Remonttia ja pyöräilyä

Sunnuntai-aamut ovat hyviä hetkiä hivenen pidemmälle lenkille. Tänään heräsin 6.30, tankkasin Camelbakin ja suuntasin Kayapon nokan kohti Pohjaa. Ideana oli ajella hivenen pidempi lenkki kuin taannoinen Pohjanlahden ympäri kiertänyt lenkki. Siksi ajoin Pohjantietä aina Persböleen saakka. Sieltä sitten Grabbskogiin ja Tenholan tielle. Sieltä Ekenäs Portin kautta Tammisaareen.

Tammisaaren jälkeen tajusin, että eihän tästä mitään pitkää lenkkiä tule. Kurvasin sitten vielä Snappertunaan ja tulin Karjaalle Antbyn tietä. Yhteensä 65 km tuli mittariin ja aikaa kului 3 h 10 min. Ihan hyvä lenkki, etenkin tuo Grabbskogin tienoo maisemineen. Matkan varrella useampikin länsiuusimaalainen kömpi parhaillaan postilaatikolle aamutakki/kalsarit päällä kun allekirjoittaneella oli jo useita kymmeniä kilometrejä takana.

Reitti:

Eilen kävin myös vähän urheilemassa tahi liikkumassa kun kävin katselemassa tulevien maanantairastien (22.8) pisteitä. 2 h ja 10 minuuttia juoksentelin rauhallisesti Backgrändin suunnalla. Pisteet löytyivät hyvin. Samoin löytyi mustikoita. Sellaisia pesäpallon kokoisia. 5 ltr olisi varmasti tullut tunnissa. Mustikoiden ohella näin peuran ja rusakon. Hieno harjoitua. Metsä oli märkä mutta ei satanut.

Viikonlopun ohjelmaan on kuulunut myös pientä remonttia. Talon sivuterassin eräät osat olivat (20 vuodessa) päässeet hivenen huonoon kuntoon. Työvaiheisiin kuului vanhan purkaminen, rautakaupassa käyminen, uusien osien asentaminen ja maalaus. Valitettavasti “ennen” kuvia ei tullut otettua, mutta alla olevassa kuvassa on valmista. Laskin, että työtunteja meni 10.

Alkuviikosta tiistaina kävin HiKi-rasteilla. Tapahtumapaikkana Kisakallio. Tutunoloinen maasto siis Fin 5:sta. Radan idea oli samansuuntainen kuin Finillä, yksi rastipistekin oli sama. Maasto oli ihan yhtä vaikea kuin kisassa. Rauhassa menin ja keskityin kartanlukuun ilman kiirettä. Maastosta kyllä huomasi, että se on toiminut suuremmanluokan urheilutapahtuman näyttömönä. Eli uria piisasi. Mutta äkkiä ne siitä häipyvät.

Suunnistuksen MM-kisat alkavat sitten viikon päästä. Saas nähdä miten suomalaiset pärjää supervaikeassa maastossa.

Vielä on pari viikko aikaa harjoitella EGamesiin ja syksyn muihin kisoihin. Ensi viikolla ohjelmassa lasten suunistusta Gölessä, itsellä HiKi-rastit. Ensi viikolla sitten vuorossa vähän eksotiikkaa, sillä pystyn yhdistämään työmatkaan Lappeen Riennon iltarastit.

Pyörä taas iskussa

Tosiaan parisen viikkoa sitten ennen matkaa pyörästä katkesi ketju kesken lenkin. Vein huoltoon ja siellä pääteltiin, että ketjun uusimisen lisäksi takapakka olisi syytä vaihtaa ja etupäähän sama homma. Osat on vaatimattomasti Deorea. Jos samaisilla osilla pärjäsi 7000 km ilman ongelmia niin kyllä ne kelpaa.

Tänään sitten vakkarilenkki Degersjölle. Pyörä toimi hyvin. Jaloille teki hyvää tehdä muuta kuin juosta. Päivällä olin hieronnassa ja pohkeita hierottiin. Pyörälenkillä näin ensin peuran ja hetikohta nuorehkon hirven.

Ja sitten takaisin Jukolan pariin. Venlat on jo katsottu ja eka osuus menossa Jukolan viestissä.

Mukavuusalueen ulkopuolella

Perjantaisen jääkiekkomatsin jälkeen viikonloppu jatkui varsin vilkkaissa merkeissä. Käytiin katsastamassa Billnäsin keskimatkan kilpailupaikkaa alkuperäisenä kilpailupäivänä. Lunta oli tulvillaan.

 

 

Lauantaina kävin juoksemassa sellaisen pidennetyn Billnäsin lenkin, pituudeltaan noin 12 km. Vähän tahmeaa oli, sykkeet olivat korkealla ja fiilis alhaalla. Sellaiseta väkinäistä puurtamista. Juoksin asvaltilla kun oli sulaa. Sannäsin lenkillä olisi ollut loskaiset kelit ja ajattelin, että mitä turhia.

Sitten tänään oli vuorossa pyöräilykauden avaus. Ajattelin ensin ajaa edestakaisin Pohjan tietä pari tuntia mutta innostuin sitten ajamaan Fiskarsin-Anstskogin-Mustion lenkin. Reitin käppyrä ja data on täällä. Keli oli kylmä, märkä ja tuulinen, eli ulkopuolella sen mukavuusalueen. Tuli kuitenkin ajettua kunnon lenkki, eli noin 55 km ja vajaa 3 h siinä meni. Tunturi oli hyvässä virityksessä ja erityisen tyytyväinen olin uusiin Schwalben renkaisiin, jotka toimivat hienosti myös asvaltilla karkeasta kuvioinnista huolimatta.

Jatkossakin ohjelmassa tulee olemaan sunnuntain pitkä lenkki nimenomaan pyörällä, koska jalat kestävät huonosti juoksun iskutusta. Tuntuu siltä, että akillesjänne kestää kyllä parisen lenkkiä viikossa, turha sitä on sen enempää rääkätä. Valmentajan kanssa haettiin linjauksia harjoitteluperiaatteille tästä eteenpäin.

Se on sitten viikko Uran leiriin Kisakeskuksessa ja toinen kilpailukauden avaukseen Silja-rasteilla. Paimiossa on varmastikin melko haastavat kelit, lunta ja vettä.

Tuli  muuten mieleen, että tuo lumen sulaminen on ollut aika keskeisessä roolissa tässä blogissa viime aikoina. Yritän keksiä jotakin dynaamisempaa jutun aihetta tulevaisuudessa. Ehkä  myös uusi kamera (Canon EOS 550 D) syventää blogin visuaalista antia.

Talvi jatkuu talvisena

No niin. Talvi sen kun jatkuu. Lauantaina käytiin Varsinais-Suomessa ja keskeisillä suunnistuspaikkakunnilla Salossa, Paimiossa ja Mynämäellä oli hanget korkeat nietokset. Jäällä voi huoletta liikkua, metrin verran oli jäällä vahvuutta.

Hienot hankikannot on kuitenkin. Siksi tänään lounas kuitattiin makkaranpaistolla läheisellä laavulla.

Hienoa oli myös hiihdellä tänään. Kävin Västerbyssä parin tunnin aamulenkillä (ladulla jo kello 7.30 kellonsiirrosta huolimatta). Siellä sitten hiihtelin ristiin rastiin. Tuttua maastoa OK Raseborgin kansallisista. Hiihtelin myös jäällä, ks. reitti täältä. On muuten hieno tuo Attackpointin gps-härpäke. Ja ennenkaikkea käytettävyys ja toimivuus on huippuluokkaa.

Sen verran kuitenkin pitää alkaa suuntautua kesäisempiin lajehin, että hankin uudet kumit pyörään. Aikaisemmin olen ajanut Nokian renkailla, ne tuntuvat kuluvan aika nopeasti eikä pistosuojaus ole kovin hyvä. Tällä kertaa päädyin Urheiluaitan asiantuntevalla opastuksella Schwalben “Black Jack” renkaisiin. Asensin ne tänään ja tositoimet alkavat heti kun on keli antaa myöten ja hiihto on ohi.

Varusteista puheenollen, hommasin tässä jokin aika sitten maastojuoksukengät (ks. kuva). Mallii on Salomon XA Pro 3D Ultra GTX, omien kenkien väritys on hiukan erilainen kuin kuvassa. Alustavasti tuntuvat aivan erinomaisilta. En vielä ole päässyt kunnolla testailemaan kun juoksulenkit taittuvat vielä nastakengillä.

Pari juoksulenkkiä tuli tällä viikolla tehtyä. Keskiviikkona Helsingissä Töölönlahden-Stadionin ympäristössä vauhtikestävyysharjoitus. Siellä oli sen verran sulaa, että pystyi juoksemaan nastoittamattomilla Adidaksilla. Sitten eilen pimeällä pikkulampun kanssa Osmundsbölen-Sannäsin lenkki nastakengät jalassa narskuen. Molemmat erittäin hyviä lenkkejä.

Harjoitussysteemi on nyt sellainen, että 2 juoksulenkkiä juoksen viikossa, joista toinen on vauhtikestävyys-tyyppinen. Lenkkien pituus vähintään 10 km. Sitten pari lenkkiä hiihtoa ja kohta nämä vaihtuu pyöräilyyn. Välipäivät lepoa tai Pilatesta. Näin yritän säästää jalkoja. Sitten kun alkaa suunnistus niin katsellaan vähän toisella tapaa.

Pimeää ja liukasta

Eletään suunnistajan ylimenokautta (Salmi 2010). Keskiviikkona kävin pyöräilemässä pimeällä Backgrändin maastoissa. Ideana oli ottaa kuvia, joissa Mila Zenithin valoteho olisi tullut edustavasti esiin. No eihän niitä kuvia nyt pokkarikameralla saanut otettua. Enkä jaksanut alkaa siellä keskellä metsää pikkupakkasessa arpomaan valotusaikojen kanssa. 

Erittäin hyvin kuitenkin pyöräily sujui pikkupakkasella ja pimeässä. Keskinopeus pikipimeällä metsässä pyöräillessä on selvästi alhaisempi kuin valoisalla. Ei uskalla ajaa niin kovaa. Kerran ihmettelin mikä peto siellä tulee vastaan silmät kiiluen, mutta se olikin vain koira. Yllättävää kyllä tällä kertaa kytkettynä.

Juuri kun aloin taas innostua pyöräilystä, torstain vastaisena yönä satoi lunta ja keli muuttui kylmemmäksi. Ei näillä keleillä oikein ole terveellistä pyöräillä eikä myöskään juosta. Varsinkin kun teemana on jalkavaivojen parantelu ja uusien vammojen välttäminen.

No, jos tämä kelityyppi jatkuu, jotakin on pakko alkaa tekemään kelistä huolimatta. Tällöin pitää a) ostaa Tunturiin taaksekin nastarengas, b) hommata nastoitetut juoksukengät. Tällaisten juoksukenkien puuttuminen on selkeä puute urheiluvälinevalikoimassa. Vielä ei ole selvää, tuleeko hankittavaksi Icebugin (esim. Hiko Bugrip) vai Asicsin (esim. Gel Arctic WR Trail) kengät.

Parasta olisi tietenkin se, että kelit kääntyisivät kunnolla talvisiksi ja voisi aloittaa valmistautumisen Pirkan hiihtoon. Tänä vuonna tulee taitettavaksi koko 90 km matka ja tyylinä perinteinen.

Tänä viikonloppuna yritän kirjoittaa vihdoin katsauksen menneeseen suunnistuskauteen. Toinen tärkeä viikonlopun asia on Karjaan Uran järjestämä retki Ylläs-Halliin sunnuntaina. Siellä ei varmaankaan itse kovin paljoa pääse kilsojen makuun kun on lasten kanssa matkassa.