Treenaa tehokkaasti – teknologia apuna kestävyysharjoittelussa

treenaa-tehokkaastiMonet treenaamista käsittelevät kirjat on tarkoitettu aloittelijoille tai lajeihin tutustujille. Tällöin ne eivät juurikaan tarjoa hieman pidemmälle edistyneille harrastajille uusia näkökulmia.  Toisaalta muistan joskus yrittäneeni lukea valmennuskirjaa, jonka ymmärtämiseksi olisi vaadittu asiaa tukevia yliopisto-opintoja. Eräänlaiselle “semi-pro”-tasolle sopiville kirjoille saattaa siten olla olemassa sopiva markkinarako.

Nykypäivänä harjoittelun edellytykset muuttuvat nopeasti teknologisen kehityksen myötä. Sykemittarin ohella liikunnan harrastajille on tällä hetkellä tarjolla koko liuta harjoittelua tukevia välineitä. Mittaukset, jotka aikaisemmin vaativat laboratorio-olosuhteita, voi nykyään tehdä omilla laitteilla. Teknologia tuottaa dataa, jota analysoimalla saa paremman kuvan harjoittelun kuormittavuudesta ja palautumisesta. Apuvälineet myös auttavat oikeiden lajitekniikoiden omaksumisessa.

Näistä syistä olikin kiinnostavaa tarttua uuteen kotimaiseen kirjaan, jonka näkökulma on nimenomaan harjoittelua tukeva teknologia. Ja jonka sisältö tähtää selvästi perusasioita syvemmälle.

Kirja jakautuu pariinkymmeneen noin 1o sivuiseen kappaleeseen. Kappaleiden harjoittelua koskevia teemoja ovat mm. harjoittelun määrä, tehoalueet, periodisaatio, palautuminen, harjoitusten analyysi. Vaikka kirjassa on “teknologiapainotus”, se sisältää erittäin hyvän paketin kestävyyslajien harjoittelun perusteista ja sisältöä myös pidemmälle ehtineille.

Omissa kappaleissa kiinnitetään huomiota tyypillisiin harjoittelun virheisiin sekä kilpailusuoritukseen. Virheiden osalta tulee esiin esimerkiksi liikaa treenaamisen muodostama sudenkuoppa. Triathlonin kilpailusuorituksessa käsitellään muun muassa tankkausta, vauhteja, ravintoa ja eri lajien suhdetta toisiinsa.

Teknologian suhteen esitellään uintiin, pyöräilyyn ja juoksuun liittyviä teknologioita ja sensoreilla hankitun datan analyysimahdollisuuksia. Uinnin osalta esitellään muun muassa älylättäreitä ja vastavirta-allasta. Pyöräilyn osalta otetaan esille tehon mittaukseen sekä aerodynamiikkaan liittyviä välineitä. Juoksun osalta eritellään juoksutehoon ja -tekniikkaan liittyviä apuvälineitä. Nämä vain joitakin poimintoja.

Kirjassa kerrotaan myös siitä, mikä vaikutus musiikin kuuntelulla on urheilusuoritukseen, annetaan vinkkejä sopivasta musiikista sekä podcasteista.

Kirjassa viitataan tieteellisiin tutkimuksiin ja selostetaan koeasetelmia, joissa on esimerkiksi testattu erilaisia treenaustapoja. Yksi kirjan positiivisista erityispiirteistä onkin se, että johtopäätökset ja vinkit perustetaan tieteelliseen näyttöön.

Kirjassa on myös mielenkiintoista pohdintaa alan tulevaisuuden näkymistä. Yleiskuva on se, että teknologia yleistyy nopeasti. Kalliimmat ja ensivaiheessa ammattilaisille suunnatut välineet halpenevat ja tulevat nopeasti kaikkien kuluttajien ulottuville.

Kirjassa esitellään teemaan liittyviä käsitteitä. Tutuiksi tulevat mm. sellaiset suureet kuten Training Stress Score, Peak Training Effect ja Suffer Score. Ja kymmeniä muita.

Viestin perillemenoa varmistetaan kuuluisien henkilöiden esittämillä sloganeilla, joista tässä esimerkkinä voidaan mainita Arnold Schwarzeneggerin lausunto liittyen kännykän käyttöön salilla:

I see guys texting in gym. They are not serious. Its micky mouse stuff. Either you train or you don’t.

Olen lukenut jonkin verran alaan liittyvää uusinta ja hieman vanhempaa kirjallisuutta. Tästä kirjasta löysin itselleni monia uusia asioita liittyen harjoitteluun yleisesti, triathlonin eri lajeihin sekä kisasuorituksen läpivientiin.

Kirja on sujuvasti kirjoitettu ja kuvitus on todella hieno, sisältäen upeita maisemia, vauhdikkaita pyöräilykuvia sekä vedenalaisia kuvia uinnista. Graafeja, joilla havainnollistetaan harjoittelusta saatua dataa, on paljon. Kirjoittajan omat autenttiset kisa- ja treenikokemukset tuovat hyvää väriä kerrontaan.

Kirjan kirjoittaja Janne Kallio työskentelee Suunnolla, mutta kirjassa esitellään laajasti myös muiden valmistajien laitteita ja palveluita niin, että “kotiinpäin vetäminen” ei todellakaan häiritse. Suunnon Movescountin “Big dataa” hyödynnetään esimerkeissä valaisevasti. Esimerkiksi Suunnon datan perusteella ennustetaan puolimaratonin, maratonin ja triathlonin puolimatkan avulla täysmatkan loppuaikaa.

Kirjassa esiintyy myös pari “vierailijakirjoittajaa”. Tom Söderdahl kirjoittaa urheiluteknologian historiasta ja Robson Lindberg unesta. Kirjan lopussa esitetään kiitokset kotimaiselle triathlon-yhteisölle. Nimilista on laaja.

Kaiken kaikkiaan kirja on hyvä hankinta kestävyysurheilun ja erityisesti triathlonin harrastajalle. Laajan ja hyvin toteutetun kirjan hinta-laatusuhde on erinomainen.

Janne Kallio 2017. Treenaa tehokkaasti. Teknologia apuna kestävyysharjoittelussa. Fitra.