Nokian Tyres Ironman 70.3. Finland 2019

Viime viikonloppuna kisailtiin oman tämän vuoden kilpailukalenterini toiseksi tärkein kilpailu, eli Nokian Tyres Ironman 70.3 Finland Lahdessa. Osallistuin kilpailuun myös viime vuonna, joten järjestelyt ja reitit olivat tutut.

Kisaa edelsi lomaviikko Italiassa. Siellä urheilut rajoittuivat juoksuun ja pienimuotoiseen avovesiuintiin. Lämpötila oli korkea ja erilaista turistikävelyä tuli tehtyä paahtavassa helteessä jonkin verran.

Myöhemmin osoittautui, että loman ajoittuminen kisan alle ei välttämättä ollut kovin optimaalista valmistautumista puolimatkan kisaan.

Napolin lentokentällä näin “Luigin”, joka tsekkasi pyöräänsä koneeseen ja oli selvästi Lahden kisoihin tulossa.

Kilpailun aatto

Kisapäivän aattona oli ohjelmassa kisamateriaalin haku. Viime vuonna yövyin seudulla ja tänä vuonna päätin kokeilla kotona nukkumista. Pari Lahden nähtävyyttä katsottiin samalla reissulla.

Kisamateriaalit olisi ollut mahdollista hakea myös kisapäivän aamuna klo 8-9, mutta tämä olisi tietänyt aikaista herätystä ja tuntikausien notkumista kisapaikalla.

Kisapäivä

Valmistautumiset

Olin paikalla yhden jälkeen iltapäivällä. Vein pyörän ja varustepussit vaihtoalueelle. Sitten kävin syömässä ihan pikkaisen lounasta ja aloin odottelemaan lähtöä. Kun istuskelin Sibeliustalon portailla, olo tuntui hieman väsyneeltä.

Uinti

Kävin totuttelemassa veteen ja se tuntui melko kohtuulliselta, taisi lämpötila olla 18 astetta. Sitten oli aika siirtyä lähtäjonoon. Ryhmityin edellisen vuoden aikaa (38 min) seuraillen alle 40 minuutin ryhmään. Odottelu meni aika nopeasti, Alexander Stubb toivotti muistaakseni viidellä eri kielellä kilpailijat tervetulleeksi. Osallistujia oli 47 eri kansallisuutta ja 40 % osallistujia oli ulkomaalaisia.

Kun rolling start alkoi, jono eteni erittäin nopeasti. Rannalla ollessani katsoin, että aika leveänä ja tiheänä virtana kilpailijat etenivät.

Uinti lähti hyvin käyntiin, erityistä ruuhkaa ei ollut. Kun “lähtösuoraa” oli edetty pidemmälle, kävi ilmeiseksi, että tämän uinnin teemana oli aallokko. Se oli korkea ja tuli suoraan edestä. Aallokko hankaloitti tähystämistä ja osin myös hengittämistä.

Ensimmäiselle kääntöpoijulle tuntui olevan pitkä matka. Pärjäsin aallokossa silti kohtuullisesti, pari kertaa hörppäsin vettä kunnolla, mutta suunta pysyi hyvänä.

Lyhyt “takasuora” oli haasteellinen, voimakkaan sivuaallokon ja toisaalta auringonpaisteen vuoksi. Tämä vaihe oli hieman sekava uinnissa. Tietenkin ruuhkaakin oli enemmän kun porukka oli pakkautunut käännöksessä.

Toisen kääntöpoijun jälkeen aaltojen suunta vaihtui takamyötäiseksi. Tein sen virheen, että seurasin muita, jotka uivat vinoon kiertäen vasemmalle, ilmeisesti väärien poijujen johdattamana. Siitä sitten korjattiin oikealle reitille ja loppu meni ihan hyvin.

Olisiko ollut niin, että satama-altaassa alkoi vähän puhti loppua kun viimeiset pari sataa metriä tuntuivat aika pitkiltä.

Ylös vedestä ja kohti T1:ta. Uinnin aika oli 40 minuuttia, joka oli yllättävän hyvä ottaen huomioon virheen suunnistuksessa ja haastavat kelit. Viime vuonna aikani oli 38 minuutia.

uinti1

T1 meni hyvin, panostin mukavuuteen niin, että laitoin myös sukat jalkaan. En ollut myöskään viritellyt kenkiä polkimiin valmiiksi vaan juoksin kengät jalassa kohti pyöräilyn aloitusta.

Pyöräily lähti käyntiin kaupungialueella ja siitä sitten eteenpäin ylämäkivoittoisesti. Huomasin heti, että nyt ei ole kaikki ihan kunnossa. Energiataso tuntui alhaiselta ja olo tuntui raskaalta. Ajattelin, että olen hieman hapoilla uinnin jälkeen ja että olo kohenee myöhemmin. Aloin syödä Cliff-keksiä ja geeliä.

Kun matka eteni, huomasin, että energiataso ei olekaan paranemaan päin. Watit olivat naurettavan alhaiset ja porukkaa lappasi ohi. Keskityin perustekemiseen ja yritin ottaa nestettä ja energiaa riittävästi.

Noin puolessa matkassa energiataso alkoi yllättäen kohenemaan ja Kärkölän (jossa oli aivan loistava kannustus) jälkeen alkanut suora, uudelleenasvaltoitu reitti oli erittäin nautinnollinen ajaa. Tuulen suuntakin osui tälle osuudelle erinomamaisesti. Kun 54:selta kurvattiin pois, vire tuntui edelleen myönteiseltä.

Kaupunki lähestyi ja viimeisenä koitoksena oli Messilän ylämäki. Otin sen melko rauhallisesti eikä erityisiä hapotuksia tullut. Sitten oli edessä alamäkivoittoinen pätkä kaupunkiin.

Alamäkien osalta pitää tunnustaa, että mielelläni nostin kädet kahvoille ja joissakin kohdin jopa jarruttelin hieman, koska asvaltti-ihottumaa on tullut saatua ihan tarpeeksi.

Fiilikset pyöräilystä olivat lopulta ihan hyvät. Aikaa meni tänä vuonna 3.08 kun viime vuonna aika oli 2.55.


bike2

Juoksu

Jaat lähtivät juoksuun ihan mukavasti ja muistaakseni ensimmäisen kilometrin aika oli 5.30. Mahassa tuntuma ei ollut ihan ok, ilmeisesti omassa geelipullossa ollut SIS-geeli ei ollut ihan vatsan mieleen. En saanut täydennettyä varastoihini normaalisti käyttämääni High5:a ja siksi jouduin vaihtamaan merkkiä.

Lyhyesti sanoen juoksun tarina oli se, että mitä pidemmälle matka eteni, sen vaikeammaksi kävi taival. Askel hiipui niin, että en pystynyt pitämään edes 6 minuutin vauhtia.

Kävelemään en silti ryhtynyt, paitsi juottopisteillä. Tarjolla olevista juomista himoitsin eniten vettä, joka tuntui sopivan kylmältä ja raikkaalta. Otin joka pisteellä geelin, cokista ja vettä. Viimeksi mainittua kaadoin myös päähäni vilvoitusta varten.

Tuskien taival päättyi maaliin tuloon. Aika oli surkea 2.12 (viime vuonna 1.59). Maaliin tullessani palelin, mutta en saanut ensiavusta “foliota” ylleni. juoksu2


juoksu

Pienen toipumishetken jälkeen olin valmis mitalikuvaan ja maistoin hieman tarjolla olevaa ruokaa. Ei hirveästi kyllä maistunut tuossa vaiheessa.

maalissa

Loppupäätelmiä

Ei ollut paras päivä, mutta ei sitä aina voikaan olla. Tankkaus varmaankin epäonnistui hieman, eikä suorituskyky ollut ihan ylimmillään. Lisäksi outo energiavalmiste saattoi aiheuttaa omaa ongelmatiikkaansa.

Sinällään en usko, että olen merkittävästi huonommassa kunnossa kuin vuosi sitten samassa paikassa samaan aikaan.

Oli silti tietenkin hienoa kisailla. Tapahtuma oli taas hienosti järjestetty ja reitit olivat jo tuttuja. Aallokkoinen uintiosuus jää tästä kisasta mieleen pitkäksi aikaa.

TriahtlonSuomen seurakaverit kannustivat reitin varrelta ja ohittaessaan nimeltä mainiten. Tästä iso peukku!

Mainittakoon vielä, että olin uintiosuudella sarjani 88:s, pyöräilyssä 144:s ja juoksussa 139:s. Mielenkiintoista statistiikkaa. Kokonaisaika oli tänä vuonna 6.09 ja viime vuonna 5.40.

Nyt on edessä muutaman viikon laadukas treeni ja sitten Kööpenhaminan täysmatka. Sinne tarvitaan laadukkaampi valmistautuminen, muuten matka jää kesken.