Miten löytää aikaa treeniin?

Takana uinti Tampereen uintikeskuksessa työmatkan yhteydessä.

Olen harrastanut erilaista kestävyysurheilua lähes koko ikäni. Kilometrejä ja tunteja on takana kohtalaisen paljon. Strava on tilastoinut liikkumistani vuodesta 2017 ja tässä ajassa tähän päivään mennessä juoksua on tullut 8000 km, pyöräilyä 37 000 km ja uintia 850 km.

Olen osallistunut hienoihin urheilutapahtumiin, kuten yli kymmeneen maratoniin, Pirkan hiihtoon, Vasaloppettiin, Jukolanviestiin ja viiteen täyden matkan triathlonkisaan. Tärkeitä elementtejä harrastuksessani ovat olleet paitsi puhdas halu liikkua ja harrastaa, elämyksellisyys tapahtumien kautta.

Olen pitkään treenannut tyylillä, jossa harjoitellaan mitä harjoitellaan sen mukaan, mitä muuhun viikko-ohjelmaan mahtuu. Viime vuoden lopulla aloitin uudenlaisen vaiheen, kun aloin harjoittelemaan valmentajan ohjauksessa. Tämä on tarkoittanut myös viikko-ohjelmia treenin suhteen.

Työssä käyvällä ihmisellä ohjelman mukaan treenaaminen tarkoittaa ainakin kahden viikko-ohjelman yhteensovittamista. Lisäksi on muuta elämää. Kuten Joe Friel toteaa kirjassaan The Triathletes Training Bible (Velo Press 2016):

Most of your day is undoubtedly spent focused on stuff other than swimming, biking and running such as your family, friends, home and career. All of these and more have to be balanced along with training (mts. 13).

Mitä on tapahtunut valmentajan ohjauksessa?

  • Harjoittelu on monipuolistunut. Aikaisemmin omaan tahtiin treenatessa tuli junnattua samoja harjoituksia viikosta toiseen. Myöskin harjoittelun jaksotus oli hukassa. Kaikissa triathlonin lajeissa ja voimaharjoittelussa on tullut paljon uusia harjoitteita, joilla kaikilla on tarkoitus.
  • Harjoittelu on lisääntynyt. Viikkoon on tullut lisää harjoituksia. Kun ennen tuli yli 10 tunnin harjoitusviikkoja tuli lähinnä sulaan aikaan pitkien pyörälenkkien kautta, viikkotunnit menevät useinkin yli 10 tunnin jo syksyllä ja talvella.
  • Harjoittelu tehoaa. Tästä kertovat testit ja subjektiiviset tuntemukset suorituksissa.

Näyttää siis siltä, että ohjelmoitu harjoittelu on kovasti hyödyllistä! Mitä tämä sitten tarkoittaa muun elämän rytmittämisen kannalta?

Kun viikkotunteja on enemmän ja päivittäisiä harjoituksia saattaa myös viikolla olla kaksi, joutuu viikkosuunnitelmaa miettimään ihan eri tavalla kuin omaan tahtiin treenatessa.

Omalla kohdallani yhteensovittamiseen vaikuttavia plussia ovat seuraavat:

  • Lapset ovat kasvaneet. Ei ole enää samanlaista ruljanssia kuskaamisesta treeneihin ym. kuin takavuosina.
  • Työpaikallani on joustava hybridityön malli, joka mahdollistaa etätyön. Työpaikalla on myös kuntosali.
  • Lähiyhteisö tukee urheiluharrastusta.
  • Raaseporissa on hienot mahdollisuudet liikkua, Karjaalla kuntosali Alexia Fitness Club ja ruuhkaton uimahalli Tammisaaressa, rauhalliset pyörätiet, hyvät hiihto-olosuhteet.

Haasteita ajan suhteen ovat:

  • Viikkokalenteri on kohtalaisen täynnä.
  • Työmatka toimistolle on pitkä, eli aikaa kuluu tunti suuntaansa.
  • On myös jonkin verran työmatkoja ja iltatilaisuuksia.
  • Tähän vuodenaikaan haasteena on myös talven tuoma liukkaus, pimeys ja kylmyys.

Miten sitten näillä pelimerkeillä onnistun löytämään treeniaikaa?

  • Priorisointi. Jos oikeasti haluaa treenata, on aika vähän asioita, jotka ovat tärkeämpiä kuin treenaaminen. Esimerkiksi television katsominen on aivan turhaa. En katso uutisia tai ajankohtaisohjelmia ja katson elokuvia ja sarjoja vain viikonloppuisin.
  • Joustavuuden hyödyntäminen. Jos aikataulu sallii, treenaan aamulla, lounasaikaan tai illalla. Viikonloppuisin on enemmän aikaa ja etäpäivät tuovat pari lisätuntia päivään.
  • Jos olen työmatkalla, käyn treenaamassa, esimerkiksi uimassa, kuten tällä viikolla Tampereella.

Aina treeniä ei pysty sovittamaan päiväohjelmaan. Valmentajan ohjaus näissä tilanteissa on: kevennetään, lyhennetään ja vasta viimeiseksi jätetään treeni kokonaan välistä. Tässä ohjeessa on paljon merkityksiä ja kannattaa pysähtyä miettimään sitä ihan kunnolla.

Tässä olen pohtinut treeniasioita omasta näkökulmastani. Tilanne ajankäytön ja puitteiden osalta on kaikilla erilainen. Uskon kuitenkin vahvasti, että vaikka liikuntaharrastuksen tavoite olisi toisenlainen ja määrät erilaisia, edellä olevat ajatukset ovat olennaisia asian kannalta. Useimmiten on mahdollista löytää liikuntaharrastukselle aikaa, mutta eri elämänvaiheissa sitä on toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän. Muistan senkin ajan, kun tein omia harjoituksia lasten jalkapalloharjoitusten aikaan.

Mitä ehdottomasti suosittelen, on valmennuksen hankkiminen muodossa tai toisessa. Saa ohjausta ja uusia virikkeitä ja sitä kautta motivaatiota.

Yllä olevalla omakohtaisella pohdinnalla on myös laajempia merkityksiä. Suomalaisten olisi tunnetusti tarpeen liikkua enemmän. Asiaan vaikuttaa oma motivaatio, lähiyhteisö ja elämäntilanne, työpaikan toimintatavat sekä yhteiskunnan infrastuktuuri. Näillä tekijöillä on merkitystä siinä, miten Suomi saadaan liikkeelle.

Liikunnan vuosi 2023

omakuva

Kaitaisten sillalla Taivassalossa. 

On aika vetää yhteen vuoden 2023 liikuntaharrastukset määrällisesti ja laadullisesti. Kuvio 1 osoittaa, että liikunnan määrä kokonaisuudessaan oli vuonna 2023 karkeasti samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. Vuoden 2021 tuntimäärä muodostaa jonkinlaisen anomalian johtuen erityisen intensiivisestä gravel-kaudesta syksyllä.

Kuvio 1. Liikuntaan käytetyt tunnit vuosina 2018-2023. 

Kilometrit2023saakka

Taulukosta 1 näkyy kiintoisasti, että vuonna 2023 on tullut juoksua huomattavasti enemmän kuin parina viime vuonna. Myös uintituntien määrä on korkealla tasolla.

Taulukko 1. Tuntimäärät lajeittain 2018-2023.

2018 2019 2020 2021 2022 2023
Pyöräilyä 129 169 138 295 233 218
Maastopyöräilyä 64 37 134 56 72
Juoksua 79 85 84 62 50 118
Uintia 56 43 19 23 34 47
Kuntosalia 55 34 30 32 50 41

Kilometrien tarkastelu taulukossa 2 täydentää kuvaa. Pyöräilykilometrejä tuli pyöristäen 5300, juoksua 1040 ja uintiakin 122 kilometriä. Juoksukilometrit ovat koko tarkasteluajanjakson korkeimmat!

Taulukko 2. Kilometrimäärät lajeittain 2018-2023.

2018 2019 2020 2021 2022 2023
Pyöräilyä 3244 4120 3221 6693 5156 5297
Maastopyöräilyä 1187 697 2429 1001 131
Juoksua 748 803 780 569 595 1040
Uintia 156 120 50 57 82 122

Vuoteen mahtui myös suunnistusta. Kävin kevään kisoissa ja hienoa oli myös se, että ehdin loman aikana Karjaan Uran mainioille maanantairasteille. Suunnistuskausi päättyi pyhäinpäivänä Sipoon Raatojuoksuun.

Triathlonkisoja oli kaksi. Osallistuin ensimmäistä kertaa Challenge Turku kisaan (puolimatka). Kisa oli mukava, uinti oli Aurajoessa ja pyöräily nopealla reitillä moottoritiellä. Juoksureitti kulki joen rantoja ja kierrettiin myös Turun linna.

Turku

Pääkisa oli sitten Almeressa Amsterdamin naapurissa. Kisaa leimasi todella kuuma keli. Uinti meni hyvin, pyöräilyssä tuli pieni energivaje, josta kuitenkin palauduin. Juoksussa meno hieman hyytyi kuumassa kelissä. Kaiken kaikkiaan hieno tapahtuma (kisaraportti).

maalissa

Uutena kokeiluna oli Falling Leaves gravel-tapahtuma Lahden seudulla. Keli oli todella märkä ja kura lensi lähes koko 144 kilometrin matkan ajan. Tapahtuma oli vähän rennompi verrattuna triathlonkisojen sekuntipeliin, pysähdyttiin muun muassa syömään pullaa ja makkaraakin. Ajoin mukavassa porukassa koko matkan. Kisaraportti täällä.

maalissa

Yhtenä isona asiana viime vuodelta oli se, että aloitin syksyllä harjoittelemaan valmentajan ohjauksessa. Treeneihin tuli heti monipuolisuutta ja myös määrää ja motivaatiota lisää. Odotus on, että ensi kaudella ollaan kisoissa hieman viime vuotta vahvempana.

Mitkä sitten ovat suunnitelmat tälle vuodelle?

Pääkisa on Portugalissa Cascaisissa lokakuussa järjestettävä täysmatkan triahlonkisa. Tätä ennen kisataan triathlonia puolimatkan kisojen merkeissä Lahdessa ja Turussa.

Syksyllä on taas Falling Leaves gravel-kisa ja ehkä myös toukokuussa Espoossa.

Suunnistusta on myös tarkoitus harrastaa sillä tavoin kun mahtuu ohjelmaan.

Peukut pystyyn, että korona tms. ei iske ainakaan pahimmalla mahdollisella aikataululla sekoittaen mainittuja suunnitelmia.

Falling Leaves Lahti 2023

Falling Leaves Lahti on osa Nordic Gravel Series-sarjaa. Tapahtuma järjestettiin 23.9.2023 kilpailukeskuksen ollessa Pajulahden urheiluopistolla Nastolassa. Kyseessä oli ensimmäinen gravel-tapahtuma, johon osallistuin. Olin ilmoittutunut ns. pitkälle matkalle, joka tänä vuonna oli 144 kilometriä pitkä.

Ennakkovalmisteluihin kuului reitin lataaminen Komoot-palvelusta ajotietokoneeseen. Pienen säätämisen jälkeen tämä onnistui helposti.

Menin paikalle jo perjantaina ja yövyin Pajulahden tiloissa. Testasin hieman pyörää lähimaastoissa, kaikki oli kunnossa. Hain numerolapun pyörään.

tsekki

Kisapäivän sääennuste oli jo pidemmän aikaa ollut sadetta lupaava. Välillä ennuste parani ja vielä aamulla keli tuntui kohtuulliselta.

Lähtö oli kello 9.30. Aluksi ajettiin auton perässä, kunnes saavuttiin hiekkatien alkuun. Siitä sitten kiihdytettiin matkanopeuteen. Porukkaa oli ihan kohtalaisesti ympärillä. Nopeasti löytyi ryhmä, jossa vauhti tyydytti kaikkia osapuolia. Tiiviisti ajettiin, peesaushan on sallittua, toisin kuin triahlonissa.

Tunnelma oli aika rento, porukka jutusteli keskenään ja osa sääti lennosta varusteita vähentäen sadetakkeja. Kännyköillä otettiin selfietä ja videota. Itse olin jättänyt kännykän pois.

Reitti oli heti alusta saakka vaihteleva, oli erittäin nopeaa pohjaa, vähän kapeampaa tietä ja lyhyitä nousuja. Isohko porukka pysyi tiiviisti kasassa.

Saavuttiin ensimmäiselle huoltopisteelle. Kun triathlonissa napataan juomapullo tai syötävä lennosta, nyt pysähdyttiin ja noustiin pois pyöriltä syömään pullaa, makeisia ja suolakeksejä sekä täydentämään juomapulloja. Kärjessä ajavat eivät luonnollisestikaan huoltopisteillä pysähtele.

Itse olin varautunut vielä kohtalaisella määrällä geelejä ja vauhtikarkkeja. Napsin niitä puolen tunnin välein.

Olin hieman malttamaton ensimmäisellä huoltopisteellä ja lähdin yksin ajamaan eteenpäin. Jonkun kilometrin päästä joukko kuitenkin saavutti minut ja liityin seuraan.

Huoltopisteitä oli yhteensä kolme ja viimeisellä oli tarjolla peräti hotdogeja ja oli myös elävää musiikkia. Bändi soitti Juicen biisejä.

Sade sävytti vahvasti tapahtumaa. Välillä satoi kovaakin ja välillä tihutti vähemmän. Kura lensi ja tie muuttui yhdessä vaiheessa melko pehmeäksi ja siten raskaaksi ajaa. Haettiin kovempaa uraa. Onneksi oli kuitenkin kohtalaisen lämmintä. Itsekin ajoin kesävarusteissa, eli lyhyissä housuissa ja paidassa. Kurasta johtuen tapahtui kuitenkin seuraavaa:

  • lasit menivät niin likaisiksi, että niiden läpi ei enää nähnyt ja ne piti riisua
  • etuvaihtaja lakkasi toimimasta
  • Garmin lopetti sykkeen mittaamisen, kun kellon ja ranteen väliin meni kuraa

Porukka pieneni, kun matka eteni. Viimeiset kymmenet kilometrit ajoin kolmen hengen porukassa ja vaihtelimme hieman vetovuoroja.

Jonkin verran näkyi epäonnisia, joilla rengas oli mennyt rikki tai tullut muuta teknistä epäonnea. Kerran näin jonkun kaatuneen ja myöhemmin kuulin haaverista. Apu oli paikalla, joten jatkoimme eteenpäin.

Sadan kilometrin jälkeen mäet alkoivat tuntua raskailta. Nousua oli reitillä sentään noin 1600 m.

Lopussa reitti oli taas fyysisesti hieman helpompi, pujoteltiin liikunta-alueiden läpi kohti Pajulahtea.

Maalissa kello osoitti, että matkaan oli käytetty aikaa hieman yli 6 tuntia. Ihan hyvävoimaisena tulin maaliin, vaikka matka toki hieman painoikin.

Maaliin tulon jälkeen oli hienosti tarjolla rantasauna. Saunassa kertailtiin olosuhteita ja tapahtumia. Lyhyemmän matkan menneet suunnittelivat ensi vuonna menevänsä pitkän matkan.

reitti

maalissa

kura

pyörä

lasit

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli tosi hieno ja varmasti ensi kaudella tulee osallistuttua johonkin samantyyppiseen gravel-tapahtumaan muiden urheilutapahtumien ohella!

Falling Leaves Lahti 2023

Nordic Gravel Series

 

Challenge Almere-Amsterdam 2023-kisaraportti

Lähtökohtana kisaan oli se, että lähdin hakemaan mitalia viidenneltä täysmatkalta (aikaisemmat kisat: Tallinna, Kööpenhamina ja Tahko kaksi kertaa). Taustalla oli suhteellisen hyvä harjoituskausi, tämän vuoden puolella seuraavat harjoitusmäärät:

  • Pyöräilyä 3740 km (152 h)
  • Juoksua 685 km (78 h)
  • Uintia 63 km (25 h)
  • Kuntosalia 31 h

Yhteensä 310 tuntia treeniä tammikuusta kisapäivään. Harjoituskausi sujui ilman suurempia haavereita. Vuoden 2023 aikana yksi aikaisempi kisa, eli Challenge Turku-puolimatka.

Matka kisapaikalle ja majoitus

Kriteerinä kisalle oli hyvä logistiikka. Tässä mielessä Challenge Almere Amsterdamin valinta osoittautui hyväksi, sillä lento Helsinki-Amsterdam on lyhyt ja Finnair toi pyörälaukun hyvin perille. Schipholissa kaikki sujui niinikään hyvin, pyörälaukku tuli matkalaukun kanssa viereiselle hihnalle.

Lentokentältä on helppo siirtyä Almereen junalla, jonne pääsee lähimaksulla, kuten kaikkiin muihinkin joukkoliikennevälineisiin. Menimme usein pysähtyvään lähiliikennejunaan, takaisintullessa valitsimme IC-junan, joka suoritti matkan noin puolessa tunnissa.

Almeressa majoitus oli Best Western hotellissa, joka on ihan aseman vieressä ja josta on noin puoli kilometriä kilpailukeskukseen. Optimaalinen paikka siis ja kaikki siirtymiset kilpailuihin liittyen sujuivat kävellen/pyörällä.

matkalaukut

Onnellisesti hotellin edustalla kisavarusteiden kanssa.

Kisan alla 

Pyörää aamulla kasatessa jännitystä aiheutti se, että eturengas oli kuljetuksen aikana tyhjentynyt mystisesti. Pyörässä oli huollossa laitettu uudet sisä- ja ulkokumit, eikä ajoa ollut testilenkkiä enempää. Pumppasin renkaan täyteen ja jäin odottelemaan tilanteen kehittymistä.

Ilmoittautuminen avautui kello 11.30, mutta kauniisti pyytämällä henkilökunta antoi kisakamat jo tuntia ennen.

Viimeistään tässä vaiheessa valkeni, että kisapäivästä oli tulossa todella kuuma. Lämpötilaennuste oli +30 astetta ja “feels like” taisi vielä olla asteen pari yli.

loppusuorat

kaari

paita

Challenge-kisoissa oheistuotteiden määrä on pienempi kuin Ironmanissa. 

Ilmoittautumisen jälkeen lähdimme turistin roolissa Amsterdamiin. Oli kuuma päivä ja yritin vältellä turhaa kävelyä ja auringossa hikoilua. Aika hyvin se onnistuikin.

Hotellille tullessa pyörän rengas oli selvästi tyhjentynyt. Päätin lähteä vaihtopuuhiin, eli vaihdoin sisäkumin eteen ja ruuvasin uuden venttiilinjatkeen paikalleen. Testailin vanhaa kumia ja hotellin lavuaarissa venttiilinjatke pulputti kuplia iloisesti. Vuotoa ei saanut tyrehdytettyä kiristämällä, joten laitoin venttiilinjatkeen suosiolla roskiin. Olisikohan se saanut vähän kolhua kuljetuksessa kuitenkin?

pyörähotelli

Toinen varusteisiin liittyvä takaisku oli se, että juuri geelipulloksi ostamani Eliten aeropullo osoittautui täydeksi sudeksi roiskien geelit hotellihuoneen lattialle. Päätin, että ostan uuden pullotelineen exposta pyörää viedessäni ja laitan siihen kisassa toisen pullon ensimmäisellä juottoasemalla.

Pahaksi onneksi exposta pullotelineet olivat loppuneet. Paikallinen järjestäjien edustaja vinkkasi kuitenkin lähistöllä olevan pyöräliikkeen, joka oli kuitenkin mennyt juuri kiinni. Koputtelin kuitenkin ovella niin, että pääsin takaovesta sisään ja sain uuden telineen. He vielä ystävällisesti ruuvasivat sen paikalleen.

Vein pyörän vaihtopaikalle, jossa järjestelyt olivat todella hyvät, varustepusseille oli mm. iso teltta ja pyörätelineessä numeroiden lisäksi nimikoidut paikat.

Sitten olikin järjestelyt tehty ja iltapalan aika.

Kisapäivä 

Kello soitti 5.15. Huoneessa keitetyn aamupuuron, banaanin, veden, mehun ja energiakarkkien jälkeen lähdi kävelemään vaihtopaikalle tarkistamaan pyörää ja varustepusseja. Aamu oli vielä pimeä ja sumuinen. Pyörässä oli ilmaa renkaissa ja kaikki näytti olevan kunnossa.
pyörät

Uinti 

uinti

Tunnelma tiivistyi uintipaikalla. Odottelua, märkäpuvun pukeminen ja sitten kohti starttia. Edessä oli kaksi kierrosta Weerwater-järvessä.

Lähtö oli ryhmälähtö niin, että ryhmä kerrallaan mentiin veteen lähtöviivalle, josta lähdettiin lähtömerkistä uimaan.

Yli 45-vuotiaiden lähdössä oli aika paljon porukkaa, en ole vähään aikaan uinut niin isossa ryhmässä. Ruuhkaa ei kuitenkaan ollut haitaksi asti. Jonkin verran oli siksakkia uineita kilpailijoita, joiden kanssa tuli kosketuksia. Poijuillakaan ei ollut suuren suurta ruuhkaa. Vesi oli lämmintä, yli 20 asteista. Uinti oli helppoa, sillä rakennuksista, sähkölinjasta yms. sai hyvin otettua suuntaa.

En ole tänä vuonna harjoitellut uintia kovinkaan paljoa. Tähän nähden uintisuoritus oli oikein hyvä. Rento ja tasainen suoritus. Ei kramppeja. Nousin hyvävoimaisena vedestä. Otin vaihdon rauhallisesti.

Pyöräily 

pyörä

Lähdettiin ensin ajamaan pois kaupungista pyörätietä pitkin. Ensin kaupunkialueella ja sitten metsikössä, jonka jälkeen päästiin isommalle tielle. Pyöräreitti oli tasainen, mentiin luotisuoria teitä pitkin kunnes tehtiin tiukka käännös ja aukeni uusi suora. Vähän oli nupulakiveäkin. Pohjoisessa ajettiin pitkä suora merenrantaa pitkin.

Ensimmäinen kierros meni yli 30 km/h keskinopeutta ja olo tuntui vahvalta. Energiataso kuitenkin laski ja niin myös vauhti, toisella kierroksella sai pinnistellä, että nopeus pysyi kolmessakympissä.

Pyöräilyssä sattuu ja tapahtuu. Tuomareita näkyi suorilla runsaasti. He jäivät tarkkailemaan ryhmiä niiden taakse ja antoivat varoituksia. Kerran tuomari näytti minulle peukkua, kun pidin hyvää etäisyyttä edellä ajaneeseen.

Kierroksen loppua lähestyttäessä tien laidassa oli kuoppia. Näin kun edellä ajanut pyöräilijä ajoi kuoppaan ja kaatui kovassa nopeudessa. Tuomari oli juuri kohdalla ja pysähtyi auttamaan.

Pyöräilyreitti oli hyvin tasainen, eikä tuultakaan ollut. Maisemat olivat merenrantaa ja maalaismaisemia peltojen keskellä.

Toinen kierros oli väsyneempi, vaikka energiataso hieman lopussa taas paranikin. Eväänä oli geeliä pullossa ja lisäksi Noshtin energiakarkkeja. Järjestäjiltä otin banaania, uusia urheilujuomapulloja ja vettä. Makeat eväät alkoivat etomaan pyöräilyn lopussa.

Pyöräily meni kohtalaisesti, hieman yli 29 km/h keskinopeudella.

Juoksu 

juoksu

Kun lähdin juoksuun, vaihtopaikalla soi Sandstorm. Juoksu lähti hyvin käyntiin ja viitisen ensimmäistä kilometriä oli melko vahvaa. Sitten loppuivat voimat ja piti ottaa kävelyä välillä.

Otin jokaisella huoltopisteellä pari mukia cokista ja lisäksi vettä. Vähän myöhemmin lisäsin vielä settiin salmiakkipastillit. Voimat alkoivat palata ja vauhti jopa parani loppua kohden viimeisen kierroksen ollessa nopein.

Juoksuosuus oli kohtalaisen tasainen, vaikka jonkin verran oli siltoja ja sitä kautta korkeuseroa ja myös tiukkoja mutkia. Erilaisia kannustuspisteitä oli runsaasti, musiikkia ja laulua. Kilpailukeskuksen ohituksessa yleisöä oli todella paljon ja tunnelma hyvä. Suomalaisia oli kisassa vain muutama ja heidän kanssaan vähän vaihdeltiin kuulumisia juoksun aikana kun nähtiin.

Energiatason ollessa alhainen, juoksu meni taisteluksi. Keskeyttäneitä oli todella paljon, olivathan olosuhteet ankarat. Pääsin kuitenkin maaliin ja sain mitalin kaulaan. Viimeisellä kierroksella juoksu oli jo ihan hyvää.

maalissa

Lopuksi

Kaiken kaikkiaan viides täysmatka tuli suoritettua kuumuudessa ja energiatason kanssa kamppaillessa. Tiivistäen vielä Almeren kisa osallistumisen näkökulmasta:

  • logistisesti helppo Suomesta
  • tasaiset reitit
  • hyvät järjestelyt
  • majoituksen voi järjestää läheltä kisapaikkaa
  • turismia voi harrastaa kisareissun yhteydessä Amsterdamissa

Pyöräilyssä kannattaa olla tarkkana, ettei ajan kierroksen lopussa liian reunassa jossa niitä kuoppia.

Eli kaikin tavoin suositeltava kisa!

Itsellä kilpailukausi jatkuu rennommissa merkeissä, eli parin viikon päästä olisi Falling Leaves gravel-kisa Lahdessa ja muuten voi liikkua ihan vapaasti oman mielen mukaan. Ensi kaudella sitten taas joku täysmatka tai toisena vaihtoehtona Åressa järjestettävä Swedeman extremekisa.

Liikunnan vuosi 2022

virkkala

Vuosi on vaihtunut ja on aika perinteisellä tavalla vetää yhteen viime vuosi liikunnan harrastamisen näkökulmasta. Kokonaismäärä tunteina ilmenee kuviosta 1. Määrä oli yhteensä 461 tuntia, hiukan laski viime vuoden huippulukemista, mutta oli ihan hyvällä tasolla verrattuna vuosiin 2018-2020.

Kuvio 1. Liikunnan kokonaismäärä tunteina 2018-2022. 

tunnit_2018_2022l

Tarkemmat lajikohtaiset kilometri- ja tuntimäärät ilmenevät taulukoista 1 ja 2. Lukemat paljastavat, että kokonaistuntimäärän taustalla on erityisesti pyöräilyn määrän väheneminen. Kilometrejä tuli vuoden aikana vain hieman yli 5000 ja maastopyöräily jäi tosi minimaaliseksi. Juoksua oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna ja ilahduttavasti myös salia ja uintia. Kävelyä tuli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Taulukko 1. Kilometrimäärät lajeittain 2018-2022.

2018 2019 2020 2021 2022
Pyöräilyä 3244 4120 3221 6693 5156
Maastopyöräilyä 1187 697 2429 1001 131
Juoksua 748 803 780 569 595
Uintia 156 120 50 57 82
Kävelyä 204 218 140

Taulukko 2. Tuntimäärät lajeittain 2018-2022.

2018 2019 2020 2021 2022
Pyöräilyä 129 169 138 295 233
Maastopyöräilyä 64 37 134 56 72
Juoksua 79 85 84 62 50
Uintia 56 43 19 23 34
Kuntosalia 55 34 30 32 50
Kävelyä 43 45 30

Entä sitten kvalitatiivisempi arvio vuodesta? Seuraavassa merkittävimmät huomiot.

Ensinnäkin oli hienoa, että suunnistusharrastus jatkui monen vuoden tauon jälkeen. Kävin Paimiossa kauden avauksessa, Tuusulassa Vappurasteilla, Salmen ulkoilualueella Helsinki Gamesissa ja HPV:n kisoissa, sekä Varsinais-Suomessa Oravatonnissa Mynämäellä ja V-S Rastipäivillä Lokalahdella, Karjaa-rasteilla Fagervikissa ja E-Gamesissa Nuuksiossa. Yhteensä siis kahdeksan kisaa, jotka kaikki kohtalaisen matkan päässä kotoa, eli ei mitään pitkiä kisareissuja. Kisat menivät vaihtelevasti, helpot radat olivat helppoja ja vaikeat vaikeita. Rankkaa se on metsässä juokseminen.

Toinen merkittävä juttu oli keväällä sairastettu korona, joka itsessään oli lievä, mutta vei kyllä kunnon alas. Seurasin tarkasti ohjeistusta liikunnan pariin palaamisen suhteen ja treenistä tuli taukoa ja sitä piti myös keventää. Pohjilta oli sitten vaikea rakentaa huippukuntoa elokuun kisaan, eli Ironman täysmatkaan Tahkolla. Suoritus tuli tehtyä, mutta aikaa meni paljon ja olin hidas. Mutta, mikä tärkeintä, neljäs täysmatka tuli suoritettua.

finish1

Kolmas merkittävä juttu oli uusi näkökulma pyöräilyyn, eli tile hunting. Siinä ideana on “metsästää tiiliä”, eli ruutuja kartalta. Tavoitteena on gps:n avulla maalata karttaa niin, että karttaan syntyy mahdollisimman suuri neliö (square) tai klusteri (cluster), joka siis on yhtenäinen väritetty alue. Niinpä ajelin aika paljon erityisesti syksyn ajoista uusilla alueilla ja pyrin näin laajentamaan kattamaani aluetta. Kartasta näkyy, että Karjaan alue on kohtalaisen hyvin peitetty ja laajemmaltikin. Mitä keltaisempaa väriä kartassa on, sen enemmän ruudussa olen käynyt. Tiilien metsästys oli todella hauskaa ja monipuolisti reittejä. Erityisesti rannikolla etelässä on hienoja paikkoja, toisinaan matka katkesi private-kyltteihin. Ruskan aika oli hienoa pyöräilyaikaa. Tästä jatkuu sitten keväällä!

Kuvio 2. Ruutukaappaus Veloviewer-palvelusta.

tilehunting

kielletty

ruskaa

Neljäntena asiana voisi mainita uuden lajin, eli crossfitin. Eli viime vuonna aloin käymään ohjatuissa crossfit-treeneissä paikallisella salilla. Hyviä treenejä ja ennenkaikkea olen saanut monipuolistettua salilla tehtävää harjoittelua. Eli omatoimiseenkin treeniin on tullut uusia liikkeitä.

Vammojen näkökulmasta oli positiivinen vuosi, hiukan jalkavaivoja tuli kun juoksin pikkaisen liikaa kesällä. Mitään sairastelua ei ollut koronan lisäksi.

Kaiken kaikkiaan hyvä vuosi siis.

Mitkä ovat näkymät vuoteen 2023?

Suunnistus varmasti jatkuu samalla tavalla kuin tänäkin vuonna. Lähikisoissa olisi tarkoitus käydä aktiivisesti.

Monipuolinen triathlon-treeni jatkuu, koska olen ilmoittautunut syyskuussa Almeressa, Amsterdamin naapurissa järjestettävään täysmatkan kisaan. Tahkon jälkeen mietin, että pitäisikö välivuotta, mutta kyllä se kisakuume sieltä nousi.  Kyseessä on vanha eurooppalainen klassikkokisa nopealla reitillä. Toinen kisa olisi tätä ennen Turussa järjestettävä puolimatka, joka on tähän mennessä jäänyt aina väliin. Täytyy pitää peukkuja, että ei tulisi koronaa tai muuta isompaa sairastelua ennen kisaa.

Syksymmällä erityisesti varmaan gravel-kaudella tulee erityisesti näitä tiiliä kerättyä.