Tästä jutusta on jo jonkin verran aikaan, mutta Isänpäivänä pelattiin isät vs. pojat-ottelu. Kuvassa gps:llä mitattu oma liikkuminen kentällä. Noin 6 km tuli liikuttua. Aika laajalla alueella liikuin (vrt. pelataan sitä omaa paikkaa), tosin pelasin monia eri paikkoja (kärki, keskikenttä, puolustaja ja jopa maalissa). Peli oli mukava ja runsasmaalinen, pojat voittivat muutamalla maalilla.
Tiistaina ehdin ja pystyin (ei ollut selkävaivaa tms.) pitkästä aikaa kansalaisopiston “miesten liikuntaan”. Kovat oli treenit siellä, mm. porrasjuoksua. Juoksin koululle ja takaisin, siinä tuli hyvät verryttelyt ja jäähdyttelyt. Ja paikat tuli vain vähän kipeiksi.
Torstaina juoksin viikon vauhtikestävyysharjoituksen. Ohjelmassa oli ns. TV kova. Ei oikein kulkenut ja meni vähän väkisin vääntämiseksi. No, sitten luin uudesta Juoksijasta Janne Salmen artikkelin kuntopiiristä jossa mm. todettiin, että kuntopiiristä “toipuminen” voi kestää yli 48 h. Eli vedin väärään paikkaan tuon harjoituksen, en ollut palautunut. Mutta tällaisia kompromisseja joutuu tekemään kun aikaa on vain vähän.
Perjantaina kävin päiväseltään Seinäjoella, johon blogin otsikko viittaa. Kaksi reissua olen tehnyt tänä vuonna sinne junalla. 6 h junassa on aika pitkä aika varsinkin kun sitä istumista on muutenkin joka päivä 2 h. Eli lentämällä sitten. Siellä sitten kuuntelin päivän Etelä-Pohjanmaan kuntien edustajien esitelmiä, joissa oli erittäin paljon järkeä. Sitten oma esitelmä päivän päätteeksi ja kotiin.
Lentokentällä lapset pelasivat Angry Birdsiä ja johtajat puhuivat siitä: “pelasin yhdellä junamatkalla, enkä jäänyt koukkuun”.
Matkalla lentokentälle kuulin radiosta Nightwishin uuden singlen “Storytime”. Ei välttämättä vakuuttanut, mutta ei sanota vielä lopullista sanaa, koko levy julkaistaan ensi viikolla, jolloin tähän asiaan on pakko palata.
Eilen normaalit uimahallireissut Tammisaareen.
Tänää sitten viikon urheilullinen toinen kohokohta, eli pitkä juoksulenkki. Nilkat ovat viime aikoina olleet hivenen paremmassa kunnossa ja ajatteli koittaa miltä tuntuu juosta vähän pidempään. Juoksin Backgrändissä 26 km, reitti tässä. Koko ajan satoi rankasti vettä, vaatteet aivan läpimärät. Camelbak oli selässä, sieltä otin juomaa ja oli siellä yksi energiageelikin. Oikein hyvin kulki ja hienot fiilikset kun jaksoi juosta. Ihan ok kunto on, eli tällaista vauhtia pystyy jolkottelemaan sipsi-tankkauksella varmaan kokonaisenkin maratonin.
Ensi viikonloppuna olisi varmaan ohjelmassa Paimion putki taas kun ajelen siitä ohi.
Lumi tulee myöhään, se merkitsee sitä, että Pirkan hiihdossa on varmaan aika vähän kilsoja alla. Kunto on kyllä kohillaan, mutta ylävartaloon pitäisi saada vähän voimaa ennen Pirkkaa.