumaa maaston ja kartan yhteispeliin.
Suunnistuksellisen viikonlopun kruunasi Tiomila, jossa Hiidenkiertäjien ykkösjuokkue menestyi loistavasti. Nuorten ja naisten viestejä seurattiin leirillä ja miesten viestiä jaksoin seurata puoli yhteen yöllä.
Jalan kanssa pohdiskelen, että huilaisko sitä kolme kuukautta vai yrittäisikö keplotella kisoissa muutaman viikon välein. Kumpi mahtaisi olla järkevää? Itse asiassa kisojakaan ei kesällä ole hirveästi, elo-syyskuussa sitten taas enemmän. Sen nyt tietää, että 6 viikon juoksutauko ei jalkaa parantanut.
Ensi viikolla olisi Prismarastit ja siellä pitäisi ottaa kisakuvia.