Cooperin testi

Tänään juoksin Cooperin testin. Edellisestä testistä on kulunut varmaankin noin 20 vuotta aikaa. Muistelen, että parhaimmillani olen joskus juossut noin 3100 tässä testissä. Huonoimman tuloksen ikinä juoksin “Suomen suurimmassa kuntokoulussa” (2600).

Verryttelyksi maalasin taloa 4 tuntia. Tapahtumapaikkana oli Karjaan urheilukenttä, joka oli sopivan autio näin sunnuntai-iltapäivänä. Lämpömittari näytti + 27 C. Etusuoralla oli vastatuulta ja takasuoralla vastaavasti myötätuulta.

Alkuverryttelyksi juoksin 3 ratakierrosta ja venyttelyt päälle. Sitten lähdin juoksemaan. Sykekäyrä on alla. Keskisyke oli 166. Punaiset pallot osoittavat kierroksen täyttymistä.

Kierrosväliajat:

1 kierros: 1.33

2 kierros: 1.39

3 kierros: 1.42

4 kierros: 1.43

5 kierros: 1.45

6 kierros: 1.46

7 kierros (450 m): 1.56

Kierrosajoista näkyy, että ensimmäinen kierros ennusti noin 3000m:n tulosta, mutta sitten loppu oli pehmeämpi.

Tulos on erinomainen suomalaiselle 40-vuotiaalle miehelle, mutta kun tietää kuinka onnettomassa kunnossa ko. väestöryhmä keskimäärin on, tulos ei todellakaan mairittele. Juuri ja juuri asiaa kehtaa käsitellä julkisessa blogissa.

Harjoittelu on ollut selvästi liian löysää viime kuukausina. Olen juossut liian alhaisella sykkeellä “saunalenkkejä” ja kovavauhtisemmat harjoitukset ovat jääneet väliin.

Keväällä suunnistusharjoituksetkin olivat kovavauhtisempia, sittemmin olen mennyt hiljempaa ja panostanut rastien löytämiseen. Tämäkin on vähentänyt tehoharjoitusten määrää. Eikä suunnistuskisojakaan ole ollut viime aikoina.

Vauhtikestävyysharjoitusten määrää pitää nyt nostaa selvästi, kahteen kertaan per viikko. Joogaa en nyt vielä tässäkään tilanteessa ole valmis kokeilemaan, vaikka suunnistusvalmentaja tätä suositteleekin.

Juoksen vielä vaikkapa syyskuun alussa toisen Cooperin ja tavoittelen 3000 metrin ylitystä siellä.

Jaa sosiaalisen median kanavissaEmail this to someone
email
Share on Facebook
Facebook
0Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Suunnistusharjoitus Eurassa

Tosiaan tänään olin Hiisirastin iltarasteilla Euran Savikossa. Rata oli 4.8 km pitkä ja aikaa meni 1.07. Km-vauhti siten 13.57. Huono “vauhti”, mutta tätä harkkojen perusvauhtia tänä vuonna.

Seuraavassa sanallinen analyysi rastiväli rastiväliltä.

Lähto-1: Tyrimistä heti alkuun. Ryntäsin pieneen alamäkeen ja ihmettelin, että täällähän ei näytä yhtään siltä mitä kartassa. Pientä pyöriskelyä ja sitten ykkönen löytyi. Poika kysyi illalla, “miten voit pummata tuossa?”. Jaa-a.

1-2: Huonoa polkua pitkin, hitaasti, sitten tielle ja täyteen vauhtiin. Juoksu kulki todella hyvin, juoksuvalmentaja saa olla tyytyväinen. Suoraan kakkoselle, joka oli helposti kallion takana.

2-3: Takaisin tielle, liian kulmikkaasti, näin jälkikäteen on helppo sanoa. Siitä sitten baanaa pitkin lammelle ja siitä tarkasti metsän ja suon reunassa olleelle rastipisteelle (kumpare).

3-4: Tarkka suunta, rastinotto kallion ja sen takana olleen louhikon kautta. Helppoa.

4-5: Ensin kalliolle, sitten jyrkänteeltä alas, avohakkuun yli. Ojalle, hetken sen viertä kytäten ylityspaikkaa ja sitten yli sopivasti polun kohdalta. Polkua pitkin, alas suolle ja sitten suon reunaa etsien niitä kiviä. Hyvin löytyi. Tämän rastivälin olisi voinut ottaa suoraviivaisemmin niin, että olisi rykäissyt täysillä päin suota ja sitten sen reunaa kiville. Varsinkin kun suo oli aivan kuiva.

5-6: Suunnalla yli suon. Pulmana se, että en tiennyt tarkasti mihin paikkaan tulin polulle. Lähdin sitten varmistamaan vähän väärään suuntaan. Sitten oikeaan suuntaan ja kumpareet löytyivät hyvin. Tämän välin olisi voinut ottaa suon yläreunassa olleen isomman ojan kautta joka olisi vienyt suoraan rastin kohdalle tielle.

6-7: Läpi todella tiheän “kuusiaidan”, suunnalla ylös rinteeseen ja suoraan rastille.

7-8: Tarkalla suunnalla keskittymällä, näillä lyhyillä väleillä voi vain hävitä (Liedes 2010). Suoraan rastille.

8-9: Suunnalla kohti rastia, seurasin kallioita, kiviä ja soita. Suoraan rastille.

9-10: Suunta tielle, tietä pitkin, varmistus vasemmalta kalliolta, sitten kaksoiskivien kohdalta oikealle. Suoraan rastille.

10-11: Suunta kohti rastia 11. Polku johti oikeaan suuntaan. Suoraan rastille.

11-12: Takaisin tielle ja täyteen vauhtiin. Edellä olevan suunnistajan selkä tuli vastaan. Varmistus jyrkänteestä vasemmalta, sitten metsään oikealle ja suoraan rastille.

12-13: Suunnalla kohti jyrkännettä ja siellä rastille.

13-maali: Kohti maalia.

Summa summarum: ihan ok meni. Jatkossa pitää kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

1) Se ykkönen tarkasti.

2) Pyöreämmin esim. tielle ja takaisin.

3) Varo ettet juokse tielle tietämättä mihin kohtaan tulet.

4) Yritä nopeuttaa rastilta lähtöä.

Nämä tällaisia pieniä viilauksia. Ja sitten sitä juoksuvauhtia lisää. Nyt rastit tuntuvat löytyvän kohtalaisen hyvin.

Jaa sosiaalisen median kanavissaEmail this to someone
email
Share on Facebook
Facebook
0Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Talon maalaus etenee

Lomailun lomassa olen sutinut vähän talon seiniä. Se tärkein, eli julkisivu, alkaa olla kunnossa.

Haastavin vaihe tähän mennessä oli päädyn maalaus (ks. kuva). Omatekoisilla tikkailla maalaaminen kyllä onnistui, mutta määräyksiä ja asetuksia työturvallisuuden osalta ei varmastikaan noudatettu.

Mitään kovin radikaalia muutosta talon väritykseen ei tule. Alla olevassa kuvassa alaosa on maalattu ja yläosaa ei. Vai oliko se toisinpäin?

Tikkailla pysyin, mutta kipukynnys ylittyi kun äkäinen ampiainen, jolla ilmeisesti oli pesä jossain räystään alla, pisti selkään. Maalaus jatkuu näillä näkymin heinä-elokuun ainakin.

Jaa sosiaalisen median kanavissaEmail this to someone
email
Share on Facebook
Facebook
0Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Ote harjoituspäiväkirjasta

Lomaviikolla on tullut urheiltua tavallista enemmän.

Su: Juoksu 6 km loppua kohti kiristäen
Ma: Juoksu 6 km tasavauhtinen
Ti: Rastie4:n harjoitukset Saarikkaassa, 5.6 km rata
Ke: Juoksu 6 km tasavauhtinen
To: Juoksu 8 km, keskellä 4 x 4 min vetoja sykkeellä 150
Pe: Juoksu 6 km tasavauhtinen.

Ja tietysti uimista päälle.

Tiistain suunnistusharjoitus sujui hyvin. Vauhti oli hidasta (hieman alle 13 min/kilometri), mutta kuten aiemmin on ollut puhetta, kesän suunnistustreenien teemana on rastien löytäminen eikä koheltaminen. Rastit löytyivätkin kaikki hyvin pientä kaartelua lukuunottamatta. Heti ykköseltä vedin hiukan ohi mutta tajusin sen nopeasti, osasin korjata ja pummi jäi näin pieneksi. Sää oli suunnistusharjoituksessa helteinen, taisi olla 30 astetta lämmintä, mutta se ei haitannut. Maaston erityispiirteenä täällä on se, että kiviä ja isoja siirtolohkareita on paljon.

Ensi viikolla tiistaina olisi ohjelmassa Hiisirastin harjoitukset Euran suunnalla.

Sen verran on tullut juostua, että “kipeässä jalassa” hivenen aristaa. Täytyy ottaa lepoa huomenna ja sunnuntaina korvata pitkä lenkki pyörälenkillä.

Jaa sosiaalisen median kanavissaEmail this to someone
email
Share on Facebook
Facebook
0Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin